Hei! Se on äitienpäivä sunnuntaina! Jos pahoitat joka vuosi mielesi niin toimi näin:
° osta itsellesi lahja etukäteen
° jos aamiaista tai lounasta ei kuulu, mene yksin hotelliin aamiaiselle tai johonkin hyvään ravintolaan lounaallalle
° jos miehesi kieltäytyy hoitamasta lapsia, ota ne mukaan ja valitse ruokapaikat sen mukaisesti
° älä ainakaan lähde jonnekin anoppilaan miehesi panostamana
° lapset kuitenkin ovat jotain askarreelleet, nauti niistä tuotoksista ja palkitse itsesi vielä mahtavalla kukkakimpun la, jos kukaan ei ole älynnyt edes valkovuokkoja kerätä
° älä itke ja murjota vaan nauti äitiydestäsi, kevätpäivästä ja pistä huolella rahaa menemään itseesi, jos sinua ei ole muistettu millään lailla. Marttyyriudessa ei ole mitään hienoa.
🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼
Kommentit (112)
Hei nro 1,
Palstaa jo vuosikaudet seuranneena, voin vakuuttaa, että sunnuntaina täällä taas itketään, kun mies ei huomioinut ja lapset vielä liian pieniä osatakseen äitienpäiväaamiaset ym.
Ohjeet eivät ole mitään marttyyriutta, vaan iloisella mielellä pitää itse arvostaa itseään ja tehdä sellainen äitienpäivä itselleen, millaisen haluaa. Jos kukat ja kakut ja aamiaiset ja lounaat ovat se, mikä tekee juhlan itselle äitienpäivästä, niin silloin pitää hankkia ne itse, jos perheestä ei siihen ole.
Arvostakaa äidit itseänne! Paitsi jos nyt sitten omasta mielestänne olette paskamutseja, kun voittehan toki mököttää koko päivän, pukeutua säkkiin ja ripotella tuhkaa päänne päälle.
Kyllä vaan, parhaat äitienpäivälahjat saa, kun itse ostaa. Itse valitsen omat äitienpäiväkorttini (toki mies sen sitten kirjoittaa), kukkakimppuni ja täytekakkuni ja aina tulee mieluiset lahjat! Juuri tässä suunnittelen, minkälaisen kakun tänä vuonna hankkisin, suklaata vaiko hedelmää ja kermavaahtoa...Ja ostaisinko takapihalle uuden päärynäpuun vaiko kuitenkin vain alppiruusun.
Suosittelen! En koskaan ole vielä pettynyt äitienpäiväyllätyksiini!
Jotkut miehet perustelee huomioimatta jättämistään "no ethän sä ole mun äiti".
Siinä saa nuori äiti odotella muutaman vuoden, että lapsi osaa itse järjestää äitienpäivän yllätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
° osta itsellesi lahja etukäteen
° jos aamiaista tai lounasta ei kuulu, mene yksin hotelliin aamiaiselle tai johonkin hyvään ravintolaan lounaallalle
° jos miehesi kieltäytyy hoitamasta lapsia, ota ne mukaan ja valitse ruokapaikat sen mukaisesti
° älä ainakaan lähde jonnekin anoppilaan miehesi panostamana
° lapset kuitenkin ovat jotain askarreelleet, nauti niistä tuotoksista ja palkitse itsesi vielä mahtavalla kukkakimpun la, jos kukaan ei ole älynnyt edes valkovuokkoja kerätä
° älä itke ja murjota vaan nauti äitiydestäsi, kevätpäivästä ja pistä huolella rahaa menemään itseesi, jos sinua ei ole muistettu millään lailla. Marttyyriudessa ei ole mitään hienoa.
🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼
Ihana kirjoitus. Just näin!
Pakko kysyä että millaisten mulkkujen kanssa olette väsänneet lapsia? Meillä aamupalat kukat ja lounaat ravintolassa ovat kuuluneet jokaiseen äitien ja isien päivään.
Tosi paljon perheitä missä isi unohtaa äitienpäivän:( näissä perheissä äiti vois itse varata itselleen hemmotteluhoidon, eli oma lahja. Äitiys on meinaan parasta.
Miksi emme voisi vain toteuttaa äitienpäivän perustajan toivetta? Hänhän katui asiaa ja kiersi ovelta ovella esittämässä toiveen ettei päivää enää viettäisi, kun sen alkuperäinen ajatus ei enää toteutunut.
No kyllä olisin aika pettynyt miesvalintaani jos itse itsensä pitäisi lahjoa ja muistaa merkkipäivinä...
"jos aamiaista tai lounasta ei kuulu, mene yksin hotelliin aamiaiselle tai johonkin hyvään ravintolaan lounaallalle"
No siinähän se mieli varmaan hienosti piristyisikin kun istuisi yksin jossain ravintolassa, kun muut tulevat sinne koko perheenä äitiä juhlistamaan...
Mikä oletus se on, että kaikilla on mies! Minä leivon itse kakkuni jota lasten kanssa syödään sunnuntaina ja ne vaivalla väsätyt askartelut saan heti aamulla sänkyyn ihasteltavaksi. Muutenhan äitienpäivä on päivä muiden joukossa, kotitöitä, ruuanlaittoa ym. Tai oman äitini luona tietysti käydään mutta siellä käydään muutenkin tosi usein.
Terveisin: kolmen yksinhuoltajaäiti
En pahoita mieltäni. En edes tunne olevani niin erinomainen äiti/mummo, että minua pitäisi edes juhlia. Parhaani olen tehnyt, mutta paremminkin olisi voinut mennä.
Yritän nyt mummona paikkailla lastenlasteni kanssa niitä epäonnistumisia omien lasteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tosi paljon perheitä missä isi unohtaa äitienpäivän:( näissä perheissä äiti vois itse varata itselleen hemmotteluhoidon, eli oma lahja. Äitiys on meinaan parasta.
Äitiys ei enää tunnu olevan siunaus ja lahja vaan sitä äitiyttä pitää jotenkin olla koko ajan hyvittämässä sille äidille niin yhteiskunnan kuin miehenkin. Äidit on pahinpia marttyrejä sitten jeesuksen ja heistä tulee vihaisia kuin pikkulapsista joilta on viety kaikki lelut ja karkit jos kaikki ei mene niinkuin he haluavat ja heittäytyvät maahan kiukuttelemaan ostan sitten itse lahjani...
Vierailija kirjoitti:
No kyllä olisin aika pettynyt miesvalintaani jos itse itsensä pitäisi lahjoa ja muistaa merkkipäivinä...
Aika hauskat kriteerit hyvälle isälle sulla ❤️ Ja joo, mieshän se on, eikä isä, mutta meillä miehen mielestä äitienpäivää (ja isän) leikitään lasten takia, ei aikuisten. Oikeastaan olen samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oletus se on, että kaikilla on mies! Minä leivon itse kakkuni jota lasten kanssa syödään sunnuntaina ja ne vaivalla väsätyt askartelut saan heti aamulla sänkyyn ihasteltavaksi. Muutenhan äitienpäivä on päivä muiden joukossa, kotitöitä, ruuanlaittoa ym. Tai oman äitini luona tietysti käydään mutta siellä käydään muutenkin tosi usein.
Terveisin: kolmen yksinhuoltajaäiti
Oletus tulee sitä, että kaikilla lapsilla on ISÄ!
Terveisin: kahden yksinhuoltajaäiti, jonka lasten isä huomio lastensa äidin
Minä olen antanut miehelle ihan selvät sävelet: haluan kukkia, kortin, aamupalaksi munia ja pekonia. Mitään muuta lahjaa en tarvitse. Mies ehdotti kauneushoitolan lahjakorttia, mutta sanoin, että en tarvitse, että rahat säästyvät kesän matkaan. Olen muutenkin tuhlannut kevätvaatteisiin niin paljon rahaa, etten ansaitse mitään ylimääräisiä lahjoja. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä olisin aika pettynyt miesvalintaani jos itse itsensä pitäisi lahjoa ja muistaa merkkipäivinä...
Aika hauskat kriteerit hyvälle isälle sulla ❤️ Ja joo, mieshän se on, eikä isä, mutta meillä miehen mielestä äitienpäivää (ja isän) leikitään lasten takia, ei aikuisten. Oikeastaan olen samaa mieltä.
Toki ensisijaisesti lapset muistavat äitiään (tai isää isänpäivänä) mutta toisen vanhemman ohjausta ja apua siinä tarvitaan. Ei perinteitä itsestään opita. Kyllä se kertoo kumppanin arvoastamisesta viitsiikö näihin päiviin yhtään panostaa vai ei.
Joo, mulla on ollut kestomielenpahoitus erosta asti. Elämäni toinen äitienpäivä, jee. Taapero muistaa varmaan pusuilla ja haleilla (parasta tietysti, ja kun niistä saa vielä nauttia joka päivä 😍), eksältä en tietenkään odota mitään.
Rakastan tehdä brunsseja ja kutsuinkin pari kaveria herkkuaamiaiselle ja sitten lähdetään läheiselle kotieläintilalle ihmettelemään.
Tässä vielä pohdin, ostaisinko itselleni uudet tennarit vai yhden leffan..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan, parhaat äitienpäivälahjat saa, kun itse ostaa. Itse valitsen omat äitienpäiväkorttini (toki mies sen sitten kirjoittaa), kukkakimppuni ja täytekakkuni ja aina tulee mieluiset lahjat! Juuri tässä suunnittelen, minkälaisen kakun tänä vuonna hankkisin, suklaata vaiko hedelmää ja kermavaahtoa...Ja ostaisinko takapihalle uuden päärynäpuun vaiko kuitenkin vain alppiruusun.
Suosittelen! En koskaan ole vielä pettynyt äitienpäiväyllätyksiini!
Kriikunoita, tulee ihanaa hilloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä olisin aika pettynyt miesvalintaani jos itse itsensä pitäisi lahjoa ja muistaa merkkipäivinä...
Aika hauskat kriteerit hyvälle isälle sulla ❤️ Ja joo, mieshän se on, eikä isä, mutta meillä miehen mielestä äitienpäivää (ja isän) leikitään lasten takia, ei aikuisten. Oikeastaan olen samaa mieltä.
Tuo on välinpitämättömien/laiskojen veruke, ei ne pienet lapset pysty kuitenkaan yksinään sitä vanhempaa muistamaan. Ja mistä revit tuon "hyvän isän" nyt oli kyse "hyvästä kumppanista", joka arvostaa ja haluaa muistaa puolisoaan ja opastaa lapsia samaan.
Jopas oli taas ääliömäinen vuodatus.
"Marttyyriudessa ei ole mitään hienoa" sanoo nainen joka antaa kunnon marttyyrin ja draamakuningattaren toimintaohjeet ; )