Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?
Minulla fb-kirppiksellä:
1. Olin myymässä 4 eurolla lasten takkia. Ostaja sanoi ensin, ettei pysty tarkalleen sanomaan, mihin kellonaikaan käy hakemassa seuraavana päivänä. Odotettiin koko päivä kotona. Klo 20 ilmoitin, että mennään nyt nukkumaan, oletan, että ostaja ei ole tulossa. Hän vastasi olevansa meillä 10 min. päästä. Osti 4 euron ostoksensa, ja tuhlasi kaikkien aikaa siihen koko päivän.
2. Myyjä oli myymässä muumimukeja. Vastasin sähköpostilla, että voin ostaa, ja maksan pyyntihinnan 15€. Myyjä vastasi viikon päästä, että on ollut matkoilla, mutta ei myy sillä hinnalla. Vastasin vihaisena, että jos hän itse määrittelee hinnaksi 15€, niin miksi kenenkään pitäisi maksaa enemmän. Hän vastasi, että on tutustunut huutonetin hintoihin, ja sama muki on siellä puolet kalliimpi. En vastannut enää mitään. Hän laittoi vielä yhden viestin, että jos kiinnostaa, voin tulla mukia katsomaan, on priimakuntoinen.
Kertokaa omia kokemuksianne!
Kommentit (2608)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee hakemaan turvakaukaloa, alkaa vasta tuossa vaiheessa tinkimään hinnasta, jonossa vielä kymmenen kiinnostunutta. Kyseessä yhdellä vauvalla ollut siisti turvakaukalo. Vältän myymistä, en millän jaksa tuota vääntöä.
Minua myös ärsyttää nämä, jotka sopivat asiallisesti kaupat ja kun ovat ovella, niin silloin vasta alkavat tinkaamaan hinnasta. Siinä menee vaan molempien aikaa hukkaan.
Viime vuonna myin lapsen suksia edullisesti Torissa. Oli useita kiinnostuneita. Ensimmäisen kanssa sovittiin kaupat ja muut halusivat jäädä jonottamaan jos eka ei haekaan. No tämä ensimmäinen tuli kyllä sopimuksen mukaan, mutta alkoi tingata jo siitä valmiiksi edullisesta hinnasta puolet pois. Sanoin vaan, että hinta on se mikä on ilmoitettu ja suksille on useita jonottajia. Osti sitten pyydetyllä hinnalla ”koska lapsi nyt valitettavasti tarvii sukset seuraavalle päivälle”.
Ihan samoin kävi. Laitoin sukset myyntiin ja hetkessä tuli pitkä jono.
Noutaja alkoi valittaa ja tinkaamaan. Kysyin otatko vai etkö. Sanoi ostan tähän edullisempaan hintaan. Otin sukset käteeni ja sanoin myyn sitten seuraavalle. Nainen juoksi perään ja nosti tarjousta euro kerralla. Pyysin siis 10 e.
Nähtiin kerrostalon parkkipaikalla ja just kun olin ovella sanoi ok, kymppi sitten.
Sain kympin kouraan ja sanoi ei olisi muuten suostunut, mutta sulset tarvittiin huomenna.
Parin päivän päästä laittoi viestiä sukset olivat huonot, palauttaa ne. Antoi tilinron ja antoi osoitteen mistä saan noutaa. Vastasin älä unta näe ja laitoin yp.lle viestiä.
Meni pari vkoa ja laittoi viestiä rahat eivät näy tilillä.
Sanoin laitan viestiä yplle, joka laittoi viestin rouvalle.
Sovittiin aika milloin ostaja tulee noutamaan tavaran. Aika tuli ja meni. Illalla tuli viesti, että hänen lapsellaan oli kaveri kylässä niin ei päässyt, mutta passaako huomenna. Sovittiin uusi aika, joka taas tuli ja meni. Illalla tuli viesti, että hänen piti viedä lapsi jääkiekkoharjoituksiin niin ei päässytkään. Sovittiin taas uusi aika. Jälleen ei kuulu mitään. Ilmoitin, että turha tulla enää, kaupat on peruttu ja annan jonossa seiraavalle. Seuraava ostaja tuli puolen tunnin sisällä hakemaan. Alkuperäinen ostaja ilmestyi iltakymmeneltä mun ovelle samalla herättäen mun vauvan soittamalla ovikelloa. Käskin lukea viestit ja löin oven kiinni.
Koon 34 kokoista vintagemekkoa tuli sovittamaan koon 42-44 nainen. Raivostui omaan kokoonsa ja raivokohtauksen ja itkun välitilassa repi mekon vetskarin ja lähti puolijuoksua oven paiskaten.
Ystävillä ollut paljon näitä, että kun antaisivat ilmaiseksi vaikka vauvan villahaalarin, ottaja pyytää kuukausikaupalla kuvia edestä ja takaa, kunnes kuukausien päästä hänen vauvansa on kasvanut jo ohi tuon haalarin koon.
Mieleen painunein oma kokemus on kuitenkin se, kun menin hakemaan ostamaani esinettä ja myyjän mies oli juuri tehnyt itsemurhan. Ovella vastassa poliisit ja syvästi järkyttynyt nainen lapset jaloissaan. Jatkoin jonkin aikaa viestittelyä tuon naisen kanssa, koska kirppistely ja osallisuuteni tuossa hetkessä hänen mukaansa tukivat häntä kriisissä. Pääsivät sittemmin tapahtuneesta yli. Minä tulen muistamaan tuon lopun elämäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postimaksuissa täytyy se ottaa huomioon, että jos ostaa pakkausmateriaalitkin postista, niin kyllä se maksaa enemmän kuin pelkkä lähetys. Tätä kannattaa kysyä, mitä ne pk:t sisältää.
Ostajana olen muutaman kerran pettynyt, kun pakkaus- ja toimituskulut oli vaikkapa 10e sis. Pakkausmateriaalit - eli odotan että raha mennyt kokonaisuudessaan ns postille - mutta lopulta paketti tullut vain rähjäiseen muovipussiin käärittynä ja todelliset pk:t olleet puolet pyydetystä. Eli toinen puolikas meni myyjälle. Siinä on vähän k usetuksen makua.
Myyjänä ilmoitan aina, että pakkaan kierrätysmateriaaleihin, eli käytännössä vanhoihin laatikoihin, sanomalehtiin käärittynä, muovipussin sisään jne. jonka johdosta postikulut ovat aina suoraan postin hinnaston mukaan. Jos haluaa nätin paketoinnin, niin sitten maksaa pahvilaatikot ja muut materiaalit postikulujen lisäksi. Kukaan ei ole vielä tähän mennessä halunnut.
Itse voisin ottaa muutaman euron postin hintojen päälle postituksen vaivasta. Siinä menee helposti tunti kun etsii pakkausmateriaalit, pakkaa, kuljettaa postiin ja jonottelee postissa. Vitonen ei ole iso raha vaivasta.
Eihän siinä mitään, että postitusmateriaaleista ja vaivannäöstä haluaa palkan. Se vaan, että jos sitä ei ole sisällyttänyt tuotteen hintaan, kannattaisi tämä postituskulu vaivanpalkkoineen mainita ilmoituksessa.
Eihän postituskuluja tiedä ennen kuin postittaa. Ei minulla ainakaan ole kirjevaakaa, jolla voisin punnita paketin. Pienikin tavara voi olla yllättävän kallis postittaa.
Keittiövaaka Clas ohlsonilla 16€,osta se
Se pitäisi saada kahdella eurolla kirppiksellä ja kotiin toimitettuna Hankasalmelle. Kuka hullu ostaa kaupungeista, kun sitä varten on kipputorit. Kyllä työttömillä on aikaa toimitella ympäri Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Koon 34 kokoista vintagemekkoa tuli sovittamaan koon 42-44 nainen. Raivostui omaan kokoonsa ja raivokohtauksen ja itkun välitilassa repi mekon vetskarin ja lähti puolijuoksua oven paiskaten.
Ystävillä ollut paljon näitä, että kun antaisivat ilmaiseksi vaikka vauvan villahaalarin, ottaja pyytää kuukausikaupalla kuvia edestä ja takaa, kunnes kuukausien päästä hänen vauvansa on kasvanut jo ohi tuon haalarin koon.
Mieleen painunein oma kokemus on kuitenkin se, kun menin hakemaan ostamaani esinettä ja myyjän mies oli juuri tehnyt itsemurhan. Ovella vastassa poliisit ja syvästi järkyttynyt nainen lapset jaloissaan. Jatkoin jonkin aikaa viestittelyä tuon naisen kanssa, koska kirppistely ja osallisuuteni tuossa hetkessä hänen mukaansa tukivat häntä kriisissä. Pääsivät sittemmin tapahtuneesta yli. Minä tulen muistamaan tuon lopun elämäni.
Sanattomaksi vetää :(
Myin tori.fissä verkkahousuja.
Yksi ostajaehdokas halusi lisäkuvia päälle puettuna ja painotti, ettei pahoita mieltänsä jos saa monista eri kuvakulmista kuvia. Laitoin vain edestä ja takaa, koska kokemuksesta tiedän, että aina ostajaa ei kiinnosta vain se itse tuote.
No hän kiitteli lisäkuvista ja alkoi kyselemään ovatko verkkahousut mukavan tuntuiset, miltä ne tuntuvat päällä.
Vastasin että ovat rennot.
Hän kysyi ovatko ne mukavantuntuiset erityisesti autolla ajaessa. Olenko ajanut ne päällä autoa.
Hän toivoi, että olisin pukenut ne päälleni. Ja ottanut kuvia housuista kun ajan autoa. Olisi tietysti maksanut siitä.
Toivoi kohteliaasti, että olisin ajanut pienen kierroksen housut päällä.
No se jäi valitettavasti siihen.
Minulla myös on kokemus siitä, että miespuolinen ostaja tuntuu tahtovan naismyyjältä ihan jotain muuta.. Möin nimittäin Facen kirppiksellä mattoa ja sen oli halukas ostamaan huonolla suomella kommunikoiva mieshenkilö, ihan asiallisen oloinen. Olen avoliitossa eikä suhdestatukseni näy Facessa, puolisoni ei myöskään ole Facebookissa. Asumme kerrostalon ekassa kerroksessa ja keittiömme ikkuna on aivan ulko-oven vieressä. Oli sovittu että ostaja tulee klo 17-17.30 ja siinä odotellessa keitimme miehen kanssa kahvit kun äkkiä poikani huusi, että joku setä on ikkunassa! Käännyin ja ehdin nähdä tumman mieshenkilön kasvojen vilahtavan pois lasin takaa. En yhdistänyt asiaa ostajaan ennenkuin klo tuli 17.30 eikä ketään kuulunut, vastausta viesteihini ei myöskään koskaan tullut. Silloin ymmärsin että "mattomies" oli ollut ikkunamme takana, nähnyt minut mieheni kanssa ja pelästynyt! Pelästyin minäkin. En enää anna ostajille omaa osoitetta.
myin pelikonsolin hurjalla määrällä pelejä ihan kohtuulliseen hintaan
pian ostaja ilmoitti että palauttaa koneen koska hänen miehensä ei sitä enää halua.
En ottanut konetta takaisin.
toisella kertaa yritin ostaa taskulaskinta, olin valmis noutamaan lähes koska tahansa ja mihin aikaan hyvänsä mutta mikään ei koskaan käynyt myyjälle eikä itse yrittänyt mitään sopia.
en päässyt hakemaan laskinta koskaan ja pian kuulin että joku toinen oli jo sitä myös yrittänyt tuloksetta saada ostetuksi. olen kyllä kuullut ns. hupiostajista mutta että hupimyyjä??
no varmaan joku mielenterveystapaus tuokin..
Myyjä myi lasten TrippTrapp syöttötuolia kesällä 2018. Oli hyvässä kunnossa ja kohtalaisen uutta mallia (2015). Hinnaksi oli laittanut 20 e.
Soitin ja sanoin ostavani. Mies lähti saman tien hakemaan (50km päähän). n. 20 min myöhemmin myyjä ilmoitti ettei myykään sillä hinnalla kun oli hoksannut että niistä pyydetään lähemmäs 100 euroa. Meinasi että tekee tarjouskaupan ja saan osallistua siihen. Mies oli siis jo tässä vaiheessa matkalla. Sanoin kohtuu tiukkasanaisesti että kauppa on jo sovittu ja että hakija on pian siellä. Onneksi myyjä ymmärsi ettei noin voi tehdä ja myi tuolin sovitulla hinnalla.
Jotkut ns. ostajat tekevät kiusaa, ei oo tarkoituskaan ostaa.
En varaile. Vaan laitan jollekkin vkon päivälle aikakehyksen aamu tai ilta ja nopea haku.
Vänkääjät ja vinkujat ruotuun, muutenhan ne mellastaa haluamallaan tavalla, paljon keksittyjä syitä.
Tavaran osto sen kuntoisena kun on, ei palautusoikeutta.
Aina haku. Postitus, kun ostajan rahat näkyy myyjän tilillä.
Yks tuttu myyjä haki ulosotonkautta rahansa ostajalta. Toimii.
Vitkutteli ostaja maksussa monta kk.
Ostajaehdokas (pilaostaja) alkoi määräämään mitä postikulut maksaa siihen tyylin että painavat housut mahtuu kirjeeseen ja että kyllä hän tietää postikulujen hinnat ja kaikki painot, eivät olisi menneet pienen kirjeen hinnalla yhdellä postimerkillä ja yritti vielä tinkiä. Tuon jälkeen pisti vielä haukkumiset, en usko että oli todellisuudessa edes ostamassa mitään. Ilmeisesti mt-potilailla ollut vapaapäivät viikonloppuna jolloin hakeudutaan nettikirppiksille kun hoitajat ei näe.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ns. ostajat tekevät kiusaa, ei oo tarkoituskaan ostaa.
En varaile. Vaan laitan jollekkin vkon päivälle aikakehyksen aamu tai ilta ja nopea haku.
Vänkääjät ja vinkujat ruotuun, muutenhan ne mellastaa haluamallaan tavalla, paljon keksittyjä syitä.
Tavaran osto sen kuntoisena kun on, ei palautusoikeutta.
Aina haku. Postitus, kun ostajan rahat näkyy myyjän tilillä.
Yks tuttu myyjä haki ulosotonkautta rahansa ostajalta. Toimii.
Vitkutteli ostaja maksussa monta kk.
Eipä toimi silloin, kun kyseessä on ikuinen tt-tuella eläjä.
Vierailija kirjoitti:
Sovittiin aika milloin ostaja tulee noutamaan tavaran. Aika tuli ja meni. Illalla tuli viesti, että hänen lapsellaan oli kaveri kylässä niin ei päässyt, mutta passaako huomenna. Sovittiin uusi aika, joka taas tuli ja meni. Illalla tuli viesti, että hänen piti viedä lapsi jääkiekkoharjoituksiin niin ei päässytkään. Sovittiin taas uusi aika. Jälleen ei kuulu mitään. Ilmoitin, että turha tulla enää, kaupat on peruttu ja annan jonossa seiraavalle. Seuraava ostaja tuli puolen tunnin sisällä hakemaan. Alkuperäinen ostaja ilmestyi iltakymmeneltä mun ovelle samalla herättäen mun vauvan soittamalla ovikelloa. Käskin lukea viestit ja löin oven kiinni.
Mahtaako koko lasta olla olemassakaan? Ihmeesti pääsi noin myöhällä ulos hakemaan tavaraa. Ja lapsen jääkiekkoharjoitukset tiedetään etukäteen, ei niitä voi esittää tekosyynä. Varmaan joku yksin elävä sekopää.
Vierailija kirjoitti:
Koon 34 kokoista vintagemekkoa tuli sovittamaan koon 42-44 nainen. Raivostui omaan kokoonsa ja raivokohtauksen ja itkun välitilassa repi mekon vetskarin ja lähti puolijuoksua oven paiskaten.
Ystävillä ollut paljon näitä, että kun antaisivat ilmaiseksi vaikka vauvan villahaalarin, ottaja pyytää kuukausikaupalla kuvia edestä ja takaa, kunnes kuukausien päästä hänen vauvansa on kasvanut jo ohi tuon haalarin koon.
Mieleen painunein oma kokemus on kuitenkin se, kun menin hakemaan ostamaani esinettä ja myyjän mies oli juuri tehnyt itsemurhan. Ovella vastassa poliisit ja syvästi järkyttynyt nainen lapset jaloissaan. Jatkoin jonkin aikaa viestittelyä tuon naisen kanssa, koska kirppistely ja osallisuuteni tuossa hetkessä hänen mukaansa tukivat häntä kriisissä. Pääsivät sittemmin tapahtuneesta yli. Minä tulen muistamaan tuon lopun elämäni.
Sait olla sille ihmiselle arkienkelinä. Tavallaan kaunis tarina. En tiedä miten itse olisin tuossa tilanteessa pärjännyt.
Aikana ennen pakettiautomaatteja ja nettisovelluksia myin kaksi vanhaa sadetakkia jollekin. Pakettikortti kirjoitettiin postissa käsin. Paketit luovutti aina joku ihminen.
Takkien materiaalista ja valmistusvuodesta ym. viestiteltiin monta kertaa, oli tarkkaa. Lisäksi ostaja painotti, etten missään nimessä saa kirjoittaa sisältöä pakettikorttiin. Vieläkään en keksi miksi sana ”sadetakki” paketin päällä olisi ollut hirveä.
Vierailija kirjoitti:
Nainen yritti vängätä leffalippuja koko tämän viikon. Myin 15 eurolla 4 lippua joka mielestäni todella hyvä diili. Ei kuitenkaan tule itse käytettyä eikä kukaan tuttu halunnut, niin ajattelin että parempi silti myydä kuin heittää roskiin.
Soitti ensin että voinko tuoda Tikkurilaan. En voinut. Soitti että voiko tulla noutamaan. Voi. Teki kahdet oharit. Sitten pyysi yhtäkkiä eilen että otan uudet kuvat lipuista etten vaan ole "huijari". Siihen loppui oma yhteydenotto. Ostaja olisi voinut osoitteestakin päätellä (huomattava arvoalue Helsingissä) etten lähde jotain leffalippuja väärentämään 15 euron tähden...
Kaikenlaisia hiihtäjiä kyllä mahtuu tälle pallolle. Ensi kerralla annan lahjaksi saamani leffaliput vaikka ensimmäiselle kaupassa vastaan tulevalle äidille rattaineen, jos suostuu ottamaan vastaan. Tai vaikka jollekin opiskelijaporukalle.
Sinun oli sitten pakko mainita että asut huomattavalla arvoalueella helsingissä, taidat olla niitä jotka joka välissä kertovat että asuvat oikein arvoalueella, miten edes kykenet myydä rahvaalle mitään
Myin juuri viikonloppuna tavaraa torissa. Ostaja pyysi osoitteen ja sanoi lähtevänsä ajamaan 10min päästä. 40min tuosta laittoi viestiä, että huomasi vasta nyt (olisi pitänyt jo olla paikalla) että asun täällä asti. Siis oikeasti, miten huomasi vasta muka silloin? Ilmoituksessa näkyy paikka ja myös osoite viittaa heti tänne ja vastasikin osoitteen antamisen jälkeen, että lähtee 10min päästä.
No kävi tuuri, että mies lähti töihin ja iskin tavaran hänelle mukaan ja ilmoitin ostajalle, että mies on tulossa sinne lähelle töihin, klo x ehtii tuotteen esittelemään ja myymään ja kaupat tehtiinkin siellä. Mutta silti, kannattaisiko katsoa heti se osoite, kun sen saa että haluaako ajaa hakemaan sitä? Ja kun ilmoituksessakin luki paikka.
Ja kyllä, olen ennakko luuloinen entisten todella huonojen kokemusten takia, mutta mies kertoi ostajan olleen ulk oma alainen, kuten epäilinkin kirjoituksesta, mietin kyllä nimestä että olisi suomenruotsalainen, niin nyt koko ajan mietin, että ilmestyykö tänne varkaisiin tmv. Onneksi olen kotona koko ajan, niin ei ainakaan salaa pääse.
up