Lapsesi menee naimisiin, mutta ei järjestä juhlia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei lapseni, vaan mieheni sisko. Ei juhlia, mutta olin hämmentävää nähdä se hääkuva, jossa morsian hääpukuineen ja huntuineen poseeraa. Olin kuvitellut heidän menneen pienellä budjetilla maistraatissa naimisiin. Anoppi myös vaati ostamaan häälahjan, vaikka juhlia ei ollutkaan. Liitto kesti muutaman vuoden.

No jospa se hääpuku ja huntu on ollut siellä maistraatissa. Hääkuva kun yleensä enemmän liittyy siihen naimisiin menoon, ei hääjuhlan pitoon. Budjettikin pysyy pienenä kun jättää juhlien järjestämisen välistä.

Voihan kirkossakin mennä "matalalla profiililla" naimisiin. Ei kirkkoa ole pakko ääriään myöten täyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Naimisiin voi mennä kotonakin, kyllä papit vihkii, ei tarvitse kirkkoon mennä. Siis jos kuuluu edes toinen kirkkoon. Kaverini lapsi kastettiin  ja sitten vanhemmat meni naimisiin. Oli ylläri kaikille:D

Miten tuo voi olla ylläri, kun lähes kaikki tekevät noin... Kunnon wt-perinne.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei lapseni, vaan mieheni sisko. Ei juhlia, mutta olin hämmentävää nähdä se hääkuva, jossa morsian hääpukuineen ja huntuineen poseeraa. Olin kuvitellut heidän menneen pienellä budjetilla maistraatissa naimisiin. Anoppi myös vaati ostamaan häälahjan, vaikka juhlia ei ollutkaan. Liitto kesti muutaman vuoden.

Liittyivätkö juhlattomuus ja avioliiton lyhytikäisyys mielestäsi toisiinsa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toistan sadannen kerran. Kirkkohäissä ei ole mitään sellaista lakia, etteikö saisi mennä pienellä budjetilla naimisiin. Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että silloin pitää mennä maistraattiin, jos ei järjestä juhlia. Kirkkohäissä riittää yhtä lailla kaksi todistajaa. Kaverini on mennyt naimisiin hääpukuineen ja huntuineen kirkossa, mutta päiväsaikaan arkena ja todistajat seurakunnan kansliasta.

Haluan tietää, miksi niin monet luulevat, että kirkkohäitä ei voi järjestää pienesti? Meillä oli sellaiset kirkkohäät, että kutsuttiin vain sisarukset, vanhemmat ja minun mummoni sekä miehen ukki, jotka oli vielä elossa ja tarpeeksi hyväkuntoisia tulemaan. Ei muita sukulaisia eikä kavereita. Muutama kaveri ilmeisesti loukkaantui, kun ei menty maistraatissa. Miksi? Meillä oli rahalle tärkeämpääkin käyttöä kuin juhlat ja ei haluttu nuorta porukkaa valittamaan, kuinka ei ole alkoholitarjoilua ja kivaa ohjelmaa. Meillä oli vain kahvittelu sitten omassa kodissa, mä toimin emäntänä, mies auttoi ja puheiden pitämisen kielsimme. Oikeastaan mies ehdottikin maistraattia, minä ehdotin että voidaan mennä kirkossa ilman vieraita, mutta mies sitten halusi kuitenkin perheensä ja kyllä kai mun äiti oli onnellinen kun pääsi mun häihini.

Mutta omat lapset ovat nyt aikuisia. Minulle on oikeastaan ihan sama, miten menevät naimisiin. Se on heidän päätöksensä. Jos yleensä menevät, luulen, että kumpikaan ei mene koskaan. He ovat sangen tyytyväisiä poikamieselämäänsä ja osaavat kaikkea, mitä pitääkin osata.

Sori jos puhkaisen jonkun uskovaisen kuplasi, mutta ei maistraatti ole mikään pienempi vaihtoehto kirkolle, vaan iso osa pareista ei halua mennä naimisiin kirkossa lainkaan. Ei isosti tai pienesti.

Taisit ymmärtää edellisen kommentoijan pointin ihan päin peetä :D 

Lapsi ei ole minun toiveideni tynnyri tai minun jatkeeni. Pääasia että hän on onnellinen ja tekee itselleen parhaat valinnat vaikkei ne ihan minun toiveitani vastaisi

Toteutan haaveet omassa elämässäni, toteuttakoon lapsi omansa omalla tavallaan

Mulle tollaiset häät olisivat ihanat vanhempana. Olisi todella arvostettu olo, kun hääpari haluaisi jakaa tärkeän päivänsä vain meidän vanhempien kanssa. Saisi keskustella rauhassa ja syödä varmasti paremmin kuin monissa isoissa häissä. Onnea avioliittoon!

Minä hyppisin riemusta jos lapseni ilmoittasi vihkimisen ja juhlien olevan ap kaltaiset.Toivottavasti ovat sitten joskus.

Kaikki häät joissa olen ollut,ovat olleet kuolettavan tylsiä .Iso joukko ihmisiä,joista ehkä 10% tuntee toisensa ja voi keskustella muustakin kuin että on ilmoja pidellyt.Itse olen lähinnä vilkuillut kelloa joko kehtaisi poistua.

Oma vihkimiseni oli ns.ruokatunti vihkiminen ,hyvin sekin on liiton lähes 40v kasassa pitänyt.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ainut lapsi? Meillä tuli hiukan voivottelua, kun aikoinaan mentiin mieheni kanssa maistraatissa naimisiin ja sen jälkeen käytiin lähimpien kanssa syömässä hienon ravintolan kabinetissa. Onneksi minulla on muita sisaruksia, jotka ovat sittemmin pitäneet kirkkohäät ja isomman hääjuhlan. Vetosin aikoinaan tähän korttiin, kun äitini asiaa harmitteli.

En ole ainoa lapsi, mutta on hyvinkin mahdollista, että olen ainoa meistä, joka menee naimisiin.

Ap

Kiitos kaikista tsemppaavista ja ystävällisistä vastauksista, ja etenkin onnentoivotuksista!

Äitini on hieman erikoinen ihminen, mutta tätä en osannut ollenkaan odottaa häneltä. Puhelimessa taisin tokaista hänelle vain "aha, no sitten ette tule" ja asia jäi siihen. Harmittaahan se, mutta tuo päivä on minun ja mieheni päivä emmekä muuta suunnitelmia jonkun muun näkemyksen mukaisiksi.

Ap

Olisin kyllä onnesta soikeana jos lapseni löytävät mukavat kumppanit ja vieläpä menisivät naimisiin. Tavalla ja juhlien koolla ei ole minulle mitään merkitystä. Tuleva aviopari voi järjestää ihan omanlaisensa juhlat. Toki olisin tarvittaessa valmis osallistumaan kustannuksiin.

Kyllä mua saattaisi pikkaisen harmittaa ihan itsekkäistä syistä, jos minkäänlaisia juhlia ei tulisi :D Maistraatin jälkeen kakkukahvit riittäisi juhliksi hyvin. Ja vaikka lapseni menisi täysin juhlatta naimisiin, en tietenkään toisi harmistustani mitenkään ilmi. Pääasia kuitenkin on, että hän olisi löytänyt puolison, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä.

Ap:n äiti käyttäytyy lapsellisesti ja kuulostaa vähän siltä, että tuossa on taka-ajatuksena yrittää kiristää paria järjestämään sittenkin isommat juhlat. Veikkaanpa, että äitiä harmittaa katkerasti, jos pitää päänsä ja jättää menemättä vihkiäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Loukkaannutko?

En loukkaannu lainkaan. Katsos kun se  on ihan sen lapsen oma asia eikä kuulu minulle mitenkään.

Mikään laki  ei  määrää   järjestämään juhlia avioitumisen kunniaksi. Varmaan muistaisin lasta kalliimmalla häälahjalla ihan siksi  että lapsi  on ollut järkevä eikä  ole laittanut rahaa hääjuhliin .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi loukkaantuisin?

Niin, sitä minäkin mietin.

Olen siis tämän skenaarion lapsi. Kaksi viikkoa sitten kerroin vanhemmilleni, että menemme naimisiin ja kutsuin heidät vihkitilaisuuteen mukaan. Vihkimisen jälkeen olisi tarkoitus käydä syömässä tällä pienellä porukalla (minä, mies ja molempien vanhemmat). Siinä kaikki.

Äitini kysyi, mitenkäs ne juhlat sitten, ja selitin, että ei tuon kummempia juhlia ole tiedossa. Huomasin jo silloin elekielestä, että nyt meni herne syvälle nenään.

Äsken äiti sitten soitti ja kertoi, miten hirveästi yhtäkkiä on tullut töitä juuri sille päivälle, että eivät varmaan pääse paikalle. "Mutta haitanneeko tuo mitään, kun eihän ne mitkään oikeat häät ole".

Joopa joo, kiitos äiti. Ei tarvitse enää soitella ja odottaa kylään.

Ap

Äitis on tyhmä kun loukkaantuu moisesta.

Täysin lapseni oma asia, kunnioitan hänen päätöstään ja toivon onnellista liittoa. Myös me isänsä kanssa mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa. Ei olla juhlaihmisiä, karattiin häämatkalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toistan sadannen kerran. Kirkkohäissä ei ole mitään sellaista lakia, etteikö saisi mennä pienellä budjetilla naimisiin. Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että silloin pitää mennä maistraattiin, jos ei järjestä juhlia. Kirkkohäissä riittää yhtä lailla kaksi todistajaa. Kaverini on mennyt naimisiin hääpukuineen ja huntuineen kirkossa, mutta päiväsaikaan arkena ja todistajat seurakunnan kansliasta.

Haluan tietää, miksi niin monet luulevat, että kirkkohäitä ei voi järjestää pienesti? Meillä oli sellaiset kirkkohäät, että kutsuttiin vain sisarukset, vanhemmat ja minun mummoni sekä miehen ukki, jotka oli vielä elossa ja tarpeeksi hyväkuntoisia tulemaan. Ei muita sukulaisia eikä kavereita. Muutama kaveri ilmeisesti loukkaantui, kun ei menty maistraatissa. Miksi? Meillä oli rahalle tärkeämpääkin käyttöä kuin juhlat ja ei haluttu nuorta porukkaa valittamaan, kuinka ei ole alkoholitarjoilua ja kivaa ohjelmaa. Meillä oli vain kahvittelu sitten omassa kodissa, mä toimin emäntänä, mies auttoi ja puheiden pitämisen kielsimme. Oikeastaan mies ehdottikin maistraattia, minä ehdotin että voidaan mennä kirkossa ilman vieraita, mutta mies sitten halusi kuitenkin perheensä ja kyllä kai mun äiti oli onnellinen kun pääsi mun häihini.

Mutta omat lapset ovat nyt aikuisia. Minulle on oikeastaan ihan sama, miten menevät naimisiin. Se on heidän päätöksensä. Jos yleensä menevät, luulen, että kumpikaan ei mene koskaan. He ovat sangen tyytyväisiä poikamieselämäänsä ja osaavat kaikkea, mitä pitääkin osata.

Sori jos puhkaisen jonkun uskovaisen kuplasi, mutta ei maistraatti ole mikään pienempi vaihtoehto kirkolle, vaan iso osa pareista ei halua mennä naimisiin kirkossa lainkaan. Ei isosti tai pienesti.

Ei tässä ollutkaan kyse siitä, vaan että aina ehdotetaan isojen kirkkohäiden vaihtoehdoksi maistraattia. Isojen kirkkohäiden vaihtoehto on yhtä lailla pienet kirkkohäät, jos NIIN HALUAA. En ole uskovainen, kerroin vain faktat.

Niin siis missä kohtaa tässäkin ketjussa joku esittää pienen budjetin maistraattihäitä vaihtoehtona isoille kirkkohäille? Mä en näe yhtään sellaista viestiä, vaan täällä on paremminkin useampi viesti pienistä kirkkohäistä

No ei varsinaisesti ehdoteta, mutta tuossa yhdessä viestissä ihmetellään hääkuvaa ja joku vastaa, että onhan se voinut olla maisraatissa. Juu, mut on voinut olla kirkossakin ilman suurta vierasjoukkoa. Sekä usein kyllä muutoin ehdotetaan.

Jos viittaat minun vastaukseeni, jossa sanoin että puku on ollut päällä maistraatissa niin oletin että ihmettelijän alkuperäisessä viestissä mainittu maistraatti oli todellinen vihkipaikka.

Itselläni on kyllä tiedossa ettei vihkipaikka ole suoraan verrannollinen juhlien kokoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi loukkaantuisin?

Niin, sitä minäkin mietin.

Olen siis tämän skenaarion lapsi. Kaksi viikkoa sitten kerroin vanhemmilleni, että menemme naimisiin ja kutsuin heidät vihkitilaisuuteen mukaan. Vihkimisen jälkeen olisi tarkoitus käydä syömässä tällä pienellä porukalla (minä, mies ja molempien vanhemmat). Siinä kaikki.

Äitini kysyi, mitenkäs ne juhlat sitten, ja selitin, että ei tuon kummempia juhlia ole tiedossa. Huomasin jo silloin elekielestä, että nyt meni herne syvälle nenään.

Äsken äiti sitten soitti ja kertoi, miten hirveästi yhtäkkiä on tullut töitä juuri sille päivälle, että eivät varmaan pääse paikalle. "Mutta haitanneeko tuo mitään, kun eihän ne mitkään oikeat häät ole".

Joopa joo, kiitos äiti. Ei tarvitse enää soitella ja odottaa kylään.

Ap

No voi lol, kumpikin on hernenenä. Mikset salli äidillesi samaa, mitä pidät oikeutenasi?

No aika outo äitisi on, jos tuollaisesta loukkaantuu. Itsekin jos naimisiin menen, häistä ei tule todellakaan mikään vuosisadan spektaakkeli, maistraatti ja ehkä jotkut kahvit. En pidä ylimääräisestä huomiosta.

En loukkaannu, se on heidän juhla ja he juhlistavat sitoumustaan ja rakkauttaan niin kuin heistä kauneinta on. Jos se on heille kahdenkeskinen ja intiimi asia niin ymmärrän kyllä.

Sen sijaan jos he kutsuisivat muita mutta eivät minua, sydämeni kyllä särkyisi.

Ehkä äitisi pelkää että liitto on lähtlkohtaisesti huono eikä tule kestämään kun ette halua sitä julkistaa sukulaisille ja juhlia rakkautta kuten yleensä tavataan tehdä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei lapseni, vaan mieheni sisko. Ei juhlia, mutta olin hämmentävää nähdä se hääkuva, jossa morsian hääpukuineen ja huntuineen poseeraa. Olin kuvitellut heidän menneen pienellä budjetilla maistraatissa naimisiin. Anoppi myös vaati ostamaan häälahjan, vaikka juhlia ei ollutkaan. Liitto kesti muutaman vuoden.

No jospa se hääpuku ja huntu on ollut siellä maistraatissa. Hääkuva kun yleensä enemmän liittyy siihen naimisiin menoon, ei hääjuhlan pitoon. Budjettikin pysyy pienenä kun jättää juhlien järjestämisen välistä.

Lähinnä ihmettelen rahojen riittämistä hääpukuun, mutta ei silti rahaa kutsua vanhempia tai sisaruksia kahville ja kakulle. Toisaalta toivottiin lahjoja?