Seitsemän kuukauden tapailu eikä mies ole kertaakaan edes sanonut haluavansa mitään vakavaa

Sitä paitsi, vaikka miekkostarinani kiinnostavat kansaa, ne eivät liity tähän mitenkään XD. Enhän minä ole niin idiootti, että tuhlaisin edes seitsemää VIIKKOA miekkoseen, joka vedättää XD.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei seurustella miehen mielestä. Miehellä ei ole lapsiakaan ennestään.

Kyllä rakastan tätä miestä ja haluan elää hänen kanssa.

Mua ei haittaa sinällään ajan kuluminen ”hukkaan”, mutta en halua olla miehelle vain ihminen, jota hän käyttää läheisyyden kaipaukseensa. En oikeasti tiedä onko näin vai tykkääkö hän oikeasti minusta.

Ap

Olette yhdessä, naitte, mutta ette seurustele?

Mitä te sitten teette?

Tätä ihmettelen minäkin :D.. Aika absurdia..

Ja mikä on "vakava suhde" :D

Ja 7kk on aika helvetin lyhyt aika oppia tuntemaan ihminen oikeasti.

Vakava suhde on sellainen jossa on yhdessä sovittu, että seurustellaan, on yhdessä puhuttu ja sovittu miten halutaan elää tulevaisuudessa, ja että se tulevaisuus on olemassa ja yhdessä.

7 kk on aivan riittävä aika kolmekymppiselle tietää, että tällä ihmisellä on sellaiset arvot, tausta, tavoitteet, luonteenpiirteet että ne vastaavat sitä millaista ihmistä olen etsinyt kumppanikseni. Ja että yhdessä ollessa se on vain koko ajan vahvistunut, että haluaisin että meillä on yhteinen tulevaisuus, ja toivottavasti vielä pitkään.

Niin että sitä pimppaa ei kannata ryhtyä jakamaan niin kauan kuin homman nimi on jotenkin epäselvä. Sen jälkeen mies nimittäin pysyy kuvioissa kunnes saa joltain muulta parempaa pimppaa tai rakastuu.

Maailma muuttuu, mutta miesluonto ei.

Enpä olisi miehen kanssa, jonka kanssa en alusta alkaen halua seksiä (ei tarkoita, että sitä pitäisi ensimmäisenä iltana harrastaa). Jos mies halusi pelkkää seksiä, niin mitä minä siinä häviän? Sainhan minä silloin itsekin seksiä. En ihan oikeasti voisi kuvitellakaan pihtaavani vain siksi, että näkisin haluaako mies minusta jotain muutakin. Jos hän ei osaa kertoa arvoistaan, toiveistaan, haluistaan, suunnitelmistaan jne kuten aikuinen ihminen, niin tajuanhan minä itsekin, että tämän miehen kanssa saan vain FWB-suhteen.

Ihan uskomatonta, että vielä 2010-luvulla on asenne "nainen antaa ja mies vonkaa".

Jos tyydyt pelkkään seksiin, et häviä mitään.

Jos haluat rakkautta, olet epäselvillä vesillä.

Mies joka saa naiselta seksiä, alkaa puhua rakkaudesta. Hän sekoittaa seksin iloisesti rakkauteen. Koska hän on mielissään seksistä, hän pitää sinut hyvällä tuulella puhumalla sinulle sitä mitä uskoo sinun haluavan kuulla.

Mies jonka olet sitonut itseesi seksillä puhuu rakkaudesta tarkoittaen että "haluan edelleen seksiä kanssasi, anna lisää, tää on kivaa!"

Pihtaaminen on väärä sana.

Siinä ei ole järkeä, koska se vihjaa, että vain mies nauttii seksistä.

Mutta seksi on vahva nautintoaine, joka sekoittaa pään. Kun siihen ryhtyy, toisen näkee helposti parempana kuin hän on, koska seksi on ihanaa.

Rakkaus on pelkkä sana.

Ihmiset tarkoittavat sillä eri asioita.

Oliko tuo runo vai miksi löit rivinvaihdon jokaisen virkkeen jälkeen?

Mitä ihmettä on itseensä sitominen seksillä? Seksi on seksiä. Jos se sujuu ja on muutenkin hyvä olla yhdessä ja kumpikin on ihastunut/kiintynyt toiseen, niin siitä kehittyy todennäköisesti parisuhde. Omalla kohdallani kehittyi avioliitto. Jos seksi sujuu mutta muuten ei, niin voidaan olla pelkkiä seksikumppaneita siihen saakka, että toinen tai molemmat kyllästyy ja/tai löytää jonkun muun.

Ei, hyvästäkään seksistä ei välttämättä kehity parisuhdetta saati avioliittoa.

Seksi on vahva huume. On tutkittu että seksissä erittyy mielihyvä-ja kiintymyshormoneja. Kun on hyvää seksiä voi siis kokea olevansa toiseen todella kiintynyt. Sitten kun seksi loppuu vaikka raskauden tai sairauden tai eri paikkakunnalla olon takia, hormonihuumakin haihtuu. Jos ei kiintymykselle ollut muuta syytä kuin tämä kemiallinen, niin eihän suhde sitten kestä mitään näistä.

Siksi olisi hyvä nähdä toisensa muunkin kautta kuin seksin. Esim kohteleeko hän ihmisiä hyvin, onko älykäs tai hauska tai luotettava, onko samanlaiset pyrkimykset ja tavoitteet elämässä kuin itsellä.

Miten nuo sulkevat toisensa pois? Sehän on nimenomaan päinvastoin. Pelkäksi seksikumppaniksi riittää, jos on hyvä pano. Jos osoittautuu, että on myös hauska, luotettava, älykäs, sama arvomaailma, samat tavoitteet jne, niin voi kehittyä enemmänkin. Ei kai kukaan halua parisuhdetta ihmisen kanssa, joka on vain älykäs, hauska jne?

Vierailija kirjoitti:

Ma kannatan itse pitkaa tapailuaikaa (kuukausien) koska mun mielesta siina oppii tuntemaan toista ja sitten voi paattaa haluaako sitoutua.  Kuitenkin toi 7kk aikaa olla sellainen aika, etta ollaan jo siina rajoilla.  Varsinkin kun sa nakojaan olet ottanut seurustelun puheeksi ja mies ei sano siihen mitaan.  Sinuna ehka nostaisin kissan viimesen kerran poydalle ja kysyt suoraan mika on homman nimi.  Jos miehelta ei edelleenkaan saa vastausta, niin itse lopettaisin haaveilun ja siirtyisin eteenpain vaikka kuinka vituttaisi.  Tuhlaat tossa omaa aikaas, oot tavallaan sinkku ja tavallaan et.  Jos oisin 100 prosenttisen sinkku niin se oikea vois kavella vastaan vaikka huomenna.

Ihan uteliaisuudesta tarkennan, kun tämä terminologia on itselleni niin vierasta: haluaisit siis kuukausien ajan vain "tapailla" eli nähdä silloin tällöin ilman mitään keskinäisiä sopimuksia? Molemmat saavat myös tapailla muita, voivat lopettaa tapailun koska tahansa jne? Sen jälkeen on aika sitoutua eli alkaa seurustella, jolloin tapahtuu... niin mitä? Mitä kaikkea sisältyy seurusteluun?

Vierailija kirjoitti:

Meikämandoliini oli jo kihloissa 2 kk kuluttua ensitreffeistä ja vauva tulossa. Naimissa 4 kk kuluttua. Kyllä sen vaan tuntee kun on sen oikean kanssa.

Teikämandoliini on nyt varmaan jo isoäiti tai juhlinut ainakin pronssi- ja hopeahäitä sen oikeansa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka oikeasti tuhlaa aikaansa 7 KUUKAUTTA tuollaiseen pelleilyyn XD.

Helposti. Itse olen tuhlannut vuosia - enkä vain kerran. 

Onnea epätoivoisuutesi johdosta XD.

Av on palsta, jossa tehdään vedestäkin viiniä. En ymmärrä näitä jotka kitisevät, että miksi seurustelusta pitäisi jotenkin erikseen sopia.

Ootteko kuulleet sanasta kommunikaatio? Mä en yksinkertaisesti voisi myöskään kunnioittaa miestä, joka kiertelisi ja kaartelisi tuollaisen kysymyksen alla, enkä varsinkaan tuhlaisi aikaa sellaiseen nysveröön, joka ei saa puhua siitä, mitä mahdollisesti merkitsen hänelle. Että merkitsenkö jopa niin paljon, että minun kanssani voisi kiinnostaa yrittää seurustella (huom. seurustelu ei tarkoita lupausta avioliitosta). En ymmärrä miksi asioiden pitää olla niin hel***tin vaikeita, puhukaa, ja jos jos mies ei puhu niin älä tuhlaa enempää aikaasi. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka oikeasti tuhlaa aikaansa 7 KUUKAUTTA tuollaiseen pelleilyyn XD.

Mä käytin 4 vuotta xD I know, tyhmää ja aivan käsittämätöntä, mutta niin se aika vaan kului ja itse kehitteli kaiken maailman haaveita ja odotuksia eikä halunut kohdata sitä tosiasiaa että toinen vaan junnasi paikallaan -.- Rakastuin, ei oo muuta selitystä. Nyt toki asiasta muuten yli ja ympäri päästy....Better late than never..😂

Vierailija kirjoitti:

Av on palsta, jossa tehdään vedestäkin viiniä. En ymmärrä näitä jotka kitisevät, että miksi seurustelusta pitäisi jotenkin erikseen sopia.

Ootteko kuulleet sanasta kommunikaatio? Mä en yksinkertaisesti voisi myöskään kunnioittaa miestä, joka kiertelisi ja kaartelisi tuollaisen kysymyksen alla, enkä varsinkaan tuhlaisi aikaa sellaiseen nysveröön, joka ei saa puhua siitä, mitä mahdollisesti merkitsen hänelle. Että merkitsenkö jopa niin paljon, että minun kanssani voisi kiinnostaa yrittää seurustella (huom. seurustelu ei tarkoita lupausta avioliitosta). En ymmärrä miksi asioiden pitää olla niin hel***tin vaikeita, puhukaa, ja jos jos mies ei puhu niin älä tuhlaa enempää aikaasi. 

Suurinpiirtein ainut järkevä vastaus koko ketjussa. Puhukkaa, kuunnelkaa toisianne ja yrittäkää vielä ymmärtää mitä toinen tarkoittaa ja yrittää sanoa.

Ja kommunikointi ei ole sitä, että jos et tee näin ja näin niin tapahtuu asia x. Se on uhkailua ja kiristämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka oikeasti tuhlaa aikaansa 7 KUUKAUTTA tuollaiseen pelleilyyn XD.

Helposti. Itse olen tuhlannut vuosia - enkä vain kerran. 

Onnea epätoivoisuutesi johdosta XD.

Mistä lähtien yritteliäisyys ja anteeksianto on ollut epätoivoista?

Kyllä tuossa vaiheessa pitäs olla jo raskaana. Ei jatkoon. Biologinen kello tikittää ja vuosi on todella pitkä aika tuhlata.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuossa vaiheessa pitäs olla jo raskaana. Ei jatkoon. Biologinen kello tikittää ja vuosi on todella pitkä aika tuhlata.

Miksi pitäisi? Mielestäni raskaaksi tulee tulla vasta kun on turvallinen ympäristö ja taloudellinen varmuus. Mieluiten vielä biletykset takana jotta lapsiperhearki toimii kivasti :)

Meidän esikoinen syntyi 11kk päästä siitä kun tavattiin, naimisiin mentiin samalla kun oli ristiäiset, eli 1v 2kk oli tunnettu kun sanottiin tahdon. ❤ siitä kun tavattiin on nyt 10 vuotta 8kk aikaa.

Eli lapsi sai alkunsa.. 2kk seurustelun jälkeen 😁

Vierailija kirjoitti:

Seurusteletteko te miehen mielestä? Oletteko pari?

Jos seurustelu tarkoittaa sinulle, että sovitte muuttavanne yhteen ja hankkivanne lapsia, niin se tuntuu isolta lupaukselta vain 7kk suhteen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuossa vaiheessa pitäs olla jo raskaana. Ei jatkoon. Biologinen kello tikittää ja vuosi on todella pitkä aika tuhlata.

Miksi pitäisi? Mielestäni raskaaksi tulee tulla vasta kun on turvallinen ympäristö ja taloudellinen varmuus. Mieluiten vielä biletykset takana jotta lapsiperhearki toimii kivasti :)

Minä tulin raskaaksi ilman parisuhdetta tai työpaikkaa. En kuule kadu! Onhan meillä taloudellisesti tiukkaa, mutta kun käyttää ilmaiset palvelut niin ei muuten ongelmaa. Turvaverkot kunnossa saa äitikin käydä viihteellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.

Parisuhdehan sulla on, perhekkin on ilman lapsia. Painostamalla ja tuollaisella vaatimisella, sekä ahdistelemalla olet kohta menettänyt ne.

Parisuhde. Ei siinä ole kyse pelkästään sinun haluistasi.

Mitenniin mulla on parisuhde? Mies ei ole ikinä sanonut että haluaa seurustella (minun kanssa tai kenenkään muunkaan kanssa). Päinvastoin hän on sanonut että ei ole ikinä kokenut halua seurustella kenenkään kanssa.

Hän on kuitenkin sanonut että pitää minusta enemmän kuin kenestäkään aiemmin tuntemastaan naisesta.

Ap

Ei kuitenkaan pidä tarpeeksi halutakseen sitoutua sinuun ja hankkia perhettä kanssasi. Sinua jymäytetään. Jos "mieheis" olis pastori, olisit pappilan hätävara. Ansaitset parempaa, älä ole tossu.

Pitäiskö 7 kk tietää, että haluaako lapsia toisen kanssa? Ihan varmuudella? Minä olen ainakin hitaasti lämpeävää sorttia, joten en varmaan tuossa vaiheessa seurustelua vielä tiennyt. Monilla on muitakin haaveita elämässään ja voi käydä sisäistä kamppailua, voi olla haaveita esim. urasta ulkomailla, eikä tiedä, miten toinen suhtautuu, kun suhdekin on vielä alussa. Vuosi voisi olla sellainen ralistinen aika, että sen yli en odottaisi kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.

Mä en ois kattonut moista kuin max 3kk enkä  ois ees mennyt sänkyyn. Fuckbuddya etsivistä pääsee silleen kätevimmin eroon, lähtevät muualle helpomman seksin perään.

Vierailija kirjoitti:

dfhghdfghdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaverina muutama sellainen mies, jotka ei halua perustaa perhettä tai naimisiin tai edes muuttaa yhteen kenenkään naisen kanssa. Ne on mukavuudenhaluisia ja vähän reppanoita (tuuliajolla) ja ne on itse sitä mieltä, että ne ei "sovi" parisuhteeseen eli eivät jaksa tehdä kompromisseja tai luopua tietyistä omista jutuistaan. Niillä on naisia kyllä, muuta juuri tuollaisia "puolisuhteita" eli sama vakinainen saattaa olla kuvioissa parikin vuotta, mutta silti nämä miehet sanoo, että he ei seurustele. Ei he toisia katsele tai parempaa etsi, vaan tilanne on heidän mielestään juuri ihanteellinen noin: ei tarvitse panostaa parisuhteeseen eikä joudu jakamaan kotiaan kenenkään kanssa eikä tarvitse raportoida menoistaan tai voi rauhassa maata yksin kotona verhot kiinni kaljaa juoden viikon, mutta silti saa seuraa ja seksiä kun sattuu olemaan sellainen fiilis päällä.

Hei, minäkin olen tuollainen mies! Juu, eikä siinä mitään jos suhteeseen pääsisi olemalla oma itsensä. Mutta ei, pitää aina antaa naisen muokata sinusta jotain hänelle täydellisesti sopivaa. Minusta se on liian kova hinta suhteesta.

En oikein ymmärrä tätä ajatusta. Tottakai parisuhteeseen pitää päätyä olemalla oma itsensä ja siten että tulee hyväksytyksi omana itsenään. Eihän se toinen muuten ole edes ihastunut juuri sinuun vaan vaikkapa vain sinun rahoihin tms. En tosin tunne yhtään naista, joka jaksaisi alkaa muokkaamaan miestä hirveästi, kyllä minun tuttavapiirissä halutaan mies, joka on riittävän "valmis" sellaisenaan eikä mikään työsarka naiselle. 

Mutta sinun kokemus siis on, että et pääse suhteeseen jos olet oma itsesi. Tietenkin jos haluat vaikkapa maata kotona suljettujen verhojen takana yksin vastaamatta puheluihin ja viesteihin ja kaljaa kitaten, niin se voi suurimmalle osalle naisista olla aika iso este parisuhteelle ja yhteenmuuttamiselle.

Kaipa se vähän riippuu naisenkin iästä, että kuinka tärkeitä tietyt ulkoiset asiat ovat ja kuinka tärkeää on se, että naisen ystävät pitävät miestä "oikeanlaisena". Nuorena on oltava aika tiukasti massan mukainen pukeutumista myöten, se on tarkkaa. Ehkä näin aikuisena jo kelpaa vähän paremmin ilman naisen mikromanagerointia. Mutta onhan se ikiaikainen vitsi, että mies haluaa naisen pysyvän samanlaisena ja nainen taas haluaa miehen muuttuvan, oikeasti kumpikaan ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua enää tätä. Mieluummin olen yksin. Katoan vaan miehen elämästä. Eipä me edes seurustella, niin että pitäisi ”eroa” jotenkin selittää tai siitä keskustella.

Ap

Mitä sä haluat?

Et lukenut ketjua? Vakituisen parisuhteen jossa on tarkoitus perustaa perhe parin vuoden sisällä koska ikä.

Ohis

Oliskohan kannattanut vähän aiemmin tehdä tolle asialle jotain?

Ei kukaan mies halua naista, joka parin tapaamisen jälkeen haluaa lapsia. No ehkä joku betavässykkä, joka on kitunut pil#luntuskissa ja on läheisriippuvainen.

Et sitten ole lukenut ketjuja, joissa yli kolmekymppisille miehille on valjennut että haluavat lapsia. Ja surevat sitä että kaikki naiset on siihen mennessä jo pariutuneet ja saaneet lapsia.

Jos sä et halua perhettä niin on miehiä jotka haluu ja tietää sen ihan tarkkaan.

Jep, näin nelikymppisenä sitä kiire vasta onkin. Yksi lapsi tosin jo löytyy, mutta tekisi mieli vielä toinen saada ja jos löytyy muutenkin kiinnostava nainen joka siihen on valmis suhteellisen nopeasti, ei paljon tarvitse miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.

Parisuhdehan sulla on, perhekkin on ilman lapsia. Painostamalla ja tuollaisella vaatimisella, sekä ahdistelemalla olet kohta menettänyt ne.

Parisuhde. Ei siinä ole kyse pelkästään sinun haluistasi.

Mitenniin mulla on parisuhde? Mies ei ole ikinä sanonut että haluaa seurustella (minun kanssa tai kenenkään muunkaan kanssa). Päinvastoin hän on sanonut että ei ole ikinä kokenut halua seurustella kenenkään kanssa.

Hän on kuitenkin sanonut että pitää minusta enemmän kuin kenestäkään aiemmin tuntemastaan naisesta.

Ap

Ei kuitenkaan pidä tarpeeksi halutakseen sitoutua sinuun ja hankkia perhettä kanssasi. Sinua jymäytetään. Jos "mieheis" olis pastori, olisit pappilan hätävara. Ansaitset parempaa, älä ole tossu.

Voi haluta sitoutua, mutta ei halua perhettä VIELÄ. Ap haluaa HETI NYT. Tämä on se ongelma

Yrittäkää vielä puhua. Ei ketkään ihmiset viihdy seitsemää kuukautta yhdessä, ellei jotain todellista ole heidän välillä. Niin pitkä aika se on jo, että ilmeinen epäsopivuus tulee jo tuossa ajassa ilmi. Puhukaa ja yrittäkää selvittää ja kommunikoida jatkossa paremmin.