Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsesi menee naimisiin, mutta ei järjestä juhlia
Kommentit (68)
Me mentiin naimisiin ihan hissukseen, ei kutsuttu edes vanhempia vaan kerrottiin heillekin asiasta vasta seuraavana päivänä. Kai asiasta oli keskustelua sukulaisten keskuudessa, mutta meitä ei kukaan päin naamaa arvostellut. Saimme myöhemmin häälahjojakin, joka oli minusta kiusallista.
Meillä oli ongelma kutsuttujen määrä. Isoja häitä en halunnut ja mies vielä vähemmän. Jos häihin olisi kutsuttu kummankin vanhemmat, niin olisin myös halunnut paikalle ainoan sisarukseni. Jos sisarus olisi kutsuttu, olisi pitänyt kutsua miehen sisarukset perheineen. Kun paikalla olisi ollut minulle vieraampia henkilöitä, olisin halunnut myös parhaat ystäväni ja sitten myös miehen ystäviä olisi kutsuttu. Osa sukulaisia on läheisiä, niin heidät tietenkin, myös miehen suvun puolelta. Miehen suku on iso, joten äkkiä olisi kutsuttuja yli sata. Rajauksen teko oli ihan mahdotonta.
Nro 58 arvelee, että naimisiin meno ilman isoja juhlia on merkki huonosta avioliitosta. Onko sitten niin, että mitä isommat juhlat, sen parempi liitto? Olen itse ollut vieraana häissä, joihin osallistui tuhat ihmistä, kutsuttujen määrä oli suurempi. Tuo pari on sittemmin eronnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä äitisi pelkää että liitto on lähtlkohtaisesti huono eikä tule kestämään kun ette halua sitä julkistaa sukulaisille ja juhlia rakkautta kuten yleensä tavataan tehdä...
Se tulee itselleni ainakin helposti mieleen ettei ollakkaan ihan niin varmoja siitä eikä sitten kehdata juhliakkaan sitä...sama juttu maistraatti häiden kanssa...matalalla profiililla...
Kuka tuollaisia vieraita edes haluaisi kutsua häihin vieraaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei lapseni, vaan mieheni sisko. Ei juhlia, mutta olin hämmentävää nähdä se hääkuva, jossa morsian hääpukuineen ja huntuineen poseeraa. Olin kuvitellut heidän menneen pienellä budjetilla maistraatissa naimisiin. Anoppi myös vaati ostamaan häälahjan, vaikka juhlia ei ollutkaan. Liitto kesti muutaman vuoden.
No jospa se hääpuku ja huntu on ollut siellä maistraatissa. Hääkuva kun yleensä enemmän liittyy siihen naimisiin menoon, ei hääjuhlan pitoon. Budjettikin pysyy pienenä kun jättää juhlien järjestämisen välistä.
Lähinnä ihmettelen rahojen riittämistä hääpukuun, mutta ei silti rahaa kutsua vanhempia tai sisaruksia kahville ja kakulle. Toisaalta toivottiin lahjoja?
En tiedä muista, mutta me emme toivoneet mitään lahjoja. Kävimme kahden oudon todistajan läsnäollessa vihityttämässä itsemme. Hääpuku vuokrattiin kuvaa varten (kuten olemme vuokranneet joskus muitakin pukuja, kun olemme otatuttaneet itsestämme kuvia). Mutta vanhempamme halusivat antaa jonkinlaisen summan rahaa jälkikäteen lahjaksi, koska olivat maksaneet sisareni häät ja vielä antaneet hänelle rahaa häälahjaksi. Kokivat sen olevan oikeudenmukaista oman omaisuutensa jakamista jälkeläisilleen. Samoin teki myös mieheni perhe, eli antoivat rahasumman lahjaksi jälkikäteen. Samanlaisen summan, kuin muutkin sisarukset olivat saaneet mentyään naimisiin. Eli vanhemmat antoivat lahjan naimisiinmenon kunniaksi, ei hääjuhlan kunniaksi, kuten sinä tunnut vanhempien lahjan ymmärtävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä äitisi pelkää että liitto on lähtlkohtaisesti huono eikä tule kestämään kun ette halua sitä julkistaa sukulaisille ja juhlia rakkautta kuten yleensä tavataan tehdä...
Se tulee itselleni ainakin helposti mieleen ettei ollakkaan ihan niin varmoja siitä eikä sitten kehdata juhliakkaan sitä...sama juttu maistraatti häiden kanssa...matalalla profiililla...
Saahan sitä tulla mieleen, mitä haluaa. Mutta kun on nähnyt tarpeeksi isoja hääjuhlia, missä on juhlistettu sitä rakkautta ja...muutaman vuoden päästä erottu, alkaa itsekin uskoa, että hiljaisuudessa naimisiin menneet meneekin rakkaudesta naimisiin, eikä juhlan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi loukkaantuisin?
Niin, sitä minäkin mietin.
Olen siis tämän skenaarion lapsi. Kaksi viikkoa sitten kerroin vanhemmilleni, että menemme naimisiin ja kutsuin heidät vihkitilaisuuteen mukaan. Vihkimisen jälkeen olisi tarkoitus käydä syömässä tällä pienellä porukalla (minä, mies ja molempien vanhemmat). Siinä kaikki.
Äitini kysyi, mitenkäs ne juhlat sitten, ja selitin, että ei tuon kummempia juhlia ole tiedossa. Huomasin jo silloin elekielestä, että nyt meni herne syvälle nenään.
Äsken äiti sitten soitti ja kertoi, miten hirveästi yhtäkkiä on tullut töitä juuri sille päivälle, että eivät varmaan pääse paikalle. "Mutta haitanneeko tuo mitään, kun eihän ne mitkään oikeat häät ole".
Joopa joo, kiitos äiti. Ei tarvitse enää soitella ja odottaa kylään.
Ap
Voi ei! Mekin juhlittiin häitämme vain vanhempiemme kanssa ja oli tosi kivaa. Mä jouduin ite soittaan isäni pomolle etukäteen, että saa vapaapäivän. Kutsuttiin nuo 4 häihin vain 2pv ennen juhlia, eikä edes anoppi marissut mitään. Sulla on ihan kamala äiti! Eihän sille voi tuota anteeksi antaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä anoppi loukkaantui ja järkyttyi maan perusteellisesti. Onneksi mies sai syyt niskoilleen, koska anopille on käsittämätön ajatus, että joku nainen ei haluaisi prinsessahäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei lapseni, vaan mieheni sisko. Ei juhlia, mutta olin hämmentävää nähdä se hääkuva, jossa morsian hääpukuineen ja huntuineen poseeraa. Olin kuvitellut heidän menneen pienellä budjetilla maistraatissa naimisiin. Anoppi myös vaati ostamaan häälahjan, vaikka juhlia ei ollutkaan. Liitto kesti muutaman vuoden.
No jospa se hääpuku ja huntu on ollut siellä maistraatissa. Hääkuva kun yleensä enemmän liittyy siihen naimisiin menoon, ei hääjuhlan pitoon. Budjettikin pysyy pienenä kun jättää juhlien järjestämisen välistä.
Lähinnä ihmettelen rahojen riittämistä hääpukuun, mutta ei silti rahaa kutsua vanhempia tai sisaruksia kahville ja kakulle. Toisaalta toivottiin lahjoja?
Ilmeisesti morsiamen äiti toivoi niitä lahjoja?
Me mentiin maistraatissa sisarukset todistajina ja minulla oli kaunis mekko, ei tosin valkoinen eikä huntua, ja miehen sisko otti "hääkuvat" joista sitten annoimme kopiot niille sukulaisille jotka halusivat sellaiset. Mielestäni tämä oli ihan tyylikästä.
Lahjoja ei tietenkään olisi tullut mieleenkään toivoa!
Alue: Aihe vapaa
Se tulee itselleni ainakin helposti mieleen ettei ollakkaan ihan niin varmoja siitä eikä sitten kehdata juhliakkaan sitä...sama juttu maistraatti häiden kanssa...matalalla profiililla...