Lapset harrastaa, vanhemmat luistaa talkoista
Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Meidän lapset harrastaa joukkuelajeja ja monessa joukkueessa vanhemmat tekevät säännöllisesti erilaisia talkoita joko pelien/turnauksien järjestelyihin liittyen tai varainkeruuseen liittyen. Itseäni ottaa päähän, kun monet perheet luistavat omista talkoovuoroistaan lisäten muiden taakkaa. Selitellään työkiireitä ja muita esteitä, rai ei selitetä mitenkään. Työt toki menevätkin talkootöiden edelle, mutta usein muut kiireet on täysin tuulesta temmattuja, kun ei vaan viitsitä tai haluta tehdä mitään yhteisen hyvän eteen. Muiden keräämät varat toki pit hyödyntää kaikkien pelaajien kesken.
Kommentit (64)
Yhteiskunnassa mikään ei ole oikeudenmukaista, mutta jos lapsensakin kasvattaa tuollaiseksi lusmuksi kuin itsekin on, niin syö kyllä omaa lääkettään. Itsekäs minä-minä tyyppi saa elää yksin ja kauan. Kukaan ei hyväksikäyttäjiä rakasta.
Ainoastaan Sinisten partiolaisten lippukunnat saavat tukea kirkolta, samoin vapaakirkon versopartio, muut hankkivat rahoituksensa vapaaehtoistietä.
Vierailija kirjoitti:
Mua ehkä eniten surettaa ettei monia vanhempia tunnu kiinnostavan se lapsen harrastus sen kummemmin. Kuskataan ja kysytään että oliko kivaa ja hyvähyvä, muttei haluta sen syvemmin perehtyä.
Kyllä minua lapseni harrastus kiinnostaa, mutta vielä enemmän kiinnostavat työ, oma harrastus, ihmissuhteet ja oma jaksaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luistetaan talkoista, koska emme odota joutuvamme talkoisin, kun maksamme isot summat!
Kuka teidän joukkueessa huoltaa, valmentaa ja toimitsee? Palkkaatteko henkilökunnan rahalla peleihin, leireihin, treeneihin, pelimatkoihin jne? Vai onko lapsenne harrastuksessa ihan keskenään? Eikö teillä ole joukkueenjohtoa? Mihin teidän maksamat rahat menee, eikö teillä ole tilinhoitajaa?
Valmentaja saa rahallisen korvaukset, toimitsijavuorot, huollon hoitaa vanhemmat juniorit ja aikuispelaajat, joista maksetaan korvaus. Tilit hoitaa tilitoimisto. Joukkueiden juoksevat asiat hoitaa seuran palkkaaman tukityöllistetty.
No teillä ei sitten ole tuota talkoo-ongelmaa, koska tosiaan kausimaksut kattaa kaiken. Poikani pelaa jääkiekkoa eräässä liigassakin pelaavassa seurassa, B-juniorina. Kausimaksut on huikeat.
Meillä on pientä korvausta vastaan päävalmentaja. Apuvalmentajat ja huoltajat ovat pelaajien vanhempia. Samoin yhden pojan isä ajaa bussia pelipaikoille. Yksi äiti on tilinhoitaja. Kaikki vanhemmat ovat kotipeleissä ja -turnauksissa toimitsijoita, viisi aina kerrallaan. Pelireissulla tarvitaan monta vanhempaa valvojiksi. Jotta maksut eivät nousisi aivan älyttömiksi, järjestämme myös talkoita, esim. kaupoissa investointia.
Ja sitten on aina niitä vanhempia, joille mitkään nämä hommat eivät olevinaan kuulu. Kyllä se välillä harmittaa, koska heidän lapsensa ovat yhtä arvokkaita joukkueen pelaajia ja saavat kaikki samat mahdollisuudet. Ei siellä hallilla aina niin hauskaa ole muidenkin töitä tehdä. Mutta itse näen sen niin, että aikansa kutakin ja onhan se hienoa nähdä nuorten hienoa kehittymistä kohti aikuisuutta.
Inventointia kaupassa, ei investointia.
Jos ilmoittautumisen yhteydessä ei ole sitovaa velvollisuutta osallistua, niin ei kenenkään ole pakko tehä mitään. Jos seuran talous edellyttää sitä, se lisättäkööt maksuihin.
Reilua eikö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luistetaan talkoista, koska emme odota joutuvamme talkoisin, kun maksamme isot summat!
Kuka teidän joukkueessa huoltaa, valmentaa ja toimitsee? Palkkaatteko henkilökunnan rahalla peleihin, leireihin, treeneihin, pelimatkoihin jne? Vai onko lapsenne harrastuksessa ihan keskenään? Eikö teillä ole joukkueenjohtoa? Mihin teidän maksamat rahat menee, eikö teillä ole tilinhoitajaa?
Valmentaja saa rahallisen korvaukset, toimitsijavuorot, huollon hoitaa vanhemmat juniorit ja aikuispelaajat, joista maksetaan korvaus. Tilit hoitaa tilitoimisto. Joukkueiden juoksevat asiat hoitaa seuran palkkaaman tukityöllistetty.
No teillä ei sitten ole tuota talkoo-ongelmaa, koska tosiaan kausimaksut kattaa kaiken. Poikani pelaa jääkiekkoa eräässä liigassakin pelaavassa seurassa, B-juniorina. Kausimaksut on huikeat.
Meillä on pientä korvausta vastaan päävalmentaja. Apuvalmentajat ja huoltajat ovat pelaajien vanhempia. Samoin yhden pojan isä ajaa bussia pelipaikoille. Yksi äiti on tilinhoitaja. Kaikki vanhemmat ovat kotipeleissä ja -turnauksissa toimitsijoita, viisi aina kerrallaan. Pelireissulla tarvitaan monta vanhempaa valvojiksi. Jotta maksut eivät nousisi aivan älyttömiksi, järjestämme myös talkoita, esim. kaupoissa investointia.
Ja sitten on aina niitä vanhempia, joille mitkään nämä hommat eivät olevinaan kuulu. Kyllä se välillä harmittaa, koska heidän lapsensa ovat yhtä arvokkaita joukkueen pelaajia ja saavat kaikki samat mahdollisuudet. Ei siellä hallilla aina niin hauskaa ole muidenkin töitä tehdä. Mutta itse näen sen niin, että aikansa kutakin ja onhan se hienoa nähdä nuorten hienoa kehittymistä kohti aikuisuutta.
Juuri näin. Jos tästäkään eivät minä-minä -tyypit tajua, niin johan on kummaa.
Kaikkea kun ei saa rahalla ostetuksi. Tuskinpa halutaaa ostaa ulkopuolisia palveluita, jotka kiristävät luistinten nauhoja, pyyhkivät räkää poskilta, hoitavat ruokailujen järjestämisiä, huoltavat asuja ja välineitä yms. Tietty jokainen voi itse tulla kiristämään lapsensa luistimet ja pyyhkiä se räät poskelta.
Kyllä tässä on osittain kyllä tiedottamisongelmakin kysymyksessä. Jos kaikille annetaan slekeä laskelma, jossa näkyy urheilutoiminnan ja ko. lajille määrätyt maksut ml valtion avustus tms vähennettynä ja kustannukset, jotka syntyvät. Jos erotus on nolla, sen jälkeen luetellaan kaikki työt, jotka pitää joka tapauksessa tehdä vapaaehtoistyönä ja sen laskennallinen arvo (jos teetetään ulkopuolisella, vaikkapa Baronan henkilökunnalla): Ja ei kun työnjakoon sen jälkeen.
Pvm, työ, montako henkilö tarvitaan -> kuka tekee. Kuittaus. Ns. ammattisairastajat hankkivat toisen tilalleen, jos ei sovi.
Myyjäiset sitten erikseen: kuka hoitaa, koska, kuka on päävastuullinen jne.
Excel-taulukko tai vastaava.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea kun ei saa rahalla ostetuksi. Tuskinpa halutaaa ostaa ulkopuolisia palveluita, jotka kiristävät luistinten nauhoja, pyyhkivät räkää poskilta, hoitavat ruokailujen järjestämisiä, huoltavat asuja ja välineitä yms. Tietty jokainen voi itse tulla kiristämään lapsensa luistimet ja pyyhkiä se räät poskelta.
Juuri näin. Ja mitähän maksaisi jos palkattaisiin henkilö koordinoimaan porukan toimintaa. Tiedottamaan ja hoitamaan nimenhuutoa, vuokraamaan bussia ja painattamaan pelipaitoja. Tilaamaan vieraspeliin ruokaa ja keräämässä pukukoppiin jääneitä sukkia. Vai oliskohan tuo Oliverin iskä kuitenkin ihan riittävän hyvä, sehän ei maksa mitään...?
Minä en ole koskaan osallistunut lapseni harrastuksen talkoisiin. Minulla on toinenkin lapsi, joka on vaikeasti kehitysvammainen. Mies on pitkää päivää tekevä yrittäjä. Olen aina ilmoittanut, etten pysty osallistumaan, mutta syy on mielestäni oma asia. Olen monta kertaa kysynyt, millä rahasummalla voi korvata, ikinä ei ole tullut vastausta.
Silloin tällöin järjestettävät talkoot onkin ihan ok. Mutta entäs, jos lähes joka ikinen viikonloppu pitäisi olla siellä talkoilemassa ja järjestelemässä niitä pelejä? Harrastusmaksut on muutenkin suht korkeita ja jos lapsia on perheessä enemmän kuin yksi, aikaa on suotava muillekin. Useilla vanhemmilla on myös ihan omakin elämä.
Toki valintakysymyshän se on, minkä harrastuksen pariin lapsen tutustuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan osallistunut lapseni harrastuksen talkoisiin. Minulla on toinenkin lapsi, joka on vaikeasti kehitysvammainen. Mies on pitkää päivää tekevä yrittäjä. Olen aina ilmoittanut, etten pysty osallistumaan, mutta syy on mielestäni oma asia. Olen monta kertaa kysynyt, millä rahasummalla voi korvata, ikinä ei ole tullut vastausta.
Sinulaistasi ei varmasti kukaan syyllistä, kun kerrot avoimesti tilanteesi. Ne vain itsekkäät ja laiskat ovat se kivi kengässä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan osallistunut lapseni harrastuksen talkoisiin. Minulla on toinenkin lapsi, joka on vaikeasti kehitysvammainen. Mies on pitkää päivää tekevä yrittäjä. Olen aina ilmoittanut, etten pysty osallistumaan, mutta syy on mielestäni oma asia. Olen monta kertaa kysynyt, millä rahasummalla voi korvata, ikinä ei ole tullut vastausta.
Tämä on täysin ymmärrettävää, kaikki haluaa auttaa tällaisessa tilanteessa. Avoimuus on se juttu, kyllä meilläkin hoidetaan muiden vuoroja ihan mielellään jos on jokin este.
Entä jos haluaa treenata kovaa, mutta ei halua maksaa turhista kilpailuista kaikkine kuluineen? Kilpailuja on liian paljon! Kilpailu ei ole tärkeää, vaan aikuiseksi kehittyminen. Ehtii kilpailla sitten aikuisenakin! Urheiluseuratoimnta on varsin turhaa vanhempien pakottamista, jossa vaan muodostetaan lisää kuluja aivan niin paljon, kuin joku suostuu maksamaan! Vähentäkää kilpailuja ja rahoitusongelma ratkaistu!
Vierailija kirjoitti:
Noilla talkoilla yleensä saadaan niin pieni summa rahaa kokoon per lapsi, että mielummin maksaisin oman lapsen osuuden pankkitililtä niinkuin harrastusmaksut muutenkin. Aika on rahaa ja töissä saa enemmän kuin talkoissa.
Pahimmillaan niistä talkoista aiheutuu enemmän kuluja kuin tulee tuottoa.
Mieluummin maksaisin suoraan rahana. Pääsisin halvemmalla eikä tarvitsisi nähdää ylimääräistä vaivaa talkoiden takia. En ymmärrä miksi niitä talkoita pitää tehdä niin hirveästi.
Meidän perheessä on 4 lasta. En todellakaan seiso minkäänlaisissa talkoissa. Lapsi harrastaa, en minä eikä hänen sisarukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan osallistunut lapseni harrastuksen talkoisiin. Minulla on toinenkin lapsi, joka on vaikeasti kehitysvammainen. Mies on pitkää päivää tekevä yrittäjä. Olen aina ilmoittanut, etten pysty osallistumaan, mutta syy on mielestäni oma asia. Olen monta kertaa kysynyt, millä rahasummalla voi korvata, ikinä ei ole tullut vastausta.
Tämä on täysin ymmärrettävää, kaikki haluaa auttaa tällaisessa tilanteessa. Avoimuus on se juttu, kyllä meilläkin hoidetaan muiden vuoroja ihan mielellään jos on jokin este.
Se pitää riittää, että sanoo, en voi osallistua. Meillä on myös harrastavalla lapsella pikkusisarus, joka sairastaa. En halua selittää syitä. Kannattaa miettiä, että vanhemmilla, jotka eivät osallistu, voi olla ihan perusteltu syy olla osallistumatta. He eivät kuitenkaan ole tilivelvollisia kenellekään.
Minä olen lopun kyllästynyt niihin myyntiartikkeleihin: gutzia, mainoksia, pakasteita, kalentereita, keksejä ym ym. Olen lunastanut turhaa rompetta vaikka kuinka paljon. Mutta en vaan kehtaa kaupata niitä naapureille ja sukulaisille. Maksaisin NIIN paljon mieluummin
No voi voi kun minä mieleni pahoitin, kun joku ei muistanut kehua minua, kun kerran kävin karkkeja myymässä. Ei oo totta.