Miksi pettää jos suhteessa/liitossa asiat hyvin?

Ihastuminen toiseen. Voi ihastua vaikka olisi rakastunut omaan puolisoon.

Oman egon buustaus.

Jännitystä elämään.

Ja nämä ovat omia kokemuksia. Nuorena petin silloisessa suhteessa vaikka kaikki oli ok.

Kun aloitin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa päätin etten enää ikinä petä ja se päätös on pitänyt nyt 27 vuotta. Tilaisuuksia olisi kyllä ollut mutta ei kiitos.

Seksi on vain seksiä. Parisuhde tarkoittaa, että toisen kanssa on hyvä olla ja asiat sujuu vaivattomasti. ”Pettäminen” ainakin omalla kohdallani on fantasioiden toteuttamista. Kaikkia niitä ei voi toteuttaa oman puolison kanssa.

Aviossa jo 20v kirjoitti:

Mikä tää on tää lähtökohta ettei sais panna muita?

Minun mielestä siinä mennään jo heti lähdössä väärin jos ajatellaan että ihminen olisi 100% yksiavioinen.

Koko pettämisen vääryyshän perustuu ihmisen itse keksimään moraalikäsitykseen.

Näin minäkin olen joskus yrittänyt järkeillä, että eihän se välttämättä ole siltä vakikumppanilta pois tai että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata tai tarkoita, että kumppanissa jotain vikaa olisi. Itse kuitenkin olen (ja mutu-tuntumalla väittäisin suurimman osan ihmisistä olevan) mustasukkaisuuteen taipuvainen, jolle se uskollisuus ja yksiavioisuus on elinehto parisuhteelle ja pettäminen olisi valtava loukkaus ja pettymys. Kiinnostavia ja vetäviä tyyppejä aina eteen tulee, mutta ei minulle ainakaan tule kiusausta heihin sekaantua, kun rakastan kumppaniani ja olen hänen kanssaan kaikin puolin tyytyväinen. Kukin tavallaan, en tuomitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen huomannut että jaksan paljon paremmin kotona 'arkea' kun välillä käyn vieraissa. Myös seksi sujuu sitten oman miehen kanssa paremmin.

Oman miehen kanssa voi piristää sitä arkea kanssa ja mieheskin tykkäis. Vaikka roolileikkejä ja öitä hotellissa seksikkäät hepenet päällä.

Meillä ei ole aikaa millekään hotelliöille tms., mies tekee säännöllistä päivätyötä ja minä epäsäännöllistä vuorotyötä ja vähintään 50 tuntisia viikkoja.

Tiedän ettei pettäminen ole hyväksyttävää mutta minulle se toimii arjen pelastuksena.

Tuo on juuri se, että et panosta täysillä parisuhteeseen, vaan itseesi Jos tuo tulisi itselleni ilmi, niin se suhde olisi ohi.

Niinpä niin, helppohan se on huudella kun ei kaikkea tiedä...

Yhä edelleenkään sitä yhteistä aikaa ei ole paljoa. Joku hotelliyö vaatii vahintään viikonlopun, minulla on vapaa viikonloppu noin kerran kolmessa kuukaudessa ja silloinkin yritän viettää aikaa lasten kanssa kun joutuvat muuten niin paljon erossa minusta olemaan. Miehen kanssa on yleensä lomat eri aikaan ettei lasten tarvitse olla koko kesää keskenään kotona. Ja minulla ei edes tänä vuonna ole lomaa kun vasta vaihdoin työpaikkaa.

Kaikki on hyvin, mutta ei erinomaisesti. Siksi.

Vierailija kirjoitti:

Seksi on vain seksiä. Parisuhde tarkoittaa, että toisen kanssa on hyvä olla ja asiat sujuu vaivattomasti. ”Pettäminen” ainakin omalla kohdallani on fantasioiden toteuttamista. Kaikkia niitä ei voi toteuttaa oman puolison kanssa.

Minulle parisuhde on muutakin kuin "toisen kanssa on hyvä olla ja asiat sujuu vaivattomasti". Kaverisuhdekin voi olla tuollainen. Siksi moni taitaa nykyään valitakin fwb-suhteen, jossa voi noita ulkopuolisia fantasioitaankin toteuttaa, kun ei ole toiseen kunnolla sitoutunut.

Monet ei jaksa elää lapsiperheenä ja siksi petetään ja erotaan. Lapsia voi sitten tavata vaikka muutaman kerran vuodessa. Itse parisuhteessa ei tarvitse olla mitään vikaa. Uskon että syntyvyys laskee edelleen kun ei ole kovin hyvä idea ruveta äidiksi. Lapsi haittaa todella paljon parisuhdetta jo lapsen isän kanssa. Sitten kun äiti jää kokonaan yksin on lapsi pitkä miinus parisuhdemarkkinoilla. Harvassa on ne suurisydämiset miehet jotka lähtee perustamaan perhettä yh-äidin kanssa. Ja isien uudet kumppanit on niitä itsekkäitä kodinrikkojanaikkosia joiden lapsiystävällisyys on pelkkää pintaa. Tilaisuuden tullen lapsia kiusataan enemmän tai vähemmän avoimesti.

Hyvin on Roomalaiskatolisen kirkon keksimä etenkin naista rajoittava seksuaalimoraali juurtunut. Syödä raflassa saa, mutta "seksi on paha asia".

Onneksi en osta moista p***aa.

Osaa näyttää suorastaan pelottavan ajatus että on mahdollista pettää vaikka liitossa olisi kaikki hyvin molemmilla. Toiset ihmiset nyt vaan on sellaisia että jos tulee tilaisuus niin vieras pillu tai mulkku vie voiton kaikesta muusta. Vaikka olisi aamulla juuri pannut rakasta puolisoa niin illalla firman juhlissa on pakko panna sitä työkaveria neukkarin pöydällä koska se on jännää ja kiihottavaa.

Pettäjä usein ei missään nimessä halua erota ja yhä rakastaa sitä omaa puolisoa. Pettää vaan koska voi.

Toisille tulee pettämisestä huono omatunto ja toisille ei. Monesta pettäjästä ei ikinä uskoisi että pettää kun se ei näy millään lailla ulospäin tai omassa suhteessa.

Minäkin tiedän sellaisen "tavis monen lapsen äidin" joka olikin paneskellut työkaverinsa kanssa monta vuotta. Työkaveri oli myös naimisissa ja monta lasta. Ei olisi ikinä kukaan uskonut.

Aviossa jo 20v kirjoitti:

Mikä tää on tää lähtökohta ettei sais panna muita?

Minun mielestä siinä mennään jo heti lähdössä väärin jos ajatellaan että ihminen olisi 100% yksiavioinen.

Koko pettämisen vääryyshän perustuu ihmisen itse keksimään moraalikäsitykseen.

Kirkon keksimään, huom. Selibaatissa elävien ukkojen.

Vieras on jännä ja kiehtova.

Vierailija kirjoitti:

Osaa näyttää suorastaan pelottavan ajatus että on mahdollista pettää vaikka liitossa olisi kaikki hyvin molemmilla. Toiset ihmiset nyt vaan on sellaisia että jos tulee tilaisuus niin vieras pillu tai mulkku vie voiton kaikesta muusta. Vaikka olisi aamulla juuri pannut rakasta puolisoa niin illalla firman juhlissa on pakko panna sitä työkaveria neukkarin pöydällä koska se on jännää ja kiihottavaa.

Pettäjä usein ei missään nimessä halua erota ja yhä rakastaa sitä omaa puolisoa. Pettää vaan koska voi.

Toisille tulee pettämisestä huono omatunto ja toisille ei. Monesta pettäjästä ei ikinä uskoisi että pettää kun se ei näy millään lailla ulospäin tai omassa suhteessa.

Minäkin tiedän sellaisen "tavis monen lapsen äidin" joka olikin paneskellut työkaverinsa kanssa monta vuotta. Työkaveri oli myös naimisissa ja monta lasta. Ei olisi ikinä kukaan uskonut.

Tämähän siinä pelottaa.. vaikka kuinka kaikkensa antais niin se ei riittäiskään ja silti tulisi petetyksi...

Vierailija kirjoitti:

Vieras on jännä ja kiehtova.

Samaa tavaraa eri purkissa. Omasta kumppanista saa jännän kun siitä tekee jännän.

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä - varmastikaan sen pettäjän mielestä siinä omassa liitossa kaikki ei ole hyvin, vaikka puolison mielestä olisikin. 

Tästä tulee mieleen eräs tuttava, jonka mies jätti hänet yllättäen. Nainen ei voinut käsittää koko asiaa, heillä kun "kaikki oli ollut aina niin hyvin ja taivaallista ja mahtavaa", mutta mies oli kuulemma aivan yhtäkkiä väittänyt harkinneensa eroa jo parisen vuotta ja uusi kumppanikin oli jo odottamassa. Me kun emme voi toisen pään sisälle päästä, emme voi tietää, mitä siellä tapahtuu. 

Kommunikointi ja rehellisyys on avain kysymys.

Pitää olla uskallusta tuoda mieltä painava asia keskusteluun ja sehän se näillä pettävillä usein on että ei uskalleta ottaa omaa elämää omiin käsiin. On helpompi piiloutua ja teeskennellä jota itse en ymmärrä. Kasvun paikka jota ei uskalla tehdä.

Sitten toinen laji on nämä jännityksen hakijat joille mikään ei vaan riitä. Tyhjiä sisältä ja hetken huuma antaa elämälle tarkoituksen.

Käyhän ihmiset hierojallakin.

Vieras ihminen koskettaa ja sinä nautit.

Jos hierojana olis joku random naapurin Pena, se olis pettämistä ja väärin. Olet paha ihminen jonka tulee erota ja ajatella lapsia.

Jos tismalleen saman hieronnan tekeekin virallinen hieroja jolle maksat 80€, on se hienoa itsensä kunnioittamista ja kehonhuoltoa.

Minun mielestä pettämisestä puhuessa tulisi erottaa fyysinen ja henkinen pettäminen.

Vaihtelu virkistää, syrjäsuhde piristää. Vaikka einesmaksalaatikko hyvää onkin, joskus voi kaivata myös parsaa ja sisäfilettä. Ja toisinpäin.

Mikä vika moisessa, kaikki voittavat, myös se lihonut marimekkomamma, joka saa iloisen ja onnellisen ukon kotiin eikä nuupahtanutta kiukkupussia.

Tutkitusti sivusuhde virkistää myös pääsuhdetta, olettaen että siinä yhä seksiä esiintyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaa näyttää suorastaan pelottavan ajatus että on mahdollista pettää vaikka liitossa olisi kaikki hyvin molemmilla. Toiset ihmiset nyt vaan on sellaisia että jos tulee tilaisuus niin vieras pillu tai mulkku vie voiton kaikesta muusta. Vaikka olisi aamulla juuri pannut rakasta puolisoa niin illalla firman juhlissa on pakko panna sitä työkaveria neukkarin pöydällä koska se on jännää ja kiihottavaa.

Pettäjä usein ei missään nimessä halua erota ja yhä rakastaa sitä omaa puolisoa. Pettää vaan koska voi.

Toisille tulee pettämisestä huono omatunto ja toisille ei. Monesta pettäjästä ei ikinä uskoisi että pettää kun se ei näy millään lailla ulospäin tai omassa suhteessa.

Minäkin tiedän sellaisen "tavis monen lapsen äidin" joka olikin paneskellut työkaverinsa kanssa monta vuotta. Työkaveri oli myös naimisissa ja monta lasta. Ei olisi ikinä kukaan uskonut.

Tämähän siinä pelottaa.. vaikka kuinka kaikkensa antais niin se ei riittäiskään ja silti tulisi petetyksi...

Ei kannata pelätä. Jokainen vastaa omista teoistaan , niin sinäkin ja kumppanisi.

Pelko ruokkii pelkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaa näyttää suorastaan pelottavan ajatus että on mahdollista pettää vaikka liitossa olisi kaikki hyvin molemmilla. Toiset ihmiset nyt vaan on sellaisia että jos tulee tilaisuus niin vieras pillu tai mulkku vie voiton kaikesta muusta. Vaikka olisi aamulla juuri pannut rakasta puolisoa niin illalla firman juhlissa on pakko panna sitä työkaveria neukkarin pöydällä koska se on jännää ja kiihottavaa.

Pettäjä usein ei missään nimessä halua erota ja yhä rakastaa sitä omaa puolisoa. Pettää vaan koska voi.

Toisille tulee pettämisestä huono omatunto ja toisille ei. Monesta pettäjästä ei ikinä uskoisi että pettää kun se ei näy millään lailla ulospäin tai omassa suhteessa.

Minäkin tiedän sellaisen "tavis monen lapsen äidin" joka olikin paneskellut työkaverinsa kanssa monta vuotta. Työkaveri oli myös naimisissa ja monta lasta. Ei olisi ikinä kukaan uskonut.

Tämähän siinä pelottaa.. vaikka kuinka kaikkensa antais niin se ei riittäiskään ja silti tulisi petetyksi...

Ei kannata pelätä. Jokainen vastaa omista teoistaan , niin sinäkin ja kumppanisi.

Pelko ruokkii pelkoa.

Ei todellakaan pelota. Näistä asioista on keskusteltu avoimesti ja lopputulos on se, että ero tulee välittömästi oli sitten kumpi tahansa pettäjä. Jos lähtee pettämään, on tietoinen mitä siitä seuraa. Eron saa siistimmin ja helpomminkin jos tarve vaatii.

Kotiäiti 40v kirjoitti:

Käyhän ihmiset hierojallakin.

Vieras ihminen koskettaa ja sinä nautit.

Jos hierojana olis joku random naapurin Pena, se olis pettämistä ja väärin. Olet paha ihminen jonka tulee erota ja ajatella lapsia.

Jos tismalleen saman hieronnan tekeekin virallinen hieroja jolle maksat 80€, on se hienoa itsensä kunnioittamista ja kehonhuoltoa.

Minun mielestä pettämisestä puhuessa tulisi erottaa fyysinen ja henkinen pettäminen.

Täysin totta.

Myös minä ihmettelen tässä ketjussa sitä, että jotkut pelkäävät niin paljon tulevansa petetyksi. Se tuntuu olevan joillekin ihan valtava mörkö ja sitä itketään jo ennen kuin mitään tapahtuu, jos edes tapahtuu.

Täällä joku paasaa hyvin lapselliseen sävyyn siitä kuinka oma mies on se mitä pitää miellyttää, hänen vuokseen tulee tehdä kaikkensa, olla elämän tappiin saakka ja vaikka mitä, mutta elämä ei aina mene niin. Parisuhteessa on kaksi erilaista ihmistä, jotka muuttuvat monin tavoin. Minäkään en ole enää enkisesti se sama ihminen kuin olin silloin yli 20 vuotta sitten kun mieheni kanssa aloin olemaan. Kumpikaan meistä ei ole pettänyt fyysisesti, mutta ainakin minä olen periaatteessa pettänyt henkisesti hyvin usein. Enkä pidä sitä ollenkaan pahana rikkeenä, päinvastoin.

Mielestäni on myös outoa, jos parisuhteessa osapuolet tai toinen osapuoli on toisessa niin kiinni, että jos jotakin tapahtuu, kaatuu toisenkin elämä täysin. Jos mieheni lähtisi toisen mukaan, niin toki se iskisi lujaa, mutta pärjäisin. Pärjäisimme lasten kanssa jopa hyvin, sillä minulla on työni, ystäväni, rahani ja itsetuntoni, jota ei murretta.

Harva suhde on 100% panostava 100% ajasta. Siihen jos otollisella hetkellä joku tulee täyttämään puuttuvaa 2%...

Itse en pettäisi, koska en ylipäänsä pidä vieraiden ihmisten läheisyydestä.

Samasta syystä minun on vaikea antaa anteeksi pettämistä. Toinen ihminen on silloin tuotu minun iholleni, kumppanini tuonut. Kertomatta.

En tiedä voiko tätä kuvailla sellaiselle, joka ei koe yhtä vahvasti yhteyttä puolisoonsa tai erillisyyttä muista ihmisistä. Minulle petetyksi tuleminen oli kuin raiskaus tuon kolmannen taholta. En väitä että omistaisin kumppaniani, mutta omistan oman kehoni ja olisi ollut oikein että olisin tiennyt että joku muukin on tänään suudellut näitä huulia ym. Olimme sopineet, että jos joskus tulee olo että hairahtuu niin kertoo siitä. Ennenkuin hairahtuu tai heti sen jälkeen.

Ihminen on niin pelkuri, ettei sitten kuitenkaan kerro. Haluaa syödä kakun ja säästää toisen iltaan.