Onko suomenkieli ainut, jossa hän-sana on sukupuolineutraali? Muita kieliä?
Kuten englannissa on he ja she. Molemmille omat.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro. Hän = tema, vähemmän korostettuna ta. Sukupuolieroa ei ole.
Kaikissa muissa eurooppalaissa kielissä (ruotsi, norja, tanska, islanti, saksa, slaavilaiset, romaaniset kielet, kymri, unkari?, latvia, liettua) on erottelu, samoin google-kääntäjän perusteella arabiassa, hepreassa, koreassa, kiinassa, japanissa.... Mielenkiintoista!
Virossa on muuten olemassa pelkästään naista tarkoittava persoonapronomini, mutta se on harvinainen ja hyvin korosteinen: temake.
Totta! Ihan hirveän patriarkaalinen: pikku-hän, hänönen! Keksitty varmaan siksi että saksassa, venäjässä ym. "sivistyskielissäkin" on feminiininen muoto.
Jatkan: Googletusta: 'temake' -sanalla on romanttinen, vanhanaikainen ja vähän naurettava vivahde , vähän kuin "pikkurouva".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Suomesta en tiedä, mutta saamesta löysin tällaisen:
- Persoonapronomineissa ja verbeissä on yksikön ja monikon lisäksi kaksikkomuoto eli duaali, esim. čuoigâm (hiihdän), čyeigeen (me kaksi hiihdämme), čuoigâp (hiihdämme)
^ Mitä saamea lainaamasi verbimuodot ovat? Sen tiedän, että pohjoissaamea ne eivät kuitenkaan ole.
Wikipediassa saamen kielen yksikkö - kaksikko (duaali) - monikko -järjestelmä on esitetty melko selkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa taitaa olla tullut käyttöön toi hen-pronomini. Kuitenkin han ja hon normaalissa käytössä, mutta jos sukupuolta ei tiedetä tai haluta ottaa esille niin voidaan käyttää heniä.
Hen-sanaa käytetään Ruotsissa jos halutaan hifistellä ja osoittaa kuuluvansa oikeaan kuplaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa kukaan sano "hän". Kaikista puhutaan vain "se".
USA:n herkkikset menee suunniltaan jos käytät "it"-pronominia ihmisestä
Onneksi USA:n herkkikset ei puhu suomea.
Mutta kyllä 'hän' kuuluu suomen yleiskieleen eli kirjakieleen. Kaikki, jotka puhuvat julkisesti kuten uutistenlukijat ja virallisten puheiden pitäjät, sanovat 'hän'. Mutta ainakaan savonmurteessa ei sanaa 'hän' ole ollenkaan, vaan kaikki, niin ihmiset, eläimet kuin esineetkin, ovat 'se'. Siksi minusta on aina vähän teennäistä sanoa 'hän'. Epäilen myös, että esim. Viipurin seudun karjalanmurteessa käytetään/tiin myös vain yhtä pronominia, ja se on 'hää', siis 'hän'. Helsingissä ja Tampereella sanotaan 'se'. Miten lienee vaikka Turun seudulla? Onkohan koko hän/se -erottelukin keinotekoisesti ulkomaankielten pohjalta synynyt? Nyt kielitieteilijät apuun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Hänellä on siniset silmät.
Kaksi on.^ Duaali ei toimi noin. Kirjoitin duaalista hieman aikaisemmin erillisen kommentin. Duaalissa olevien lauseiden merkitys on ollut tyypiltään
me 2 teemme, te 2 teette, he 2 tekevät.
Nykyään voimme sanoa myös esimerkiksi "minun äitini, meidän äitimme". Duaalissa oleva ilmaus taas merkitsee "meidän kahden äitimme" . Tämä toimii yhä saamessa ja monessa suomalais-ugrilaisessa kielessä.
En löytänyt lyhyttä kansankielistä esitystä, mutta tässä Itkosen esityksessä sivulta 171 lähtienpuhutaan suomen kielen kadonneesta duaalista.
Linkki(pdf): http://file:///E:/Downloads/33184-Artikkelin%20teksti-26707-1-10-20140204.pdf[/quote
Linkki osoittaa omalle koneellesi, oikea linkki olisi kiinnostava :)
Ei, arabiassa taitaa olla samoin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kartta monista maailman kielistä tuon piirteen suhteen: http://wals.info/feature/44A#3/22.19/101.27
Ihan mahtava kartta! Tosin esim. pohjoiseurooppalaiset kielet on suomea lukuunottamatta unohdettu pois, joten varmaan monet muutkin. Mutta: miten maailman kielet jakautuu? Noin puolet ja puolet? Afrikassa menee melko tasan, Aasiassa, Australiassa ja Amerikoissa neutraalisuus vallitsee. Vain Euroopassa sukupuolijaottelu on niskan päällä. Siitähän meille tuleekin se harha, että kaikissa muissa kielissä. Suomalaisugrilaiset kuuluvat tuohon mongolis-aboriginaaliseen osastoon... Pitää kuitenkin muistaa, mitä tuossa kartassa ei näy: sukupuolta voidaan ilmaista kielessä muutenkin kuin persoonapronomineilla. Venäjässä esim. kaikissa persoonissa verbin menneessä aikamuodossa on pakko olla sukupuolen pääte. Pitää muistaa, mitä sukupuolta on, kun puhuu itsestään. Venäjän transihmisillä on vaikeampaa kuin meillä, eikä se ole pelkästään Putinin syy.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kartta monista maailman kielistä tuon piirteen suhteen: http://wals.info/feature/44A#3/22.19/101.27
Aika puutteellinen kartta, kun puuttuu mm ruotsin, norjan, tanskan, viron jne kielet. Samaan aikaa kartan mukaan m.m. USAn länsirannikolla ja Väli-Amerikassa valtaisa määrä kieliä. Liekö jokainen intiaanien murre rekisteröity omaksi kielekseen. Sama ilmiö eräillä muillakin alueilla maapalloa: kieliä valtaisasti. Mutta Euroopan kielistä puuttuu vähintään puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Hänellä on siniset silmät.
Kaksi on.^ Duaali ei toimi noin. Kirjoitin duaalista hieman aikaisemmin erillisen kommentin. Duaalissa olevien lauseiden merkitys on ollut tyypiltään
me 2 teemme, te 2 teette, he 2 tekevät.
Nykyään voimme sanoa myös esimerkiksi "minun äitini, meidän äitimme". Duaalissa oleva ilmaus taas merkitsee "meidän kahden äitimme" . Tämä toimii yhä saamessa ja monessa suomalais-ugrilaisessa kielessä.
En löytänyt lyhyttä kansankielistä esitystä, mutta tässä Itkosen esityksessä sivulta 171 lähtienpuhutaan suomen kielen kadonneesta duaalista.
Linkki(pdf): http://file:///E:/Downloads/33184-Artikkelin%20teksti-26707-1-10-20140204.pdf[/quote
Linkki osoittaa omalle koneellesi, oikea linkki olisi kiinnostava :)Kiitos tarkkasilmäisyydestäsi. En poikkeuksellisesti tullut tarkistaneeksi linkin toimivuutta.
Toimisikohan tämä? Laitoin linkin hakukoneen sivulta. Jos linkki ei toimi, artikkelia voi etsiä linkin molemmin puolin olevalla tekstillä.
Google-haku:
Onko itämerensuomessa jälkiä duaalista? - Journal.fi
https://journal.fi/virittaja/article/download/33184/8627/
Kun on keskusteltu lapin kielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kieli- kunnassa ja erityisesti sen suhteesta itämerensuomeen, on tärkeänä erottavana tekijänä aina mainittu lapin duaali, jolla ei ole vastinetta suomalaisella taholla. Muuta todella merkittävää eroa ei näiden sukukielten kieliopillisessa järjes- telmässä ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kartta monista maailman kielistä tuon piirteen suhteen: http://wals.info/feature/44A#3/22.19/101.27
Aika puutteellinen kartta, kun puuttuu mm ruotsin, norjan, tanskan, viron jne kielet. Samaan aikaa kartan mukaan m.m. USAn länsirannikolla ja Väli-Amerikassa valtaisa määrä kieliä. Liekö jokainen intiaanien murre rekisteröity omaksi kielekseen. Sama ilmiö eräillä muillakin alueilla maapalloa: kieliä valtaisasti. Mutta Euroopan kielistä puuttuu vähintään puolet.
No, pohjoiseurooppalaisia kieliä nyt voi pitää vaikka saksan murteina... paremminkin kuin ns. intiaanikieliä! Niitä on vieläkin noin 500 Amerikan mantereilla. Osa on sukua toisilleen, osa ei yhtään. Ajattele nyt kahden Amerikan laajuutta, ihan väistämättä on tuhansien vuosien aikana syntynyt erilaisia kieliä kuten muillakin mantereilla. Suurimpien kielten puhujia on enemmän kuin suomalaisia, pienempien vähemmän. Aika vähän me tiedetään muusta maailmasta kuin tästä omasta palasestamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Suomesta en tiedä, mutta saamesta löysin tällaisen:
- Persoonapronomineissa ja verbeissä on yksikön ja monikon lisäksi kaksikkomuoto eli duaali, esim. čuoigâm (hiihdän), čyeigeen (me kaksi hiihdämme), čuoigâp (hiihdämme)
Näyttää olevan inarinsaamea. Jäi linkki laittamatta, kun kirjoitin bussissa kännykällä:
Ei hän ole sukupuolineutraali vaan lyhennys sanasta häntä, mikä tarkoittaa tietysti penistä, kuten esim. sanassa häntäheikki.
Naapurin Jaska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Malaiji, tagalog, georgia, viro, unkari, armenia, bengali, persia, korea, turkki, baski, swahili, kiina... onhan noita.
Japani tuohon jatkoksi. Tosin japanin kielessä on sitten muita rakenteita joiden kautta se sukupuoli kyllä käy ilmi tasan tarkkaan.
Eikös se japanin kielessä miestä osoittava tai mieheen viittaava promini ole 'kare' ja se naista osoittava,tai naiseen viittaava 'kanojo' (laus: ka-no- dzo) ?
Kuinka monta aloitusta tästä aiheesta tarvitaan, ihan oikeesti?
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa kukaan sano "hän". Kaikista puhutaan vain "se".
Itse asiassa Länsi-Suomessa käytetään sanaa hän.
ei ole totta. japanissa kare on hän (miehestä) ja kanojo hän (naisesta). mistä olet tuollaista kuullut?
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa taitaa olla tullut käyttöön toi hen-pronomini. Kuitenkin han ja hon normaalissa käytössä, mutta jos sukupuolta ei tiedetä tai haluta ottaa esille niin voidaan käyttää heniä.
Siitä huolimatta ruotsin kielessä on hon ja han. Tuo hen on naurettavaa hifistelyä ja poliittinen kannanotto ikään kuin olisi enemmän kuin kaksi sukupuolta.
kiinassa tavallaan on ja ei ole sukupuolineutraalia yksikön 3. persoonaa. molemmat lausutaan samalla tavalla (tā), mutta kirjoitusasussa sukupuoli on mukana: 他(mies) ja
她 (nainen)
^ Duaali ei toimi noin. Kirjoitin duaalista hieman aikaisemmin erillisen kommentin. Duaalissa olevien lauseiden merkitys on ollut tyypiltään
me 2 teemme, te 2 teette, he 2 tekevät.
Nykyään voimme sanoa myös esimerkiksi "minun äitini, meidän äitimme". Duaalissa oleva ilmaus taas merkitsee "meidän kahden äitimme" . Tämä toimii yhä saamessa ja monessa suomalais-ugrilaisessa kielessä.
En löytänyt lyhyttä kansankielistä esitystä, mutta tässä Itkosen esityksessä sivulta 171 lähtienpuhutaan suomen kielen kadonneesta duaalista.
Linkki(pdf): http://file:///E:/Downloads/33184-Artikkelin%20teksti-26707-1-10-20140204.pdf