Mitä järkeä miesten on tehdä naisille aloitteita, jos kerran naiset tekevät aloitteita niille miehille, joista ovat kiinnostuneita?
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Olen mies enkä ole koskaan tehny aloitetta.
Minulla lopputulos olisi ollut ihan sama tein tai en. Jatkossa en tee minäkään, tehkööt ne naiset joilla kiinnostaa.
M35
retweterwtert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatko seukkaa mun kaa?
Mikä hiton aloite? Oletteko jollain ala-asteella?
Oletko itse ala-asteella, jos et tiedä, mikä on aloite? Yhteydenotto, pyyntö kahville tai elokuviin tms.
Nyyh kukaan ei ole sitten koskaan tehnyt minulle sitten aloitetta vaikka olen ollut parisuhteessakin :(
Onko sinulla ollut vain järjestettyjä parisuhteita vai miten olet niihin sitten päätynyt, jos kumpikaan osapuoli ei ole tehnyt aloitetta?
Olen tutustunut ihmisiin ja ystävyys syventynyt. Kukaan ei ole pyytänyt ketään leffaan tai kahville merkkinä kiinnostuksesta.
Ihmisiin tutustumisessa ja ystävyyden syvenemisessä on tuhansia pikkuruisia asioita, jotka voidaan laskea aloitteiksi. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun molemmat ymmärtävät, että kyse on parisuhteesta, on otettava jonkinlainen ratkaiseva askel ja se harvemmin tapahtuu siten, että molemmat täsmälleen samalla sekunnilla oivaltavat ja ilmaisevat toisilleen, että hei, tämähän taitaa olla parisuhde. Sitä on edeltänyt tuhansia pieniä signaaleja.
On kyllä aika omituinen ystävyys ja parisuhde, jos kumpikaan ei koskaan pyytänyt toista ensimmäiseksi luokseen kylään tai laittanut ensimmäistä tekstiviestiä, jossa sovittiin jostain tapaamisesta. Minulla on niin tapahtunut kaikissa kaverisuhteissakin, että jompikumpi kutsuu toisen ensimmäisenä luokseen kylään tai ehdottaa erilaisia tekemisiä. Jompikumpi myös on se, joka ensimmäisenä laittaa viestin tai soittaa. En ymmärrä, millaisessa todellisuudessa kaikki tapahtuu ilman tällaisia aloitteita.
Ei tule mieleen kuka on tehnyt ensin ja mitä. Mitä väliä sillä siis on?
No ei sillä olekaan väliä, mutta naurettavaa väittää, että kumpikaan ei ole tehnyt yhtään aloitetta, vaan jotenkin vain itsekseen päädyttiin parisuhteeseen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta jo aikaisemmin olen kertonut, että itse en todellakaan pystyisi sanomaan, kumpi teki milloinkin aloitteen ja mikä se aloite oikeastaan oli. En muista, että yksikään tapailuni tai parisuhteeni olisi alkanut siitä, että joku tulee ja pyytää kahville tai kysyy puhelinnumeroa tms, mikä tässä keskustelussa ilmeisesti on ainoa oikea aloite. Sen sijaan on alettu jutella ja molemmat ovat sekä tietoisesti että tiedostamatta osoittaneet kiinnostusta ja sekä tietoisesti että tiedostamatta lukeneet toisesta niitä merkkejä. Sitten on tehty ehdotuksia tutustumisen jatkamiseksi.
Jos minulta kysyttäisiin, kumpi nykyisessä suhteessani teki aloitteen, niin en kyllä osaisi vastata. Yhteinen ystävä tutustutti meidät toisiinsa ja tapasimme hänen järjestämässään tilaisuudessa, minä olin ehdottanut nykyiselle miesystävälleni, että hän lähtisi sen jälkeen vielä seurakseni kävelylenkille (en ollut nähnyt hänestä edes kuvaa, tiesin vain ja ainoastaan sen, että ystäväni mielestä sopisimme toisillemme), kävelyn jälkeen tarjosin kupillisen teetä. Oliko se aloite? Vai oliko aloite se, kun miesystäväni pari päivää myöhemmin soitti ja kysyi, lähtisinkö seuraavana päivänä hänen kanssaan ajelulle kohteeseen x? Vai missä kohtaa se aloite tapahtui? Minä tulkitsin, että hän viihtyy seurassani ja hän ilmeisesti tulkitsi, että minä viihdyn hänen seurassaan, joten hän kysyi minua mukaan seuraavan viikonlopun tapahtumaan, johon tuli paljon muitakin hänen kavereitaan. Sitä seuraavalla viikolla jompikumpi soitti ja kysyi, haluaisiko toinen lähteä jonnekin tulevana viikonloppuna. En todellakaan muista kumpi soitti ja kumpi ehdotti ja mitä ehdotti, enkä ymmärrä, mikä siinä on olennaista. Aika pian joka tapauksessa istuimme vierekkäin sohvalla katsomassa telkkaria ja kumpikin tiesi, että viihtyy toisen lähellä ja haluaa sitä läheisyyttä enemmänkin.
Minusta se teekupin tarjoaminen oli tietenkin aloite. Mutta en nyt ymmärrä miksi oletat, että sillä olisi nyt jotain väliä, kuka ensimmäisen aloitteen teki. Pointti oli se, että parisuhdetta ei oikein voi muodostua jos kumpikaan ei tee aktiivisesti jotain asian eteen. Tässä lainausketjussa ensimmäisen kysymyksen järjettömyys oli se pointti.
Mikä siitä teki aloitteen? Olin varannut teen kanssa tarjottavaa jo ennen kuin tapasin häntä, en muista olinko sanonutkin, että voidaan kävelyn jälkeen juoda meillä teetä. Olisin tarjonnut sen teekupillisen vaikka hän ei olisi osoittautunut lainkaan kiinnostavaksi, koska olimme jo jutelleet puhelimessa sen verran, että tiesin, että kommunikointi sujuu.
Se ensimmäinen aloite oli jo se, kun pyysit miehen kävelylle. Ei epäkiinnostavaa miestä pyydetä kävelylle. Teekutsu sitten entisestään vahvisti tilannetta ja niin edelleen.
Mutta kun olin ehdottanut sitä kävelyä jo ennen kuin edes näimme toisiamme. Kuten kirjoitin: "minä olin ehdottanut nykyiselle miesystävälleni, että hän lähtisi sen jälkeen vielä seurakseni kävelylenkille (en ollut nähnyt hänestä edes kuvaa, tiesin vain ja ainoastaan sen, että ystäväni mielestä sopisimme toisillemme), kävelyn jälkeen tarjosin kupillisen teetä." Ja sen teekupillisenkin olisin tarjonnut, vaikka kiinnostus ei olisi herännytkään, koska se olisi ollut kohteliasta.
Jaa-a sanos muuta, senkin ainoan kerran kun olen aloitteen tehnyt niin vastauksena tuli naurua. Eipä ole kiinnostanut touhu enää sen jälkeen.
ghjghjfjfgg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehä kukaan enää aloitteita. Baarissa tuijotetaan koko ilta kaukaa toisiamme ja yksikään mies tai nainen ei tee aloitetta. Sitten pilkun aikaan kotiin ja siitä valmistautumaan seuraavaan työviikkoon.
Tommosia ne mun baari-illat suunnilleen aina ovat olleet viimeisen 6-7 vuoden aikana (suunnilleen täysikäistymisestä alkaen9, kun olen baareissa (lue: yökerhoissa) käynyt. Tosin ei mua kyllä yleensä kukaan nainen edes kaukaa tuijottele.
Muutaman, ehkä 20 kertaa tai jotain semmoista, on joku nainen tehnyt ihan selkeän aloitteen. Aika vähän, kun ottaa huomioon, että olen käynyt yhteensä varmaan pitkälti toista sataa kertaa baareissa.
Itse en ole oikeastaan tehnyt aloitetta kertaakaan, ja olen joka kerta ollut yksin liikkeellä.
Olet kuitenkin keskivertoa paremman näköinen jos olet saanut suoria aloitteita, joiden johdosta olet päässyt vitunpäälle könyämään. Monia miehiä ei lähestytä koskaan baarissa.
Mikä on ihan luonnollista, koska iso osa naisista ei pidä baaria paikkana, missä on fiksua tutustua tuntemattomiin. Ja torjuvat myös kaikki miesten tekemät aloitteet.
Aika moni nainen haluaa parisuhteen eikä seksiä kenen kanssa vaan, ja näiden kanssa kaverina olo on paras aloite. Ja naisetkin tekevät näitä kaverialoitteita. Tuntemani kaikki ’kiltit ja kunnolliset’ naiset ovat pariutuneet aikanaan kaverin kanssa, opiskelu, harrastus tai kaverin kaverin kanssa. Randomtyyppien kanssa aloitetut suhteet eivät yleensä kestä.
Hmm, kaksipiippuinen juttu. Friendzonelta voi olla myös vaikea muuttua sillä silmällä katsotuksi mieheksi.
Ei ole. Tuo on joku ikisinkkumiesten hellimä myytti, jolla he perustelevat sen, miksi naisia ei tarvitse kohdata ihmisinä. Jos miettii niitä, jotka ovat onnistuneet pariutumaan, heille on ihan luonnollista olla naisen kanssa myös kaveri. Ja se on oikeasti se yleisin tapa päätyä parisuhteeseen.
Jaa? Jos sitä kemiaa ja vetovoimaa on, niin miksi juttu ei heti etene ystävyyttä pidemmälle? Ellei käytännön esteitä, kuten parisuhdetta jommallakummalla/molemmilla ole. En tällä tarkoita, että pitäisi jotenkin kiireellä edetä. Mutta kyllä se jännite yleensä on kahden ihmisen välillä heti, jos on ollakseen, eikä sitä silloin ilman hyvää syytä kavereina pysytä.
Naiset ainakaan eivät ihastu ulkonäköön, vaan ihmiseen ja luonteeseen. Siksi sitä jännitettä ei voi olla, ennen kuin on tutustuttu. Ihastuminen tulee sitten pikkuhiljaa. Ja se jännite, kun tajuaa, että on ihastunut.
Tutkijat väittävät, että ihminen kyllä havaitsee tiedostamattaankin ensitapaamaisella hyvin nopeasti, onko tässä nyt potentiaalinen seksipartneri.
Jep, kyllä se näin menee. Ihminen tekee muutamassa sekunnissa alitajuisesti luokituksen toisesta, joko seksi- tai kaveripuolelle. Ja jos kaveripuolelle joutuu niin sieltä ei todellakaan nousta enää seksipuolelle kuin äärimmäisen harvoin. Sekin vaatii, että jotain olennaista muuttuu siinä ihmisessä.
Se mitä alitajunta tekee on yksi asia, ja se, mitä ihminen tekee, on toinen. Lähellekään kaikki naiset eivät hyppää heti seksiin (oikeasti hyvin harva) vaan yleensä halutaan ensin tutustua. Eikä seurustellen vaan ihan kaverina. Nämä oikeasti hyvää vaimomateriaalia olevat naiset jäävät saamatta niiltä, jotka eivät friendzonelle suostu. Mutta ei se haittaa, niille naisille löytyy kyllä ne kaverit ja sitten myöhemmin poikaystävät ja aviomiehet.
Ja teille sitten ne naiset, jotka ovat valmiita lähtemään sen humalaisen kainalossa baarista suoraan sänkyyn. Ihan ok, jos se on se, mitä tavoittelee.
Minulle naiset ovat tehneet oikeastaan koko aikuisikäni aloitteita, mutta yleensä ne on juuri niitä naisia joista en ole lainkaan kiinnostunut. Tykkään käydä yökerhoissa tanssimassa, mutta olen oppinut tanssilattioilla välttelemään naisia, sillä kauniiden naisten ympärille kertyy aina rinki miehiä ja jos valitsen väljemmän paikan niin vähemmän kauniit naiset koittavat peruuttaa minuun kiinni. Viime aikoina olen käynyt parin varatun naisen kanssa tanssimassa, koska he karkottavat minun kimpusta epätoivotut naiset ja toisaalta minun seura karkottaa edes osan heidän seuraansa haluavista miehistä. Tinderin kokeilu vahvisti sen että naama ja habitus ei riitä niihin naisiin joihin tunnen vetoa, mutta toisaalta en viehäty niistä naisista jotka pitävät minua viehättävänä. Sinkkuilu luultavimmin jatkuu siis loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle naiset ovat tehneet oikeastaan koko aikuisikäni aloitteita, mutta yleensä ne on juuri niitä naisia joista en ole lainkaan kiinnostunut. Tykkään käydä yökerhoissa tanssimassa, mutta olen oppinut tanssilattioilla välttelemään naisia, sillä kauniiden naisten ympärille kertyy aina rinki miehiä ja jos valitsen väljemmän paikan niin vähemmän kauniit naiset koittavat peruuttaa minuun kiinni. Viime aikoina olen käynyt parin varatun naisen kanssa tanssimassa, koska he karkottavat minun kimpusta epätoivotut naiset ja toisaalta minun seura karkottaa edes osan heidän seuraansa haluavista miehistä. Tinderin kokeilu vahvisti sen että naama ja habitus ei riitä niihin naisiin joihin tunnen vetoa, mutta toisaalta en viehäty niistä naisista jotka pitävät minua viehättävänä. Sinkkuilu luultavimmin jatkuu siis loputtomiin.
Eli sinulla on liian kovat kriteerit omaan tasoosi nähden. Jokainen saa tottakai etsiä juuri sellaista kuin haluaa (ja pitääkin etsiä sellaista, joka kolahtaa sen sijaan, että tyytyisi vähempään), mutta sinunkaan on turha esittää, että et saisi naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatko seukkaa mun kaa?
Mikä hiton aloite? Oletteko jollain ala-asteella?
Oletko itse ala-asteella, jos et tiedä, mikä on aloite? Yhteydenotto, pyyntö kahville tai elokuviin tms.
Nyyh kukaan ei ole sitten koskaan tehnyt minulle sitten aloitetta vaikka olen ollut parisuhteessakin :(
Onko sinulla ollut vain järjestettyjä parisuhteita vai miten olet niihin sitten päätynyt, jos kumpikaan osapuoli ei ole tehnyt aloitetta?
Olen tutustunut ihmisiin ja ystävyys syventynyt. Kukaan ei ole pyytänyt ketään leffaan tai kahville merkkinä kiinnostuksesta.
Ihmisiin tutustumisessa ja ystävyyden syvenemisessä on tuhansia pikkuruisia asioita, jotka voidaan laskea aloitteiksi. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun molemmat ymmärtävät, että kyse on parisuhteesta, on otettava jonkinlainen ratkaiseva askel ja se harvemmin tapahtuu siten, että molemmat täsmälleen samalla sekunnilla oivaltavat ja ilmaisevat toisilleen, että hei, tämähän taitaa olla parisuhde. Sitä on edeltänyt tuhansia pieniä signaaleja.
On kyllä aika omituinen ystävyys ja parisuhde, jos kumpikaan ei koskaan pyytänyt toista ensimmäiseksi luokseen kylään tai laittanut ensimmäistä tekstiviestiä, jossa sovittiin jostain tapaamisesta. Minulla on niin tapahtunut kaikissa kaverisuhteissakin, että jompikumpi kutsuu toisen ensimmäisenä luokseen kylään tai ehdottaa erilaisia tekemisiä. Jompikumpi myös on se, joka ensimmäisenä laittaa viestin tai soittaa. En ymmärrä, millaisessa todellisuudessa kaikki tapahtuu ilman tällaisia aloitteita.
Ei tule mieleen kuka on tehnyt ensin ja mitä. Mitä väliä sillä siis on?
No ei sillä olekaan väliä, mutta naurettavaa väittää, että kumpikaan ei ole tehnyt yhtään aloitetta, vaan jotenkin vain itsekseen päädyttiin parisuhteeseen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta jo aikaisemmin olen kertonut, että itse en todellakaan pystyisi sanomaan, kumpi teki milloinkin aloitteen ja mikä se aloite oikeastaan oli. En muista, että yksikään tapailuni tai parisuhteeni olisi alkanut siitä, että joku tulee ja pyytää kahville tai kysyy puhelinnumeroa tms, mikä tässä keskustelussa ilmeisesti on ainoa oikea aloite. Sen sijaan on alettu jutella ja molemmat ovat sekä tietoisesti että tiedostamatta osoittaneet kiinnostusta ja sekä tietoisesti että tiedostamatta lukeneet toisesta niitä merkkejä. Sitten on tehty ehdotuksia tutustumisen jatkamiseksi.
Jos minulta kysyttäisiin, kumpi nykyisessä suhteessani teki aloitteen, niin en kyllä osaisi vastata. Yhteinen ystävä tutustutti meidät toisiinsa ja tapasimme hänen järjestämässään tilaisuudessa, minä olin ehdottanut nykyiselle miesystävälleni, että hän lähtisi sen jälkeen vielä seurakseni kävelylenkille (en ollut nähnyt hänestä edes kuvaa, tiesin vain ja ainoastaan sen, että ystäväni mielestä sopisimme toisillemme), kävelyn jälkeen tarjosin kupillisen teetä. Oliko se aloite? Vai oliko aloite se, kun miesystäväni pari päivää myöhemmin soitti ja kysyi, lähtisinkö seuraavana päivänä hänen kanssaan ajelulle kohteeseen x? Vai missä kohtaa se aloite tapahtui? Minä tulkitsin, että hän viihtyy seurassani ja hän ilmeisesti tulkitsi, että minä viihdyn hänen seurassaan, joten hän kysyi minua mukaan seuraavan viikonlopun tapahtumaan, johon tuli paljon muitakin hänen kavereitaan. Sitä seuraavalla viikolla jompikumpi soitti ja kysyi, haluaisiko toinen lähteä jonnekin tulevana viikonloppuna. En todellakaan muista kumpi soitti ja kumpi ehdotti ja mitä ehdotti, enkä ymmärrä, mikä siinä on olennaista. Aika pian joka tapauksessa istuimme vierekkäin sohvalla katsomassa telkkaria ja kumpikin tiesi, että viihtyy toisen lähellä ja haluaa sitä läheisyyttä enemmänkin.
Minusta se teekupin tarjoaminen oli tietenkin aloite. Mutta en nyt ymmärrä miksi oletat, että sillä olisi nyt jotain väliä, kuka ensimmäisen aloitteen teki. Pointti oli se, että parisuhdetta ei oikein voi muodostua jos kumpikaan ei tee aktiivisesti jotain asian eteen. Tässä lainausketjussa ensimmäisen kysymyksen järjettömyys oli se pointti.
Mikä siitä teki aloitteen? Olin varannut teen kanssa tarjottavaa jo ennen kuin tapasin häntä, en muista olinko sanonutkin, että voidaan kävelyn jälkeen juoda meillä teetä. Olisin tarjonnut sen teekupillisen vaikka hän ei olisi osoittautunut lainkaan kiinnostavaksi, koska olimme jo jutelleet puhelimessa sen verran, että tiesin, että kommunikointi sujuu.
No vaikeahan tässä ulkopuolisen on sanoa, mikä se aloite oli. Jokin ensimmäinen ele, jonka teit sen perusteella, että olit kiinnostunut. Tai se mies teki. Sellainen, mitä et olisi tehnyt, ellei sinua olisi yhtään kiinnostanut.
Ja juuri tätä olen koko ajan yrittänyt sanoa: useimmiten on mahdotonta jälkeen päin sanoa, kumpi sen aloitteen teki. Kyse on "soidintanssista"; toinen antaa pienen vihjeen siitä, että saattaisi olla kiinnostunut, toinen vastaa siihen ja antaa seuraavan vihjeen jne. Vain palsta-autistien maailmassa aloite on sitä, että mennään juttusille ja ilmaistaan kiinnostus seksiin tai parisuhteeseen.
Eli kuka nyt on vaatinut määrittelemään jälkeenpäin, kuka teki aloitteen? Tässä on nyt puhuttu siitä, että ne aloitteet on jonkun tehtävä, että mitään voi tapahtua.
Minusta tässä ketjussa nimenomaan jankataan siitä kun ehkäpä enemmmistö naisista ei tee aloitetta. Osa mieheistä haluaisi, että naiset tulee kotoa hakemaan, niin ei altistuisi pakkien saamiselle. Tässähän olisi ideaa, että partumishaluiset miehet ilmoittautuisivat vaikka te-keskukseen, josta miehen tarpeessa olevay naiset saisivat listan, jolta käydä poimimassa haluamansa mies. Osallehan näyttää olevan ihan sama kuka se kumppani on, kunhan sellaisen saisi.
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Jos kriteerit ovat vähäiset, tulee juuri tuollaista kritiikkiä, että "sullehan käy ihan kuka vaan". Sitten jos kriteereitä nostaa hieman, niin "ei sun kannattaisi noin kranttu olla, jäät yksin". Tähän väliin jää jonkinlainen differentiaalisen pieni sallittu alue
ohis
Siihen väliin jää se oikeiden ihmisten tapa toimia, eli tutustutaan ihmisiin ylipäätään, rakastutaan johonkin, ja halutaan suhde juuri hänen kanssaan. Ei tehdä aloitteita kaikille eikä myöskään niille kaikkein kauneimmille, vaan sille yhdelle, jota ilman ei voisi kuvitella elävänsä.
Juuri näin yksien tuttujen kotona lauseen (ei suomeksi, joten vähän kökkö suomennos): perhettä ei pidä perustaa ihmisen kanssa, jonka kanssa pystyy elämään, vaan ihmisen kanssa, jota ilman ei pysty elämään.
Mitä sitten kun on tehty aloite sille yhdelle ja saatu pakit? Kuulostaa vähän siltä, että laitetaan kaikki munat samaan koriin ja kori aaltojen vietäväksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiäsHenkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei ikinä kannata tehdä aloitetta miehelle, mies tekee aloitteen jos on riittävän kiinnostunut. Jos nainen joutuu tekemään aloitteen, mies ei ole riittävän kiinnostunut ja peli on pidemmän päälle menetetty.
Olet seksiä hakevalle pelimiehelle aloite nro 452.
Tarkoitat kai 4520
Pakko ihmetellä mistä naiset päättelevät ettei aloitteen tekevä mies ole pelkän seksin perässä.
Niinpä, tyhmä yleistys.
Tosin perää on siinä, että rohkeasti ja rutiinisti aloitteita tekevä mies on luultavasti tehnyt niiyä ennenkin erittäin runsaasti ja menestyksellä. Siitähän se itsevarmuus tulee.
Siksi naisten kannattaisi tehdä aloitteita enemmän itse ujommillekin miehille, ei tulisi aina kohdattua vain niitä aloitteellisia pelimiehiä.Kannattaisi ja kannattaisi. Sama jankutus vuodesta toiseen. Älkää vaan pysähtykö kuuntelemaan meidän naisten omia kokemuksia vaan pitäkää sormet korvissa, huutakaa laalaa ja jatkakaa tuota omaa mantraanne. Ennen pitkää se bikinifitnessmalli varmaan huomaa sinutkin sieltä baarinnurkasta ja tulee tekemään aloitteen sinulle, baarin tylsimmän näköiselle ihmiselle, joka ei uskalla edes ottaa katsekontaktia kehenkään. Sitä odotellessa kannattaa jankuttaa tämäkin päivä palstalla.
Minä kyllä olen nainen, joka tupn kirjoitti, mihin vastasit.
Ja olen naimisissa hyvin komean ja naisten havitteleman miehen kanssa, jolla on takana monta suhdetta ja parikin missiä. Ne missitkin joutuivat tekemään hänelle aloitteen. Mies ei ole koko elämänsä aikana tehnyt alpitetta kenellekään ja naisia on riittänyt. Eli jos sellaisen haluat, niin sinun on vaan pakko tehdä itse se aloite.Jokainen nainen on varmasti kateellinen sinulle, koska olet sellaisen miehen löytänyt. He tosin vain odottavat itse, että se 5/5 mies tulee heidät noukkimaan. Tavismiehelle ei ole mitään saumaa näihin sinkkunaisiin nykyään.
M35
M35, jokainen palstanainen tietää, että sinä itse tuon edeltävän kommentin kirjoitit. Ei me tyhmiä olla.
Kerro nyt kuitenkin, että kuinka se tavismiesten flaksiin vaikuttaa, jos naiset tekevät aloitteita nimenomaan hyvin komeille ja naisten havittelemille miehille?
Oman kirjoituksesi perusteella siis olette tyhmiä, koska "tietosi" on väärä.
Ei varmaan mitenkään, mutta kun itse teet aloitteita naisille niim hyvin nopeasti selviää, että vain se komein aines kiinnostaa 90% naisista.
M35
Mutta kuitenkin reilusti yli 80 % ikäisistäsi miehistä on parisuhteessa, ei unohdeta sitä.
Hei, mitäs jos oletkin erehtynyt omasta markkina-arvostasi ja teet aloitteita liian korkeatasoisille naisille?! Ehkä se jäljelle jäävä 10 % olisi nimenomaan se sinun kohderyhmäsi?
Tiedostan olevani ruma mies, markkina-arvo on olematon. Asia ei ole siitä kiinni. Olen tehnyt lukemattomia aloitteita naisille. Kyllä sitä monesti katsoo baarissakin, että tuon näköinen mies sitten tuolle kelpasi. Ihmettelen kyllä mistä ne 80% naisensa löytää. Itse ei kyllä jaksa enää yrittää edes.
M35
Ja olet päättänyt jumittua ulkonäköön (koska itsellesi naisissa olennaisinta on ulkonäkö). No, oma valintasi. Voi olla, että aloitteesi johtaisivat ihan toisenlaiseen tulokseen, jos kehittäisit vuorovaikutustaitojasi, verkostojasi, kommunikaatiotasi, ajankäyttöäsi ja psyykeäsi. Jos olisit se hauska, itsevarma tyyppi, jonka seurassa ihmiset viihtyvät eikä kukaan edes huomaa hänen rumia piirteitään kun kaikki huomaavat hänen iloiset silmänsä. Mutta jatka toki tuota ulkonäköfiksaatiota ja pistä kaikki sen piikkiin.
Väitätkö ihan vakavissasi, että et viehäty naisena miehessä ensin ulkonäöstä? Tiedät itsekin että valehtelet.
Rumana miehenä on vaikea omata kovinkaan vahvaa itsetuntoa. Eikä homma toimi muutenkaan niin, että päätät olla jotain.
M35
Ihmisestä voi viehättyä monin eri tavoin. Kyllä se ulkonäkö myös merkitsee mutta sitä voi kompensoida muilla asioilla. Minä olen viehättynyt miehessä ensi johonkin muuhun kuin ulkonäköön ja sitä jotain muuta tarvitaan enemmän jos miettii parisuhdetta.
Olet poikkeus, koska IRL asia on niin, että kaikki muu on ensin toissijaista, jos miehen ulkonäkö ei saa pyörimään sukkia jalassa. Ei siinä silloin pääse edes mitään muita ominaisuuksia käyttämään, kun edes keskusteluyhteyttä ei synny.
M35
Sinä et tiedä naisista mitään. Minä ihastuin mieheni älyyn ja huumorintajuun. En tietenkään missään baarissa tai tinderissä, vaan ihan siellä oikeassa elämässä. Ja ihastuin. Siten ne normaalit miehet suhteisiin päätyvät. Tutustuvat oikeisiin naisiin oikeassa elämässä, eivätkä tuhlaa elämäänsä baareissa.
No olipahan ainakin elitistinen vastaus. Baarissa käyvät eivät ole normaaleja ihmisiä sinun mielestäsi. Aika iso osa nuoremmista tästä kansasta menee tuohon osioon.
M35
Hyvin osa nuoristakin ihmisistä tutustuu kumppaniinsa ihan muualla kuin baareissa. Ja vanhemmista. Baareissa ja ravintoloissa tavallisesti ihmiset käyvät kaveriporukoilla ja oman kumppanin kanssa, eivät seuranhaussa. Ja voi olla, että olen elitistinen. Mutta kyllä minusta sellaiset vakiobaarikävijät ovat sellaista alempaa sosiaaliluokkaa. Kuka vaan voi käydä baareissa joskus, mutta jos ne jollekin ovat seuraelämän keskus, niin huonosti menee. Kyllä se seura yleensä muualta hankitaan. Ja sinäkin voit muuttaa omaa toimintaasi. Hanki harrastuksia, joissa tutustut ihmisiin. Lähde vaikka opiskelemaan kieliä. Hyötyä, huvia ja tutustut naisiin.
Ja baarissakin, älä yritä tehdä aloitteita. Juttele normaalisti, kuten äidille/siskolle/kaverille ja ole ihan normaali ihminen. Kyllä sen sitten huomaa, jos saa yhtään vastakaikua. Jos joku välttelee katsekontaktia, siirry muualle, tai jos joku vastaa vain kohteliaan lyhyesti.
En tiedä alkaako joku oikeasti harrastamaan jotain vain sen takia, että löytäisi naisen. Kyllä se harrastus pitäisi muutenkin kiinnostaa mun mielestä.
M35
Juuri näin. Kuka muka rupeaa harrastamaan jotain vain siksi että saisi naisseuraa?
Kai jokaisella ihmisellä on edes jotain mielenkiinnon kohteita niin että voisi harrastaa ihan harrastamisen ilosta ja siinä sivussa tutustua ihmisiin, myös naisiin. Toisaalta tässäkin kannattaa pitää järki kädessä eikä mennä harrastukseen niin että ensitöikseen tsekkaa osallistujien perseet ja sitten yrittää silmäpeliä ensimmäisen viiden minuutin aikana jos paikalla on joku vähänkin mahdollinen ja sitten murjottaa loppuillan kun ei saakaan vastakaikua. Tai mikä parasta, ryhtyy vapaaehtoistyöhön nuorisotapahtumissa ja yrittää siellä iskeä "asiakkaitaan" ja sitten itkee tällä jäätävää palautetta, niin kuin tämä tuo yksi on tehnyt. Verkostojen rakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa, pikavoittoja on turha odottaa.
Täällä oli miehen kommentti joka hakee baarissa seksiä. Hänkin oli pitkäjänteinen, juttelee useille naisille illassa eikä revi pelihousuja kun ei ensimmäiseltä saa.
Joltain saattaa saada tai joltain sataa saada myöhemmin jos ei sinä iltana.
Tuskin hänkään menee baariin vain saadakseen seksiä?Aika helppo päätellä, että kyseessä on komea pelimies kun usealle naiselle juttelee yhdessä illassa. Itsellä ei vuodessa edes onnistuisi moinen.
M35
Ei tarvitse olla kuin jossain määrin sosiaalinen. Minä en ole mikään social butterfly mutta silti juttelen illan aikana baarissa useille eri ihmisille.
Alkaa vaikuttaa siltä että M35 on jollain perustavalla tavalla sosiaalisesti kyvytön jos muiden kanssa keskusteleva on hänelle heti komea pelimies.Siinä on katsos se ero että naiset haluavat keskustella kanssasi toisin kuin minun kanssani. Tietenkin sinulla on vaikea ymmärtää kun ei moista ongelmaa ole.
M35
Onkohan näistä m35sista kumpikaan se herra joka pitää itseään epäviehättävänä naisten keskuudessa ja silti pitää siilitukkakkaa ja pikeepaitaa? Ehdotettu muodikkaampi pukeutuminen oli hänen mielestään mahdotonta pelleilyä. Kyllä siihen viehättävät teen myös se vaatetus, siisteys ja käyttäytyminen vaikuttaa. Voisiko se herra, jolla on menestystä baarissa kertoa omasta tyylistään?
Kaverilla käy flaksi baarissa aika lailla joka kerta ja yksi yleisimmistä paidoista on lacosten pikeepaita. En tajua mitä vikaa on pikeepaidoissa
eri
Kyllä minä yhdistän pikeepaidan jotenkin urheiluvaatetukseen ja näin ollen jossain sporttibaarissa tai keilaradalla se on ok. Varmaan se, että kaverisi katsoo tarpeelliseksi maksaa paidasta n. 100 euroa antaa tietynlaisen viestin naisille ja osaa näistä ehkä tällainen kiinnostaa. Saatko sinä naisia lacosten pikee paita päällä?
En saa naisia millään paidalla, mutta töitä olen saanut pari kertaa pikeepaita päällä. Toisaalta kaveri saa seuraa viidentoista euron printtipaita päälläkin, joten paidalla tuskin on niin väliä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatko seukkaa mun kaa?
Mikä hiton aloite? Oletteko jollain ala-asteella?
Oletko itse ala-asteella, jos et tiedä, mikä on aloite? Yhteydenotto, pyyntö kahville tai elokuviin tms.
Nyyh kukaan ei ole sitten koskaan tehnyt minulle sitten aloitetta vaikka olen ollut parisuhteessakin :(
Onko sinulla ollut vain järjestettyjä parisuhteita vai miten olet niihin sitten päätynyt, jos kumpikaan osapuoli ei ole tehnyt aloitetta?
Olen tutustunut ihmisiin ja ystävyys syventynyt. Kukaan ei ole pyytänyt ketään leffaan tai kahville merkkinä kiinnostuksesta.
Ihmisiin tutustumisessa ja ystävyyden syvenemisessä on tuhansia pikkuruisia asioita, jotka voidaan laskea aloitteiksi. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun molemmat ymmärtävät, että kyse on parisuhteesta, on otettava jonkinlainen ratkaiseva askel ja se harvemmin tapahtuu siten, että molemmat täsmälleen samalla sekunnilla oivaltavat ja ilmaisevat toisilleen, että hei, tämähän taitaa olla parisuhde. Sitä on edeltänyt tuhansia pieniä signaaleja.
On kyllä aika omituinen ystävyys ja parisuhde, jos kumpikaan ei koskaan pyytänyt toista ensimmäiseksi luokseen kylään tai laittanut ensimmäistä tekstiviestiä, jossa sovittiin jostain tapaamisesta. Minulla on niin tapahtunut kaikissa kaverisuhteissakin, että jompikumpi kutsuu toisen ensimmäisenä luokseen kylään tai ehdottaa erilaisia tekemisiä. Jompikumpi myös on se, joka ensimmäisenä laittaa viestin tai soittaa. En ymmärrä, millaisessa todellisuudessa kaikki tapahtuu ilman tällaisia aloitteita.
Ei tule mieleen kuka on tehnyt ensin ja mitä. Mitä väliä sillä siis on?
No ei sillä olekaan väliä, mutta naurettavaa väittää, että kumpikaan ei ole tehnyt yhtään aloitetta, vaan jotenkin vain itsekseen päädyttiin parisuhteeseen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta jo aikaisemmin olen kertonut, että itse en todellakaan pystyisi sanomaan, kumpi teki milloinkin aloitteen ja mikä se aloite oikeastaan oli. En muista, että yksikään tapailuni tai parisuhteeni olisi alkanut siitä, että joku tulee ja pyytää kahville tai kysyy puhelinnumeroa tms, mikä tässä keskustelussa ilmeisesti on ainoa oikea aloite. Sen sijaan on alettu jutella ja molemmat ovat sekä tietoisesti että tiedostamatta osoittaneet kiinnostusta ja sekä tietoisesti että tiedostamatta lukeneet toisesta niitä merkkejä. Sitten on tehty ehdotuksia tutustumisen jatkamiseksi.
Jos minulta kysyttäisiin, kumpi nykyisessä suhteessani teki aloitteen, niin en kyllä osaisi vastata. Yhteinen ystävä tutustutti meidät toisiinsa ja tapasimme hänen järjestämässään tilaisuudessa, minä olin ehdottanut nykyiselle miesystävälleni, että hän lähtisi sen jälkeen vielä seurakseni kävelylenkille (en ollut nähnyt hänestä edes kuvaa, tiesin vain ja ainoastaan sen, että ystäväni mielestä sopisimme toisillemme), kävelyn jälkeen tarjosin kupillisen teetä. Oliko se aloite? Vai oliko aloite se, kun miesystäväni pari päivää myöhemmin soitti ja kysyi, lähtisinkö seuraavana päivänä hänen kanssaan ajelulle kohteeseen x? Vai missä kohtaa se aloite tapahtui? Minä tulkitsin, että hän viihtyy seurassani ja hän ilmeisesti tulkitsi, että minä viihdyn hänen seurassaan, joten hän kysyi minua mukaan seuraavan viikonlopun tapahtumaan, johon tuli paljon muitakin hänen kavereitaan. Sitä seuraavalla viikolla jompikumpi soitti ja kysyi, haluaisiko toinen lähteä jonnekin tulevana viikonloppuna. En todellakaan muista kumpi soitti ja kumpi ehdotti ja mitä ehdotti, enkä ymmärrä, mikä siinä on olennaista. Aika pian joka tapauksessa istuimme vierekkäin sohvalla katsomassa telkkaria ja kumpikin tiesi, että viihtyy toisen lähellä ja haluaa sitä läheisyyttä enemmänkin.
Minusta se teekupin tarjoaminen oli tietenkin aloite. Mutta en nyt ymmärrä miksi oletat, että sillä olisi nyt jotain väliä, kuka ensimmäisen aloitteen teki. Pointti oli se, että parisuhdetta ei oikein voi muodostua jos kumpikaan ei tee aktiivisesti jotain asian eteen. Tässä lainausketjussa ensimmäisen kysymyksen järjettömyys oli se pointti.
Mikä siitä teki aloitteen? Olin varannut teen kanssa tarjottavaa jo ennen kuin tapasin häntä, en muista olinko sanonutkin, että voidaan kävelyn jälkeen juoda meillä teetä. Olisin tarjonnut sen teekupillisen vaikka hän ei olisi osoittautunut lainkaan kiinnostavaksi, koska olimme jo jutelleet puhelimessa sen verran, että tiesin, että kommunikointi sujuu.
No vaikeahan tässä ulkopuolisen on sanoa, mikä se aloite oli. Jokin ensimmäinen ele, jonka teit sen perusteella, että olit kiinnostunut. Tai se mies teki. Sellainen, mitä et olisi tehnyt, ellei sinua olisi yhtään kiinnostanut.
Ja juuri tätä olen koko ajan yrittänyt sanoa: useimmiten on mahdotonta jälkeen päin sanoa, kumpi sen aloitteen teki. Kyse on "soidintanssista"; toinen antaa pienen vihjeen siitä, että saattaisi olla kiinnostunut, toinen vastaa siihen ja antaa seuraavan vihjeen jne. Vain palsta-autistien maailmassa aloite on sitä, että mennään juttusille ja ilmaistaan kiinnostus seksiin tai parisuhteeseen.
Eli kuka nyt on vaatinut määrittelemään jälkeenpäin, kuka teki aloitteen? Tässä on nyt puhuttu siitä, että ne aloitteet on jonkun tehtävä, että mitään voi tapahtua.
Minusta tässä ketjussa nimenomaan jankataan siitä kun ehkäpä enemmmistö naisista ei tee aloitetta. Osa mieheistä haluaisi, että naiset tulee kotoa hakemaan, niin ei altistuisi pakkien saamiselle. Tässähän olisi ideaa, että partumishaluiset miehet ilmoittautuisivat vaikka te-keskukseen, josta miehen tarpeessa olevay naiset saisivat listan, jolta käydä poimimassa haluamansa mies. Osallehan näyttää olevan ihan sama kuka se kumppani on, kunhan sellaisen saisi.
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Jos kriteerit ovat vähäiset, tulee juuri tuollaista kritiikkiä, että "sullehan käy ihan kuka vaan". Sitten jos kriteereitä nostaa hieman, niin "ei sun kannattaisi noin kranttu olla, jäät yksin". Tähän väliin jää jonkinlainen differentiaalisen pieni sallittu alue
ohis
Siihen väliin jää se oikeiden ihmisten tapa toimia, eli tutustutaan ihmisiin ylipäätään, rakastutaan johonkin, ja halutaan suhde juuri hänen kanssaan. Ei tehdä aloitteita kaikille eikä myöskään niille kaikkein kauneimmille, vaan sille yhdelle, jota ilman ei voisi kuvitella elävänsä.
Juuri näin yksien tuttujen kotona lauseen (ei suomeksi, joten vähän kökkö suomennos): perhettä ei pidä perustaa ihmisen kanssa, jonka kanssa pystyy elämään, vaan ihmisen kanssa, jota ilman ei pysty elämään.
Mitä sitten kun on tehty aloite sille yhdelle ja saatu pakit? Kuulostaa vähän siltä, että laitetaan kaikki munat samaan koriin ja kori aaltojen vietäväksi
Voi luoja... sinulla on ihan pakko olla joku nepsy-diagnoosi. Ei voi muuten kukaan edes kysyä tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Voi ajatella, että mies on autoilija ja nainen liikennevalo. Nainen näyttää vihreää valoa katsomalla miestä ja se on naisen aloite. Miehen pitää kuitenkin sitten tehdä muutakin kuin olla paikallaan ja ruveta ajamaan lastia perille ja johdatella jatkoa.
Mutta jos kukaan nainen ei edes katso miestä, niin sitten on ihan turha yrittää mitään.
Tuossa olet ihan oikeassa. Jos yrität saada jonkun naisen huomion ja hän tietoisesti väistää katsettasi, niin on aivan turha mennä juttelemaan hänelle. Joskus voi tottakai olla kyse siitä, että nainen ei vain ihan oikeasti ole nähnyt sinua, mutta jos olet hänen näköpiirissään ja hänen on täytynyt huomata sinut, mutta hän ei katso sinua niin hän ei ole kiinnostunut. Eikä se keskustelun aloituksesta muuksi muutu.
Toivottavasti naiset eivät tulkitse samalla tavalla. Usein väistän naisten katseita, mutta se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Jotenkin on vain kiusallista katsoa toista silmiin, jos ei jutella
eri
hgfhjgfhj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
fghdhfghdfh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehä kukaan enää aloitteita. Baarissa tuijotetaan koko ilta kaukaa toisiamme ja yksikään mies tai nainen ei tee aloitetta. Sitten pilkun aikaan kotiin ja siitä valmistautumaan seuraavaan työviikkoon.
Tommosia ne mun baari-illat suunnilleen aina ovat olleet viimeisen 6-7 vuoden aikana (suunnilleen täysikäistymisestä alkaen9, kun olen baareissa (lue: yökerhoissa) käynyt. Tosin ei mua kyllä yleensä kukaan nainen edes kaukaa tuijottele.
Muutaman, ehkä 20 kertaa tai jotain semmoista, on joku nainen tehnyt ihan selkeän aloitteen. Aika vähän, kun ottaa huomioon, että olen käynyt yhteensä varmaan pitkälti toista sataa kertaa baareissa.
Itse en ole oikeastaan tehnyt aloitetta kertaakaan, ja olen joka kerta ollut yksin liikkeellä.
Olet kuitenkin keskivertoa paremman näköinen jos olet saanut suoria aloitteita, joiden johdosta olet päässyt vitunpäälle könyämään. Monia miehiä ei lähestytä koskaan baarissa.
Mikä on ihan luonnollista, koska iso osa naisista ei pidä baaria paikkana, missä on fiksua tutustua tuntemattomiin. Ja torjuvat myös kaikki miesten tekemät aloitteet.
Aika moni nainen haluaa parisuhteen eikä seksiä kenen kanssa vaan, ja näiden kanssa kaverina olo on paras aloite. Ja naisetkin tekevät näitä kaverialoitteita. Tuntemani kaikki ’kiltit ja kunnolliset’ naiset ovat pariutuneet aikanaan kaverin kanssa, opiskelu, harrastus tai kaverin kaverin kanssa. Randomtyyppien kanssa aloitetut suhteet eivät yleensä kestä.
Sitten kun opiskelut ovat ohi, huomaat että baari on ainoa paikka tavata vastakkaista sukupuolta. Kyllä sitä mielestäni yleisestikin käytetään siihen tarkoitukseen, joten en oikein ymmärrä tuota karsastamista. Sama ihminen se on niin kaupassa kuin baarissakin.
Mikä on kaverialoite? En ole kuullutkaan.
Itse en ole opiskeluaikojen jälkeen käynyt baarissa kuin kaveriporukan kanssa aikaa viettämässä ja seurustelemassa keskenämme. Eikä meillä kellään ole tarkoitus siellä kehenkään vieraaseen tutustua. Iskemia yritykset koetaan vaan häiriöksi. Porukassa on sinkkuja ja pariutuneita. Eikä kukaan pariutuneista ole kumppaniaan baarista löytänyt vaan opiskelusta, harrastuksista tai töistä.
No tietysti jos lähtee sillä asenteella, että en ota täältä vastaan mitään eikä täältä voi ikinä mitään löytyä, niin eihän silloin toimi tietenkään. Minä pidän aina silmät auki ja olen avoin ja kaikki suhteeni ovat baarista alkaneet.
Todennäköisyys, että baarista löytäisin itseäni millään tasolla miellyttävää seuraa on häviävän pieni. En ylipäätään harrasta siellä roikkumista kuin kaveriporukan takia ja heitäkin tapaisin paljon mieluummin jossain muualla. Joskus vaan joutuu tekemään kompromissin tässä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Voi ajatella, että mies on autoilija ja nainen liikennevalo. Nainen näyttää vihreää valoa katsomalla miestä ja se on naisen aloite. Miehen pitää kuitenkin sitten tehdä muutakin kuin olla paikallaan ja ruveta ajamaan lastia perille ja johdatella jatkoa.
Mutta jos kukaan nainen ei edes katso miestä, niin sitten on ihan turha yrittää mitään.
Tuossa olet ihan oikeassa. Jos yrität saada jonkun naisen huomion ja hän tietoisesti väistää katsettasi, niin on aivan turha mennä juttelemaan hänelle. Joskus voi tottakai olla kyse siitä, että nainen ei vain ihan oikeasti ole nähnyt sinua, mutta jos olet hänen näköpiirissään ja hänen on täytynyt huomata sinut, mutta hän ei katso sinua niin hän ei ole kiinnostunut. Eikä se keskustelun aloituksesta muuksi muutu.
Toivottavasti naiset eivät tulkitse samalla tavalla. Usein väistän naisten katseita, mutta se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Jotenkin on vain kiusallista katsoa toista silmiin, jos ei jutella
eri
Katsekontaktin välttäminen on ele, joka kertoo, että toinen ei halua tehdä tuttavuutta. Sama kuin selän kääntäminen toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatko seukkaa mun kaa?
Mikä hiton aloite? Oletteko jollain ala-asteella?
Oletko itse ala-asteella, jos et tiedä, mikä on aloite? Yhteydenotto, pyyntö kahville tai elokuviin tms.
Nyyh kukaan ei ole sitten koskaan tehnyt minulle sitten aloitetta vaikka olen ollut parisuhteessakin :(
Onko sinulla ollut vain järjestettyjä parisuhteita vai miten olet niihin sitten päätynyt, jos kumpikaan osapuoli ei ole tehnyt aloitetta?
Olen tutustunut ihmisiin ja ystävyys syventynyt. Kukaan ei ole pyytänyt ketään leffaan tai kahville merkkinä kiinnostuksesta.
Ihmisiin tutustumisessa ja ystävyyden syvenemisessä on tuhansia pikkuruisia asioita, jotka voidaan laskea aloitteiksi. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun molemmat ymmärtävät, että kyse on parisuhteesta, on otettava jonkinlainen ratkaiseva askel ja se harvemmin tapahtuu siten, että molemmat täsmälleen samalla sekunnilla oivaltavat ja ilmaisevat toisilleen, että hei, tämähän taitaa olla parisuhde. Sitä on edeltänyt tuhansia pieniä signaaleja.
On kyllä aika omituinen ystävyys ja parisuhde, jos kumpikaan ei koskaan pyytänyt toista ensimmäiseksi luokseen kylään tai laittanut ensimmäistä tekstiviestiä, jossa sovittiin jostain tapaamisesta. Minulla on niin tapahtunut kaikissa kaverisuhteissakin, että jompikumpi kutsuu toisen ensimmäisenä luokseen kylään tai ehdottaa erilaisia tekemisiä. Jompikumpi myös on se, joka ensimmäisenä laittaa viestin tai soittaa. En ymmärrä, millaisessa todellisuudessa kaikki tapahtuu ilman tällaisia aloitteita.
Ei tule mieleen kuka on tehnyt ensin ja mitä. Mitä väliä sillä siis on?
No ei sillä olekaan väliä, mutta naurettavaa väittää, että kumpikaan ei ole tehnyt yhtään aloitetta, vaan jotenkin vain itsekseen päädyttiin parisuhteeseen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta jo aikaisemmin olen kertonut, että itse en todellakaan pystyisi sanomaan, kumpi teki milloinkin aloitteen ja mikä se aloite oikeastaan oli. En muista, että yksikään tapailuni tai parisuhteeni olisi alkanut siitä, että joku tulee ja pyytää kahville tai kysyy puhelinnumeroa tms, mikä tässä keskustelussa ilmeisesti on ainoa oikea aloite. Sen sijaan on alettu jutella ja molemmat ovat sekä tietoisesti että tiedostamatta osoittaneet kiinnostusta ja sekä tietoisesti että tiedostamatta lukeneet toisesta niitä merkkejä. Sitten on tehty ehdotuksia tutustumisen jatkamiseksi.
Jos minulta kysyttäisiin, kumpi nykyisessä suhteessani teki aloitteen, niin en kyllä osaisi vastata. Yhteinen ystävä tutustutti meidät toisiinsa ja tapasimme hänen järjestämässään tilaisuudessa, minä olin ehdottanut nykyiselle miesystävälleni, että hän lähtisi sen jälkeen vielä seurakseni kävelylenkille (en ollut nähnyt hänestä edes kuvaa, tiesin vain ja ainoastaan sen, että ystäväni mielestä sopisimme toisillemme), kävelyn jälkeen tarjosin kupillisen teetä. Oliko se aloite? Vai oliko aloite se, kun miesystäväni pari päivää myöhemmin soitti ja kysyi, lähtisinkö seuraavana päivänä hänen kanssaan ajelulle kohteeseen x? Vai missä kohtaa se aloite tapahtui? Minä tulkitsin, että hän viihtyy seurassani ja hän ilmeisesti tulkitsi, että minä viihdyn hänen seurassaan, joten hän kysyi minua mukaan seuraavan viikonlopun tapahtumaan, johon tuli paljon muitakin hänen kavereitaan. Sitä seuraavalla viikolla jompikumpi soitti ja kysyi, haluaisiko toinen lähteä jonnekin tulevana viikonloppuna. En todellakaan muista kumpi soitti ja kumpi ehdotti ja mitä ehdotti, enkä ymmärrä, mikä siinä on olennaista. Aika pian joka tapauksessa istuimme vierekkäin sohvalla katsomassa telkkaria ja kumpikin tiesi, että viihtyy toisen lähellä ja haluaa sitä läheisyyttä enemmänkin.
Minusta se teekupin tarjoaminen oli tietenkin aloite. Mutta en nyt ymmärrä miksi oletat, että sillä olisi nyt jotain väliä, kuka ensimmäisen aloitteen teki. Pointti oli se, että parisuhdetta ei oikein voi muodostua jos kumpikaan ei tee aktiivisesti jotain asian eteen. Tässä lainausketjussa ensimmäisen kysymyksen järjettömyys oli se pointti.
Mikä siitä teki aloitteen? Olin varannut teen kanssa tarjottavaa jo ennen kuin tapasin häntä, en muista olinko sanonutkin, että voidaan kävelyn jälkeen juoda meillä teetä. Olisin tarjonnut sen teekupillisen vaikka hän ei olisi osoittautunut lainkaan kiinnostavaksi, koska olimme jo jutelleet puhelimessa sen verran, että tiesin, että kommunikointi sujuu.
No vaikeahan tässä ulkopuolisen on sanoa, mikä se aloite oli. Jokin ensimmäinen ele, jonka teit sen perusteella, että olit kiinnostunut. Tai se mies teki. Sellainen, mitä et olisi tehnyt, ellei sinua olisi yhtään kiinnostanut.
Ja juuri tätä olen koko ajan yrittänyt sanoa: useimmiten on mahdotonta jälkeen päin sanoa, kumpi sen aloitteen teki. Kyse on "soidintanssista"; toinen antaa pienen vihjeen siitä, että saattaisi olla kiinnostunut, toinen vastaa siihen ja antaa seuraavan vihjeen jne. Vain palsta-autistien maailmassa aloite on sitä, että mennään juttusille ja ilmaistaan kiinnostus seksiin tai parisuhteeseen.
Eli kuka nyt on vaatinut määrittelemään jälkeenpäin, kuka teki aloitteen? Tässä on nyt puhuttu siitä, että ne aloitteet on jonkun tehtävä, että mitään voi tapahtua.
Minusta tässä ketjussa nimenomaan jankataan siitä kun ehkäpä enemmmistö naisista ei tee aloitetta. Osa mieheistä haluaisi, että naiset tulee kotoa hakemaan, niin ei altistuisi pakkien saamiselle. Tässähän olisi ideaa, että partumishaluiset miehet ilmoittautuisivat vaikka te-keskukseen, josta miehen tarpeessa olevay naiset saisivat listan, jolta käydä poimimassa haluamansa mies. Osallehan näyttää olevan ihan sama kuka se kumppani on, kunhan sellaisen saisi.
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Jos kriteerit ovat vähäiset, tulee juuri tuollaista kritiikkiä, että "sullehan käy ihan kuka vaan". Sitten jos kriteereitä nostaa hieman, niin "ei sun kannattaisi noin kranttu olla, jäät yksin". Tähän väliin jää jonkinlainen differentiaalisen pieni sallittu alue
ohis
Siihen väliin jää se oikeiden ihmisten tapa toimia, eli tutustutaan ihmisiin ylipäätään, rakastutaan johonkin, ja halutaan suhde juuri hänen kanssaan. Ei tehdä aloitteita kaikille eikä myöskään niille kaikkein kauneimmille, vaan sille yhdelle, jota ilman ei voisi kuvitella elävänsä.
Juuri näin yksien tuttujen kotona lauseen (ei suomeksi, joten vähän kökkö suomennos): perhettä ei pidä perustaa ihmisen kanssa, jonka kanssa pystyy elämään, vaan ihmisen kanssa, jota ilman ei pysty elämään.
Mitä sitten kun on tehty aloite sille yhdelle ja saatu pakit? Kuulostaa vähän siltä, että laitetaan kaikki munat samaan koriin ja kori aaltojen vietäväksi
Voi luoja... sinulla on ihan pakko olla joku nepsy-diagnoosi. Ei voi muuten kukaan edes kysyä tuollaista.
Piti ihan googlettaa ja ei ole. Kuulostaa ihan autistijankkaamisen akateemiselta versiolta. Vähän niin kuin pätkä onkin vertikaalisesti rajoittunut. Tietysti olisihan se hienoa, jos kaikille olisi "se oikea" niin että toimii molemmin päin ja tulisesti rakastutaan eikä voida elää ilman. Oikea elämä ei kuitenkaan mene ihan niin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Voi ajatella, että mies on autoilija ja nainen liikennevalo. Nainen näyttää vihreää valoa katsomalla miestä ja se on naisen aloite. Miehen pitää kuitenkin sitten tehdä muutakin kuin olla paikallaan ja ruveta ajamaan lastia perille ja johdatella jatkoa.
Mutta jos kukaan nainen ei edes katso miestä, niin sitten on ihan turha yrittää mitään.
Tuossa olet ihan oikeassa. Jos yrität saada jonkun naisen huomion ja hän tietoisesti väistää katsettasi, niin on aivan turha mennä juttelemaan hänelle. Joskus voi tottakai olla kyse siitä, että nainen ei vain ihan oikeasti ole nähnyt sinua, mutta jos olet hänen näköpiirissään ja hänen on täytynyt huomata sinut, mutta hän ei katso sinua niin hän ei ole kiinnostunut. Eikä se keskustelun aloituksesta muuksi muutu.
Toivottavasti naiset eivät tulkitse samalla tavalla. Usein väistän naisten katseita, mutta se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Jotenkin on vain kiusallista katsoa toista silmiin, jos ei jutella
eri
Tuota noin. Mistäs naisten pitäisi kiinnostuksesi arvata jos et katso silmiin? Tätä sanotaan silmäpeliksi eli flirtiksi joka alkaa katseiden vaihdolla ja hymyilyllä ja sitten jompi kumpi tulee toisen luo juttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Voi ajatella, että mies on autoilija ja nainen liikennevalo. Nainen näyttää vihreää valoa katsomalla miestä ja se on naisen aloite. Miehen pitää kuitenkin sitten tehdä muutakin kuin olla paikallaan ja ruveta ajamaan lastia perille ja johdatella jatkoa.
Mutta jos kukaan nainen ei edes katso miestä, niin sitten on ihan turha yrittää mitään.
Tuossa olet ihan oikeassa. Jos yrität saada jonkun naisen huomion ja hän tietoisesti väistää katsettasi, niin on aivan turha mennä juttelemaan hänelle. Joskus voi tottakai olla kyse siitä, että nainen ei vain ihan oikeasti ole nähnyt sinua, mutta jos olet hänen näköpiirissään ja hänen on täytynyt huomata sinut, mutta hän ei katso sinua niin hän ei ole kiinnostunut. Eikä se keskustelun aloituksesta muuksi muutu.
Toivottavasti naiset eivät tulkitse samalla tavalla. Usein väistän naisten katseita, mutta se ei tarkoita ettenkö olisi kiinnostunut. Jotenkin on vain kiusallista katsoa toista silmiin, jos ei jutella
eri
Tuota noin. Mistäs naisten pitäisi kiinnostuksesi arvata jos et katso silmiin? Tätä sanotaan silmäpeliksi eli flirtiksi joka alkaa katseiden vaihdolla ja hymyilyllä ja sitten jompi kumpi tulee toisen luo juttelemaan.
Siitä että menen juttelemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatko seukkaa mun kaa?
Mikä hiton aloite? Oletteko jollain ala-asteella?
Oletko itse ala-asteella, jos et tiedä, mikä on aloite? Yhteydenotto, pyyntö kahville tai elokuviin tms.
Nyyh kukaan ei ole sitten koskaan tehnyt minulle sitten aloitetta vaikka olen ollut parisuhteessakin :(
Onko sinulla ollut vain järjestettyjä parisuhteita vai miten olet niihin sitten päätynyt, jos kumpikaan osapuoli ei ole tehnyt aloitetta?
Olen tutustunut ihmisiin ja ystävyys syventynyt. Kukaan ei ole pyytänyt ketään leffaan tai kahville merkkinä kiinnostuksesta.
Ihmisiin tutustumisessa ja ystävyyden syvenemisessä on tuhansia pikkuruisia asioita, jotka voidaan laskea aloitteiksi. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun molemmat ymmärtävät, että kyse on parisuhteesta, on otettava jonkinlainen ratkaiseva askel ja se harvemmin tapahtuu siten, että molemmat täsmälleen samalla sekunnilla oivaltavat ja ilmaisevat toisilleen, että hei, tämähän taitaa olla parisuhde. Sitä on edeltänyt tuhansia pieniä signaaleja.
On kyllä aika omituinen ystävyys ja parisuhde, jos kumpikaan ei koskaan pyytänyt toista ensimmäiseksi luokseen kylään tai laittanut ensimmäistä tekstiviestiä, jossa sovittiin jostain tapaamisesta. Minulla on niin tapahtunut kaikissa kaverisuhteissakin, että jompikumpi kutsuu toisen ensimmäisenä luokseen kylään tai ehdottaa erilaisia tekemisiä. Jompikumpi myös on se, joka ensimmäisenä laittaa viestin tai soittaa. En ymmärrä, millaisessa todellisuudessa kaikki tapahtuu ilman tällaisia aloitteita.
Ei tule mieleen kuka on tehnyt ensin ja mitä. Mitä väliä sillä siis on?
No ei sillä olekaan väliä, mutta naurettavaa väittää, että kumpikaan ei ole tehnyt yhtään aloitetta, vaan jotenkin vain itsekseen päädyttiin parisuhteeseen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta jo aikaisemmin olen kertonut, että itse en todellakaan pystyisi sanomaan, kumpi teki milloinkin aloitteen ja mikä se aloite oikeastaan oli. En muista, että yksikään tapailuni tai parisuhteeni olisi alkanut siitä, että joku tulee ja pyytää kahville tai kysyy puhelinnumeroa tms, mikä tässä keskustelussa ilmeisesti on ainoa oikea aloite. Sen sijaan on alettu jutella ja molemmat ovat sekä tietoisesti että tiedostamatta osoittaneet kiinnostusta ja sekä tietoisesti että tiedostamatta lukeneet toisesta niitä merkkejä. Sitten on tehty ehdotuksia tutustumisen jatkamiseksi.
Jos minulta kysyttäisiin, kumpi nykyisessä suhteessani teki aloitteen, niin en kyllä osaisi vastata. Yhteinen ystävä tutustutti meidät toisiinsa ja tapasimme hänen järjestämässään tilaisuudessa, minä olin ehdottanut nykyiselle miesystävälleni, että hän lähtisi sen jälkeen vielä seurakseni kävelylenkille (en ollut nähnyt hänestä edes kuvaa, tiesin vain ja ainoastaan sen, että ystäväni mielestä sopisimme toisillemme), kävelyn jälkeen tarjosin kupillisen teetä. Oliko se aloite? Vai oliko aloite se, kun miesystäväni pari päivää myöhemmin soitti ja kysyi, lähtisinkö seuraavana päivänä hänen kanssaan ajelulle kohteeseen x? Vai missä kohtaa se aloite tapahtui? Minä tulkitsin, että hän viihtyy seurassani ja hän ilmeisesti tulkitsi, että minä viihdyn hänen seurassaan, joten hän kysyi minua mukaan seuraavan viikonlopun tapahtumaan, johon tuli paljon muitakin hänen kavereitaan. Sitä seuraavalla viikolla jompikumpi soitti ja kysyi, haluaisiko toinen lähteä jonnekin tulevana viikonloppuna. En todellakaan muista kumpi soitti ja kumpi ehdotti ja mitä ehdotti, enkä ymmärrä, mikä siinä on olennaista. Aika pian joka tapauksessa istuimme vierekkäin sohvalla katsomassa telkkaria ja kumpikin tiesi, että viihtyy toisen lähellä ja haluaa sitä läheisyyttä enemmänkin.
Minusta se teekupin tarjoaminen oli tietenkin aloite. Mutta en nyt ymmärrä miksi oletat, että sillä olisi nyt jotain väliä, kuka ensimmäisen aloitteen teki. Pointti oli se, että parisuhdetta ei oikein voi muodostua jos kumpikaan ei tee aktiivisesti jotain asian eteen. Tässä lainausketjussa ensimmäisen kysymyksen järjettömyys oli se pointti.
Mikä siitä teki aloitteen? Olin varannut teen kanssa tarjottavaa jo ennen kuin tapasin häntä, en muista olinko sanonutkin, että voidaan kävelyn jälkeen juoda meillä teetä. Olisin tarjonnut sen teekupillisen vaikka hän ei olisi osoittautunut lainkaan kiinnostavaksi, koska olimme jo jutelleet puhelimessa sen verran, että tiesin, että kommunikointi sujuu.
No vaikeahan tässä ulkopuolisen on sanoa, mikä se aloite oli. Jokin ensimmäinen ele, jonka teit sen perusteella, että olit kiinnostunut. Tai se mies teki. Sellainen, mitä et olisi tehnyt, ellei sinua olisi yhtään kiinnostanut.
Ja juuri tätä olen koko ajan yrittänyt sanoa: useimmiten on mahdotonta jälkeen päin sanoa, kumpi sen aloitteen teki. Kyse on "soidintanssista"; toinen antaa pienen vihjeen siitä, että saattaisi olla kiinnostunut, toinen vastaa siihen ja antaa seuraavan vihjeen jne. Vain palsta-autistien maailmassa aloite on sitä, että mennään juttusille ja ilmaistaan kiinnostus seksiin tai parisuhteeseen.
Eli kuka nyt on vaatinut määrittelemään jälkeenpäin, kuka teki aloitteen? Tässä on nyt puhuttu siitä, että ne aloitteet on jonkun tehtävä, että mitään voi tapahtua.
Minusta tässä ketjussa nimenomaan jankataan siitä kun ehkäpä enemmmistö naisista ei tee aloitetta. Osa mieheistä haluaisi, että naiset tulee kotoa hakemaan, niin ei altistuisi pakkien saamiselle. Tässähän olisi ideaa, että partumishaluiset miehet ilmoittautuisivat vaikka te-keskukseen, josta miehen tarpeessa olevay naiset saisivat listan, jolta käydä poimimassa haluamansa mies. Osallehan näyttää olevan ihan sama kuka se kumppani on, kunhan sellaisen saisi.
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Jos kriteerit ovat vähäiset, tulee juuri tuollaista kritiikkiä, että "sullehan käy ihan kuka vaan". Sitten jos kriteereitä nostaa hieman, niin "ei sun kannattaisi noin kranttu olla, jäät yksin". Tähän väliin jää jonkinlainen differentiaalisen pieni sallittu alue
ohis
Siihen väliin jää se oikeiden ihmisten tapa toimia, eli tutustutaan ihmisiin ylipäätään, rakastutaan johonkin, ja halutaan suhde juuri hänen kanssaan. Ei tehdä aloitteita kaikille eikä myöskään niille kaikkein kauneimmille, vaan sille yhdelle, jota ilman ei voisi kuvitella elävänsä.
Juuri näin yksien tuttujen kotona lauseen (ei suomeksi, joten vähän kökkö suomennos): perhettä ei pidä perustaa ihmisen kanssa, jonka kanssa pystyy elämään, vaan ihmisen kanssa, jota ilman ei pysty elämään.
Mitä sitten kun on tehty aloite sille yhdelle ja saatu pakit? Kuulostaa vähän siltä, että laitetaan kaikki munat samaan koriin ja kori aaltojen vietäväksi
Voi luoja... sinulla on ihan pakko olla joku nepsy-diagnoosi. Ei voi muuten kukaan edes kysyä tuollaista.
Piti ihan googlettaa ja ei ole. Kuulostaa ihan autistijankkaamisen akateemiselta versiolta. Vähän niin kuin pätkä onkin vertikaalisesti rajoittunut. Tietysti olisihan se hienoa, jos kaikille olisi "se oikea" niin että toimii molemmin päin ja tulisesti rakastutaan eikä voida elää ilman. Oikea elämä ei kuitenkaan mene ihan niin
Kyllä se yleensä menee. Ja jos yhden kanssa ei onnistu, niin kyllä sinä joskus vielä rakastut uudelleen. Turha sitä elämäänsä on millään muulla täyttää. Mitä saa parisuhteesta, jossa ei olla rakastuneita?
Vierailija kirjoitti:
Minulle naiset ovat tehneet oikeastaan koko aikuisikäni aloitteita, mutta yleensä ne on juuri niitä naisia joista en ole lainkaan kiinnostunut. Tykkään käydä yökerhoissa tanssimassa, mutta olen oppinut tanssilattioilla välttelemään naisia, sillä kauniiden naisten ympärille kertyy aina rinki miehiä ja jos valitsen väljemmän paikan niin vähemmän kauniit naiset koittavat peruuttaa minuun kiinni. Viime aikoina olen käynyt parin varatun naisen kanssa tanssimassa, koska he karkottavat minun kimpusta epätoivotut naiset ja toisaalta minun seura karkottaa edes osan heidän seuraansa haluavista miehistä. Tinderin kokeilu vahvisti sen että naama ja habitus ei riitä niihin naisiin joihin tunnen vetoa, mutta toisaalta en viehäty niistä naisista jotka pitävät minua viehättävänä. Sinkkuilu luultavimmin jatkuu siis loputtomiin.
En tiedä enkä tunne yhtään kundia, joka käy tanssimassa kuppiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa muuta. Tietenkin voi olla, että nainen kiinnostuu aloitteellisesta miehestä aloitteen perusteella?
Sen asian todennäköisyys on samaa luokkaa kuin että voittaisi tänään Eurojackpot täysosuman (5+2 oikein) ainoana tänä iltana,
Ehkä joku rikas julkkis tai nuori huippukomea lentäjälääkärilakimies voi onnistua mutta tavis EI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa muuta. Tietenkin voi olla, että nainen kiinnostuu aloitteellisesta miehestä aloitteen perusteella?
Sen asian todennäköisyys on samaa luokkaa kuin että voittaisi tänään Eurojackpot täysosuman (5+2 oikein) ainoana tänä iltana,
Ehkä joku rikas julkkis tai nuori huippukomea lentäjälääkärilakimies voi onnistua mutta tavis EI.
Eli 80% miehistä on huippukomeita lentäjälääkärilakimiehiä. Mielenkiintoista.
Nainen? :-DDDD
"Jos jää odottamaan miehen aloitetta, joutuu tyytymään niihin, jotka tulevat juttelemaan ja sehän on paljon suppeampi valikoima." Ei hyväisä miten pihalla joku voi olla!
Kuvitellaan, että menen baariin, jossa on 50 miestä. Heistä viisi herättää kiinnostukseni. On aivan yhdentekevää, mitä ne 45 muuta tekevät, minun "valikoimani" on se viiden miehen joukko. Jos he kerran ovat kiinnostavia, niin tottakai minä teen aloitteen! Se minun aloitteeni on normaali baarissa tehtävä aloite eli niiden miesten huomion hakeminen ensin katseella. Jos näen, että he ovat jo iskeneet silmänsä joihinkin muihin naisiin, niin minkä ihmeen takia menisin tyrkylle? Jos näen, että he ohittavat katseeni ikään kuin olisin sulautunut tapettiin, niin minkä ihmeen takia menisin tyrkylle? Jos he huomaavat katseeni ja kääntävät päänsä nopeasti pois, niin minkä ihmeen takia menisin tyrkylle?
Mutta jos joku heistä katsoo takaisin, katsoo uudestaan, osoittaa huomanneensa minut positiivisella tavalla, niin sillä ei ole enää pienintäkään merkitystä kumpi siirtyy toisen juttusille esim. vessareissulla tai seuraavaa juomaa hakiessaan.
Minäkin iskin aviomieheni baarista. Hän oli ainoa kiinnostavan näköinen mies siinä paikassa sinä iltana, ja ajattelin että hänet nappaan yöksi seurakseni. Ei minun valikoimaani muita miehiä edes kuulunut; jos en olisi häntä saanut, niin olisin lähtenyt yksin kotiin. Mutta en myöskään olisi mennyt hänen juttusilleen ellei hän olisi ensin katsellut pitkään ja osoittanut, että häntäkin kiinnostaa.