Onko suomenkieli ainut, jossa hän-sana on sukupuolineutraali? Muita kieliä?
Kuten englannissa on he ja she. Molemmille omat.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Hänellä on siniset silmät.
Kaksi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa taitaa olla tullut käyttöön toi hen-pronomini. Kuitenkin han ja hon normaalissa käytössä, mutta jos sukupuolta ei tiedetä tai haluta ottaa esille niin voidaan käyttää heniä.
Hyväksytäänkö tuo Hen ihan virallisesti? Entä suomenruotsissa? Mitenköhän esimerkiksi ylioppilaslautakunta Suomessa suhtautuu tuohon?
Meillä töissä ainakin useimmat ruotsalaiset käyttää tuota melko usein ja ihan luontevan kuuloisesti. Jotkut sanoo yhä "han eller hon".
Samalla tavoin englanniksi voi puhua yksikössä "they", jos ei ole varma sukupuolesta. Tää ei vaan taida olla vielä ihan niin yleinen kuin ruotsin hen.
Aika outo tuo 'they' yhdestä ihmisestä. "I saw somebody coming in the street. They looked rather young." Ei kai englanninkieliset näin puhu? Joskus voi kyllä päästäkseen pälkähästä muuttaa yksikön monikoksi: Opiskelijan tulee aloittaa opintonsa seuraavana lukukautena = The students must start their studies in the next term.
Kyllä tätä täällä kuuluu enemmän ja enemmän. Lauseyhteydestä kuitenkin on selvää että yksi ihminen on kyseessâ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa taitaa olla tullut käyttöön toi hen-pronomini. Kuitenkin han ja hon normaalissa käytössä, mutta jos sukupuolta ei tiedetä tai haluta ottaa esille niin voidaan käyttää heniä.
Hyväksytäänkö tuo Hen ihan virallisesti? Entä suomenruotsissa? Mitenköhän esimerkiksi ylioppilaslautakunta Suomessa suhtautuu tuohon?
Meillä töissä ainakin useimmat ruotsalaiset käyttää tuota melko usein ja ihan luontevan kuuloisesti. Jotkut sanoo yhä "han eller hon".
Samalla tavoin englanniksi voi puhua yksikössä "they", jos ei ole varma sukupuolesta. Tää ei vaan taida olla vielä ihan niin yleinen kuin ruotsin hen.
Aika outo tuo 'they' yhdestä ihmisestä. "I saw somebody coming in the street. They looked rather young." Ei kai englanninkieliset näin puhu? Joskus voi kyllä päästäkseen pälkähästä muuttaa yksikön monikoksi: Opiskelijan tulee aloittaa opintonsa seuraavana lukukautena = The students must start their studies in the next term.
Theyn käyttö sukupuolineutraalina hän:inä on vanha juttu. Nykyisin noussut taas enemmän käyttöön. https://en.wikipedia.org/wiki/Singular_they
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa taitaa olla tullut käyttöön toi hen-pronomini. Kuitenkin han ja hon normaalissa käytössä, mutta jos sukupuolta ei tiedetä tai haluta ottaa esille niin voidaan käyttää heniä.
Hyväksytäänkö tuo Hen ihan virallisesti? Entä suomenruotsissa? Mitenköhän esimerkiksi ylioppilaslautakunta Suomessa suhtautuu tuohon?
Meillä töissä ainakin useimmat ruotsalaiset käyttää tuota melko usein ja ihan luontevan kuuloisesti. Jotkut sanoo yhä "han eller hon".
Samalla tavoin englanniksi voi puhua yksikössä "they", jos ei ole varma sukupuolesta. Tää ei vaan taida olla vielä ihan niin yleinen kuin ruotsin hen.
Aika outo tuo 'they' yhdestä ihmisestä. "I saw somebody coming in the street. They looked rather young." Ei kai englanninkieliset näin puhu? Joskus voi kyllä päästäkseen pälkähästä muuttaa yksikön monikoksi: Opiskelijan tulee aloittaa opintonsa seuraavana lukukautena = The students must start their studies in the next term.
Kyllä käytetään yksikössä they-sanaa ihan yleisesti briteissä, varsinkin "tiedostavat" ihmiset (jotka eivät halua korostaa ihmisten sukupuolia) käyttävät. Esim. "But a journalist should not be forced to reveal their sources."
T. brittien kanssa paljon asioinut
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nainen on "hän".
Mies on "se"....;)
Tampereella mies on "toi", mikäli hän on läsnä.
Hen on tullut suomenruotsalaiseen käyttöön myös ihan tänävuonna, ainakin koulussa opetetaan sen käyttöä
Vierailija kirjoitti:
Viro. Hän = tema, vähemmän korostettuna ta. Sukupuolieroa ei ole.
Kaikissa muissa eurooppalaissa kielissä (ruotsi, norja, tanska, islanti, saksa, slaavilaiset, romaaniset kielet, kymri, unkari?, latvia, liettua) on erottelu, samoin google-kääntäjän perusteella arabiassa, hepreassa, koreassa, kiinassa, japanissa.... Mielenkiintoista!
Virossa on muuten olemassa pelkästään naista tarkoittava persoonapronomini, mutta se on harvinainen ja hyvin korosteinen: temake.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
Jos en nyt ihan väärin muista, niin verbitaivutuksessa nykyinen monikon ensimmäinen persoona on vanhastaan duaalimuoto, kun taas sen eteläpohjalainen vastine (me olemma, me menemmä) on se vanha pluraali (tai sitten just toisin päin).
Ei Suomessa kukaan sano "hän". Kaikista puhutaan vain "se".
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa kukaan sano "hän". Kaikista puhutaan vain "se".
Muualla maailmassakin mennään tähän käytäntöön viimeistään 50 vuoden kuluttua.
Suomi = edelläkävijät = lasketaas taas nopeusrajoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nainen on "hän".
Mies on "se"....;)
Opettele kielitiedettä, ihminen on kolmannessa persoonassa aina hän. Ja ;) ;) ;) ;) ;) vaan sinullekin.
Latinaan pohjautuvissa ja germaanisissa kielissä tuo on yleistä muissa ei.
Vierailija kirjoitti:
Latinaan pohjautuvissa ja germaanisissa kielissä tuo on yleistä muissa ei.
Missä muissa?
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa kukaan sano "hän". Kaikista puhutaan vain "se".
USA:n herkkikset menee suunniltaan jos käytät "it"-pronominia ihmisestä
Tässä kartta monista maailman kielistä tuon piirteen suhteen: http://wals.info/feature/44A#3/22.19/101.27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro. Hän = tema, vähemmän korostettuna ta. Sukupuolieroa ei ole.
Kaikissa muissa eurooppalaissa kielissä (ruotsi, norja, tanska, islanti, saksa, slaavilaiset, romaaniset kielet, kymri, unkari?, latvia, liettua) on erottelu, samoin google-kääntäjän perusteella arabiassa, hepreassa, koreassa, kiinassa, japanissa.... Mielenkiintoista!
Virossa on muuten olemassa pelkästään naista tarkoittava persoonapronomini, mutta se on harvinainen ja hyvin korosteinen: temake.
Totta! Ihan hirveän patriarkaalinen: pikku-hän, hänönen! Keksitty varmaan siksi että saksassa, venäjässä ym. "sivistyskielissäkin" on feminiininen muoto.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa kukaan sano "hän". Kaikista puhutaan vain "se".
Paitsi koiranpennut tai miksei isommatkin koirat seinähulluilla koiraihmisillä ovat Hän.
Kanssaihmiset ovat "se" tai yksilöidymmin mulqvisti, vi tun huor@ ym. kivoja saatnan kuspäitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Muistelen, että suomen kielen muinainen duaali olisi muistuttanut jonkin verran saamen kielen duaalia (kaksikkoa). Saamen kielessä ei substantiiveille ole duaalimuotoa, joten kissa-sanasta sitä ei olisi voinut muodostaa.
Nykyään duaali korvataan monikolla. Niinpä kahden ihmisen tekemistä joutuu ilmaisemaan esim. näin, kun muinoin olisi ollut erityinen duaalimuotoinen persoonapronomini ja verbimuoto. Suomen duaalia on pyritty rakentamaan suomalais-ugrilaisten kielten mallin mukaan. Duaalilauseita on todennäköisesti voinut käyttää seuraavantyyppisesti:
Me kaksi syömme.
Te kaksi syötte.
He kaksi syövät.
Saameksi voi ilmaista myös kahden ihmisen omistusta tyyliin "meidän kahden äitimme, meidän kahden kissamme, heidän kahden isänsä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä on sukupuolineutraali hän.
Indoeurooppalaisissa kielissä, kuten englanti, saksa, ruotsi, ranska jne. on ihmisistä puhuttaessa erikseen maskuliininen ja feminiininen vastine yksikön 3. persoonalle.
Tiesittekö muuten, että suomen kielessä on ollut duaali yksikön ja monikon lisäksi, mutta se on aikojen saatossa kadonnut? Etäsukukielistä esimerkiksi saamessa se on yhä käytössä. Duaalia käytetään, kun tekijöitä on kaksi. Sekä persoonapronomineilla että verbeillä on duaalimuodot.
En tiennyt. Millainen muoto se on ollut? Eli jos on nyt vaikka "Kissa" ja "kissat". Miten tuosta on saanut duaalin?
Suomesta en tiedä, mutta saamesta löysin tällaisen:
- Persoonapronomineissa ja verbeissä on yksikön ja monikon lisäksi kaksikkomuoto eli duaali, esim. čuoigâm (hiihdän), čyeigeen (me kaksi hiihdämme), čuoigâp (hiihdämme)
Oli. Ja uralilainen kantakieli, josta suomalaisugrilaiset kielet ovat kehittyneet ja joka lienee myös ollut sukupuolineutraali, oli olemassa jo 6000 vuotta sitten. Veikkaisin kyllä, että kun Afrikassa elelleet esi-isämme alkoivat murahdella jotain symbolisia sanoja, ihmisiin viitatessa ei ehkä ensimmäisenä ajateltu sukupuolta. Vaikea sanoa, kumpi tapa on ollut "edistyneempää". Mikä milloinkin.