Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ADD/ADHD:n toteaminen aikuisella?
13.05.2018 |
Onko täällä aikuisia, joilla olisi todettu ADD tai ADHD vasta aikuisena? Hakeuduitko itse hoitoon vai miten asiaa alettiin tutkimaan?
Oma tilanteeni on sellainen, että olen lapsesta saakka ollut taivaanrannan maalari ja hajamielinen myöhästelijä. Pärjäsin koulussa ihan keskiverrosti, vaikka en oikein keskittynyt mihinkään. Olin hiljainen oppilas, joka ei häirinnyt tunnilla ja muutenkin "harmiton". En ole oikeastaan koskaan ponnistellut opintojen eteen, vaan mennyt siitä mistä aita on matalin.
Tähän mennessä asia ei ole niin häirinnyt, mutta nyt olen aloittanut opinnot, joissa vaaditaan kovasti itsekuria. En millään saa pakotettua itseäni töihin, vaan saatan parikin tuntia tehdä koneella kaikkea muuta paitsi opiskella. Meillä on paljon verkko-opintoja, joten koneen ääressä on pakko olla. Suunnittelen kalenteriin opintojen aikataulun, mutta en saa pidettyä niistä kiinni. Toisinaan alkukankeuden jälkeen hommat lähteekin sujumaan ja yhtäkkiä huomaankin opiskelleeni parikin tuntia ilman mitään taukoa. Opinnot ovat todella mielenkiintoisia enkä haluaisi niitä keskeyttää, mutta tällä hetkellä tuntuu etten vamaankaan selviä niistä.
AIkoinaan yritin työterveyslääkärin kautta päästä tutkimuksiin, mutta homma ei edennyt minusta riippumattomista syistä mihinkään, vaikka lääkärikin oli sitä mieltä, että ADD voisi olla mahdollinen. Toisaalta en usko, että lapsuuteni neuvola- ja lääkärikirjauksista löytyy mitään sellaista, mikä voisi puhua diagnoosin puolesta. Toisaalta olen saanut nettitesteistä korkeita pistemääriä ja tunnistan oireet, jotka vaikuttavat arkeeni. Haluaisin kuitenkin päästä tutkimuksiin, mutta pelkään etteivät ne johda mihinkään ja saan vain tyhmän diagnoosin.
Apua?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ADD:lta. Hakeudu tutkimuksiin mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Ei ketään voi diagnosoida vain laiskaksi, ainakaan virallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Mitähän ne muut sairaudet voisivat olla..?
ap
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Kannattaa ehdottomasti mennä tutkimuksiin. Suosittelen yksityistä, jos rahaa on. Millaisia muita oireita sulla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Mitähän ne muut sairaudet voisivat olla..?
ap
"Masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö saatetaan sekoittaa helposti tarkkaavaisuushäiriöön."
wikipediasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Mikä dokumentti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Mitähän ne muut sairaudet voisivat olla..?
ap
"Masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö saatetaan sekoittaa helposti tarkkaavaisuushäiriöön."
wikipediasta...
Nämä on kyllä täyttä utopiaa, skitsofreniaa ei kyllä todellakaan helposti sekoiteta tarkkaavaisuushäiriöön. Jos joku skitsofreenikkolla vahingossa diagnosoikin tarkkaavaisuushäiriön niin koko lääkärin pätevyyttä voi tämän jälkeen kyllä kyseenalaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Kannattaa ehdottomasti mennä tutkimuksiin. Suosittelen yksityistä, jos rahaa on. Millaisia muita oireita sulla on?
Valitettavasti minulla ei ole varaa yksityiseen, koska olen opiskelja vielä useamman vuoden.
Muita oireita... Suurimmat ongelmat liittyvät toiminnanohjauksen haasteisiin, jotka vaikeuttavat opiskelua. Myöhästelen jatkuvasti, jätän asiat viime tippaan, suunnittelen asioita hyvinkin yksityiskohtaisesti (turhaan), unohtelen asioita, kirjoitan muistilappuja, mutta en muista tarkistaa niitä, minun on vaikea keskittyä jos on yhtään häiriötekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Kannattaa ehdottomasti mennä tutkimuksiin. Suosittelen yksityistä, jos rahaa on. Millaisia muita oireita sulla on?
Valitettavasti minulla ei ole varaa yksityiseen, koska olen opiskelja vielä useamman vuoden.
Muita oireita... Suurimmat ongelmat liittyvät toiminnanohjauksen haasteisiin, jotka vaikeuttavat opiskelua. Myöhästelen jatkuvasti, jätän asiat viime tippaan, suunnittelen asioita hyvinkin yksityiskohtaisesti (turhaan), unohtelen asioita, kirjoitan muistilappuja, mutta en muista tarkistaa niitä, minun on vaikea keskittyä jos on yhtään häiriötekijöitä.
Jos sulla on noita ollut koko elämän niin voihan sulla olla ADD. Mutta ADD:n diagnosointi ja esim. lääkehoito ei ole mikään sellainen, että sillä saataisin kaikki ongelmat ja toiminta parannettua. Esim. myöhästely jo nyt tässä vaiheessa on sellainen, johon voit myös itse vaikuttaa. Tiedän sen olevan hankalaa mutta täytyy vain löytää keinot, joilla arjenhallintaa pystyy parantamaan. Lääke tottakai on apuna tässä mutta silti vaaditaan todella paljon työtä, jotta asioita saa muutettua. Diagnosointi ei siis ole kaiken pelastus, vaikka helpotus varmasti monelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin yksityiselle psykiatrille ja kerroin ongelmistani. Lääkäri oli sitä mieltä, ettei ole tarvetta mitään diagnosoida sen enempää, vaan voidaan aloittaa kokeilu ADHD-lääkkeellä. Jos saan siitä apua elämän ongelmiini, voin jatkaa sen syömistä, olipa kyse ADHD:sta tai ei. Jos taas apua ei tule, niin sitten täytyy etsiä muunlaista hoitoa, esim. psykoterapiasta.
Mulle lääkehoito oli ihan ihme, muutuin ihan toiseksi ihmiseksi. Ei ollut enää pakkomielteistä halua impulsiiviseen käytökseen (esim. alkoholin liian usein juominen vaikka olisin päätätnyt etten juo), sain pidettyä kiinni aikatauluistani ja suunnitelmistani ensi kertaa elämässäni, avaimet ei ollut joka aamu hukassa eikä laskut maksamatta kun ei vaan muista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Kannattaa ehdottomasti mennä tutkimuksiin. Suosittelen yksityistä, jos rahaa on. Millaisia muita oireita sulla on?
Valitettavasti minulla ei ole varaa yksityiseen, koska olen opiskelja vielä useamman vuoden.
Muita oireita... Suurimmat ongelmat liittyvät toiminnanohjauksen haasteisiin, jotka vaikeuttavat opiskelua. Myöhästelen jatkuvasti, jätän asiat viime tippaan, suunnittelen asioita hyvinkin yksityiskohtaisesti (turhaan), unohtelen asioita, kirjoitan muistilappuja, mutta en muista tarkistaa niitä, minun on vaikea keskittyä jos on yhtään häiriötekijöitä.
Mä luulen että suurin osa ihmisistä on nuorena (opiskeluikäisenäkin) tuollaisia. Minäkin olin. Opin vasta joskus 35 ikävuoden jälkeen oikeasti "hallitsemaan itseäni" niin etten enää myöhästellyt jne. Keskittymään en edelleen pysty häiriöisessä paikassa, mutta eihän suuri osa muistakaan pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Mitähän ne muut sairaudet voisivat olla..?
ap
"Masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö saatetaan sekoittaa helposti tarkkaavaisuushäiriöön."
wikipediasta...
Nämä on kyllä täyttä utopiaa, skitsofreniaa ei kyllä todellakaan helposti sekoiteta tarkkaavaisuushäiriöön. Jos joku skitsofreenikkolla vahingossa diagnosoikin tarkkaavaisuushäiriön niin koko lääkärin pätevyyttä voi tämän jälkeen kyllä kyseenalaistaa.
Mutta tietoa siitä, onko AP tarkkaavaisuushäiriöinen ei ole. Myös AP kuvailee vain tiettyjjä oireita, jotka sopivat juuri ADD:n, mutta voi hyvinkin jättää kertomatta muita oireita, jotka eivät sopisi. Usein henkilöt, jotka toivovat saavansa tietyn diagnoosin keskittyvät kertomaan juuri niitä oireita, jotka on tässä halutussa diagnoosissa ja jätetään ne muut mainitsematta.
Samanlaisia oireita voi siis olla skitsofreniaa ja tarkkaavaisuushäiriötä sairastavilla ja kaikki skitsofreniaa sairastavat eivät ole jatkuvasti harhakuvia kuulevia ja ääniä kuulevia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Mitähän ne muut sairaudet voisivat olla..?
ap
"Masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö saatetaan sekoittaa helposti tarkkaavaisuushäiriöön."
wikipediasta...
Nämä on kyllä täyttä utopiaa, skitsofreniaa ei kyllä todellakaan helposti sekoiteta tarkkaavaisuushäiriöön. Jos joku skitsofreenikkolla vahingossa diagnosoikin tarkkaavaisuushäiriön niin koko lääkärin pätevyyttä voi tämän jälkeen kyllä kyseenalaistaa.
Mutta tietoa siitä, onko AP tarkkaavaisuushäiriöinen ei ole. Myös AP kuvailee vain tiettyjjä oireita, jotka sopivat juuri ADD:n, mutta voi hyvinkin jättää kertomatta muita oireita, jotka eivät sopisi. Usein henkilöt, jotka toivovat saavansa tietyn diagnoosin keskittyvät kertomaan juuri niitä oireita, jotka on tässä halutussa diagnoosissa ja jätetään ne muut mainitsematta.
Samanlaisia oireita voi siis olla skitsofreniaa ja tarkkaavaisuushäiriötä sairastavilla ja kaikki skitsofreniaa sairastavat eivät ole jatkuvasti harhakuvia kuulevia ja ääniä kuulevia.
Tottakai ap kertoo tässä oireita, jotka ovat oleellisia diagnoosille. Eipä me täällä olla häntä diagnosoimassa. Tiedän erään skitsofreenikon. Olen tuntenut hänet ennen diagnoosia jo. Häntä ei kyllä todellakaan voinut erehtyä luulemaan tarkkaavaisuushäiriöiseksi. Eiköhän lääkärit kuitenkin sen verran perehtyneitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän oireita pitäisi olla läpi elämän mutta yleensä varsinkin naisilla ne alkavat todenteolla haitata elämää vasta aikuisiällä. Kannattaa katso Areenasta dokumentti ADHD:sta, oliskohan viime maanantaina julkaistu. Todella hyvin asiaa avaava. Siinä nimenomaan keskitytty aikuisten ADHD:n. Kuinka usein nimenomaan naiset, ADD:stä kärsivät jäävät lapsena diagnosoimatta, kun olivat lähinnä vain hajamielisiä haaveilijoita, esim. koulu saattoi kuitenkin sujua hyvin. Mutta esim. yliopistoon tms. siirryttäessä elämästä ei tulekaan enää mitään, kun pitäisi opiskeluiden lisäksi saada kaikki muutkin asiat hoidettua. Usein ADD diagnosoidaan virheellisesti esim. masennukseksi tai ahdistukseksi.
Dokumentissa oli eräs nainen, joka oli lääkäri ja "silti" ADHD- tapaus. Tästä hän kuulemma saa usein kommentteja, ihmiset epäilevät, miten voi olla mahdollista kärsiä ADHD:sta mutta olla silti lääkäri.
Kaikenlaiset uskomukset, kun edelleen pitävät pintansa, kuinka ADHD jotenkin vaikuttaisi älykkyyteen tai siitä kärsivät vain ylivilkkaat pojat. Itse asiassa on tutkittu ADHD- ihmisten olevan usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia.
Itse asiassa tuo dokumentti sai taas pohtimaan asiaa. Yllätyin myös siitä perheenäidistä, joka oli aiemmin hieman naureskellut koko diagnoosille, saikin sen itse kuvausten loputtua.
ap
Kannattaa ehdottomasti mennä tutkimuksiin. Suosittelen yksityistä, jos rahaa on. Millaisia muita oireita sulla on?
Valitettavasti minulla ei ole varaa yksityiseen, koska olen opiskelja vielä useamman vuoden.
Muita oireita... Suurimmat ongelmat liittyvät toiminnanohjauksen haasteisiin, jotka vaikeuttavat opiskelua. Myöhästelen jatkuvasti, jätän asiat viime tippaan, suunnittelen asioita hyvinkin yksityiskohtaisesti (turhaan), unohtelen asioita, kirjoitan muistilappuja, mutta en muista tarkistaa niitä, minun on vaikea keskittyä jos on yhtään häiriötekijöitä.
Mä luulen että suurin osa ihmisistä on nuorena (opiskeluikäisenäkin) tuollaisia. Minäkin olin. Opin vasta joskus 35 ikävuoden jälkeen oikeasti "hallitsemaan itseäni" niin etten enää myöhästellyt jne. Keskittymään en edelleen pysty häiriöisessä paikassa, mutta eihän suuri osa muistakaan pysty.
Suurin osa ihmisistä ei kyllä ole nuorena tällaisia. Mutta varmasti kaikilla on joskus tällaisia oireita. Eri asia, kun puhutaan neurologisesta poikkeavuudesta, jossa kyseiset oireet hallitsevat koko elämää ja arkea. Sen kyllä tunnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.
Juuri tuo pitkä prosessi jarruttaa. Pelkään, että lukuisten tutkimusten ja lääkärikäyntien myötä todetaan, että olen vain laiska paska.
ap
Ymmärtääkseni sillä poissuljetaan samankaltaista oireilua aiheuttavat sairaudet.
Mitähän ne muut sairaudet voisivat olla..?
ap
"Masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö saatetaan sekoittaa helposti tarkkaavaisuushäiriöön."
wikipediasta...
Nämä on kyllä täyttä utopiaa, skitsofreniaa ei kyllä todellakaan helposti sekoiteta tarkkaavaisuushäiriöön. Jos joku skitsofreenikkolla vahingossa diagnosoikin tarkkaavaisuushäiriön niin koko lääkärin pätevyyttä voi tämän jälkeen kyllä kyseenalaistaa.
Mutta tietoa siitä, onko AP tarkkaavaisuushäiriöinen ei ole. Myös AP kuvailee vain tiettyjjä oireita, jotka sopivat juuri ADD:n, mutta voi hyvinkin jättää kertomatta muita oireita, jotka eivät sopisi. Usein henkilöt, jotka toivovat saavansa tietyn diagnoosin keskittyvät kertomaan juuri niitä oireita, jotka on tässä halutussa diagnoosissa ja jätetään ne muut mainitsematta.
Samanlaisia oireita voi siis olla skitsofreniaa ja tarkkaavaisuushäiriötä sairastavilla ja kaikki skitsofreniaa sairastavat eivät ole jatkuvasti harhakuvia kuulevia ja ääniä kuulevia.
Tottakai ap kertoo tässä oireita, jotka ovat oleellisia diagnoosille. Eipä me täällä olla häntä diagnosoimassa. Tiedän erään skitsofreenikon. Olen tuntenut hänet ennen diagnoosia jo. Häntä ei kyllä todellakaan voinut erehtyä luulemaan tarkkaavaisuushäiriöiseksi. Eiköhän lääkärit kuitenkin sen verran perehtyneitä ole.
Tiedät yhden skitsofreenikon ja täten kaikki skitsofreenikot ovat samanlaisia.
Ideana tuolla maininnalla taisi kuitenkin olla, että kun tarkastellaan tarkkaavaisuushäiriötä, silloin pitää poissulkea myös muut mielenhäiriöt/sairaudet kuten skitsofreenikot, joilla myös esiintyy tarkkaavaisuushäiriötä. Myös masentuneilla on sitä. Skitsofreenikkoja ja masentuneita on eritasoisia. Olet fiksahtanut nyt jotenkin siihen että lääkäri määrittelisi tarkkaavaisuushäiriöisen skitsofreenikoksi, kuin että kyse oli kaikkien samankaltaisten oireiden omaavien häiriöiden/sairauksien poissulkeminen.
Alue: Aihe vapaa
Opiskelijaterveydenhuollon kautta lääkäriin. Tutkimukset vievät kauan.