Lue keskustelun säännöt.
Anoppi mitätöi lapsenlastensa vanhempia. Mitä tehdä?
08.05.2018 |
Anoppi moittii toistuvasti lapsenlapstensa vanhempia. Mikään ei riitä, anoppi näkee vanhempien kasvatustavoissa pelkkiä puutteita ja myös tuo ajatuksensa peittelemättä esiin.
Tapaamiset ovat todella kuormittavia molemmille puolisoille. Valitus ei lopu, vaikka on useampaan otteeseen sanottu, että sen kuunteleminen on raskasta.
Helpottuuko tällainen yleensä missään vaiheessa niin kauan kuin anopin kanssa tekemisissä ollaan?
Kommentit (47)
Käyttäytyjän puutteellisuuden piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollista viettää hänen kanssaan vähemmän aikaa?
Olette tekemisissä syystä, että ___?
Anoppi moittii lapsenlastensa vanhempia. Onpa monimutkaisesti ilmaistu. Siis omaa lastaan puolisoineen.
Helpottuu, kun viettää hänen kanssaan vähemmän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miheni moittii joskus anoppinsa tytärtä. Itse moittisin mielummin äitini vävyä!
Vierailija kirjoitti:
Olette tekemisissä syystä, että ___?
Omat itsekäät tarpeet. Lapsenvahti, takaaja, muuten taloudellinen turva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja teissähän ei ole mitää vikaa?!
Vierailija kirjoitti:
Miheni moittii joskus anoppinsa tytärtä. Itse moittisin mielummin äitini vävyä!
Puhumattakaan Kalastajan vaimon miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi moittii lapsenlastensa vanhempia. Onpa monimutkaisesti ilmaistu. Siis omaa lastaan puolisoineen.
Halusin korostaa sitä, kuinka anopin kritiikki kohdistuu pääasiassa näihin rooleihin vanhempina. Siitä ei tule koskaan ikinä mitään hyvää sanaa omalle lapselle eikä miniälle, vaan pelkkiä moitteita. Muualla lapsia taas on usein kehuttu tasapainoisen ja tyytyväisen oloisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja teissähän ei ole mitää vikaa?!
Niinpä. Kun katsoo miten lapset nykyään käyttäytyy uskon, että anoppin sietokyky on äärirajoilla. Tehkää hänelle palvelus ja hoitakaa itse omat lapsenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi moittii lapsenlastensa vanhempia. Onpa monimutkaisesti ilmaistu. Siis omaa lastaan puolisoineen.
Halusin korostaa sitä, kuinka anopin kritiikki kohdistuu pääasiassa näihin rooleihin vanhempina. Siitä ei tule koskaan ikinä mitään hyvää sanaa omalle lapselle eikä miniälle, vaan pelkkiä moitteita. Muualla lapsia taas on usein kehuttu tasapainoisen ja tyytyväisen oloisiksi.
Tästäkö nyt oli kysymys, että pääse kehumaan erinomaisia lapsiasi?
Toistan jo usein esitetyn kysymyksen...Miksi olette hänen kanssaan tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista kokeilla etäisyyttä ja sanoa syyksi, jos kysellään, että miksette käy sen, että kun aina saa kuulla moitteita. Että tullaan käymään, kun se morkkaaminen loppuu.
Kokeillaan jos tämä auttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miheni moittii joskus anoppinsa tytärtä. Itse moittisin mielummin äitini vävyä!
Puhumattakaan Kalastajan vaimon miehestä.
Paljastuksia! Joko sillä Kalastajan vaimolla on mies?
Sulkeutuvat korvat ja muistutus että et sinäkään kasvattanut lapsia niinkuin 1800-luvulla tehtiin.
Käyn näitä keskusteluja oman äitini kanssa, saako 6kk lapsenlapselleni antaa jäätelöä, joka viikko. Jostain kumman syystä hänen mielestään kaikki mikä on syötäväksi tarkoitettu on hyväksi lapselle, tyyliin on ihan ok syödä 400g karkkia, vaikka ei ole mitään muuta syönyt. Lapsi on laihtunut=kasvanut pituutta ja kielletään syömästä.
Sitä hyvinvointiyhteiskunta teetti. Toista oli ennen muinoin kun vanhus oli riippuvainen lastensa hoidosta. Ainoa et nyt ollaan jo kovaa vauhtia palaamassa tohon. En olisi yhteyksissä ennen kuin ääni kellossa muuttuu vähemmän itsekkääksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja teissähän ei ole mitää vikaa?!
Onko jatkuva valittaminen sinusta se paras tapa kommunikoida kaikkien muiden paitsi sinun mielestäsi täydellisiltä vaikuttavien ihmisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Sulkeutuvat korvat ja muistutus että et sinäkään kasvattanut lapsia niinkuin 1800-luvulla tehtiin.
Käyn näitä keskusteluja oman äitini kanssa, saako 6kk lapsenlapselleni antaa jäätelöä, joka viikko. Jostain kumman syystä hänen mielestään kaikki mikä on syötäväksi tarkoitettu on hyväksi lapselle, tyyliin on ihan ok syödä 400g karkkia, vaikka ei ole mitään muuta syönyt. Lapsi on laihtunut=kasvanut pituutta ja kielletään syömästä.
Olemme yrittäneet sulkea korvia, mutta jatkuva vanhemmuuteen kohdistuva arvostelu tuntuu loukkaavalta. Tilanne ei ole mitenkään muuttunut edes sillä, että mies on alkanut väittää äidilleen enemmän vastaan valituksesta kuormituttuaan. Jutut jatkuvat silti samanlaisina kerta toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulkeutuvat korvat ja muistutus että et sinäkään kasvattanut lapsia niinkuin 1800-luvulla tehtiin.
Käyn näitä keskusteluja oman äitini kanssa, saako 6kk lapsenlapselleni antaa jäätelöä, joka viikko. Jostain kumman syystä hänen mielestään kaikki mikä on syötäväksi tarkoitettu on hyväksi lapselle, tyyliin on ihan ok syödä 400g karkkia, vaikka ei ole mitään muuta syönyt. Lapsi on laihtunut=kasvanut pituutta ja kielletään syömästä.Olemme yrittäneet sulkea korvia, mutta jatkuva vanhemmuuteen kohdistuva arvostelu tuntuu loukkaavalta. Tilanne ei ole mitenkään muuttunut edes sillä, että mies on alkanut väittää äidilleen enemmän vastaan valituksesta kuormituttuaan. Jutut jatkuvat silti samanlaisina kerta toisensa jälkeen.
Mik-si o-let-te hä-nen kans-saan te-ke-mi-sis-sä?
Olisiko mahdollista kokeilla etäisyyttä ja sanoa syyksi, jos kysellään, että miksette käy sen, että kun aina saa kuulla moitteita. Että tullaan käymään, kun se morkkaaminen loppuu.