Lue keskustelun säännöt.
Ero edessä?
epätoivoinen
30.04.2018 |
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä melkein parikymmentä vuotta, lapsia on kaksi alle 10 vuotiasta. Parisuhteen vaikeudet alkoivat mielestäni pian toisen lapsen syntymän jälkeen vaikka onnellisiakin aikoja näihin vuosiin mahtuu.
Mieheni kärsii univaikeuksista. Olemme myös persoonina todella erilaisia, mutta olen aina pitänyt sitä vahvuutena ja rakastanut miestäni todella paljon. Suhteemme on kuitenkin ollut jo vuosia enemmän toverillinen ja arjen jalkoihinsa runnoma. Olen yrittänyt piristää sitä ja järjestänyt kahden keskistä aikaa ja puhua mieheni kanssa ongelmistamme.
Olimme muutamia vuosia sitten eroamassa, koska olin turhautunut tilanteeseen, jossa ei ollut enää läheisyyttä ja seksiäkin vain minun aloitteestani. Mutta päätimme jatkaa ja panostimme molemmat yhteiseen tekemiseen, seksielämäkin vilkastui ja tunsin, että rakastuin mieheeni uudestaan. Sitten pikku hiljaa jäin taas yksin järjestämään asioita ja seksialoitteet mieheni puolelta loppuivat. Itselläni haluja olisi vaikka päivittäin. Kärsin tilanteesta, mutta yritin sopeutua, kunnes eroajatukset alkoivat taas ottaa vallan ajatuksistani. Huomasin itkeväni kauppareissulla autossa, että en voi jäädä tähän suhteeseen, jossa menen naisena hukkaan.
Nyt olemme tilanteessa, jossa vakavia keskusteluja suhteemme tilasta on käyty monta kuukautta. Olen ahdistunut, en saa nukuttua enkä syötyä. Mutta en saa ero päätöstä tehtyä, en myöskään löydä uskoa tulevaan. Huomaan, että rakastan ja välitän edelleen todella paljon, mutta samaan aikaan itken sitä että onko tilanne se ettei mieheni samalla tavalla. Vakuuttaa kyllä muuta. Enkä enää ole edes varma rakastanko ja haluanko juuri miestäni vai haluanko vain rakkautta joltain, koska on niin tyhjä olo.
En tiedä mitä pitäisi tehdä. Ahdistus ja suru on suuri. Itken päivittäin ja välillä tuntuu etten selviä tästä. Miksi tämä kaikki on niin vaikeaa? Milloin tiesit mitä haluat vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (159)
Mutta se on kyllä totta että ahdistava, epätyydyttävä suhde aika tehokkaasti vie elämänilon, vaikka kuinka yrittäisi keskittyä itseensä. Ei kuitenkaan niin paljon, että eron tekeminen juurikin lasten ja arjen sujumisen takia olisi vähemmän raskas valinta. 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Niinpä. Lisäksi talous menisi aivan kuralle ja elintaso laskisi kaikilla. Tämän riskin sitä otti suostuessaan lisääntymään niin osoitetaan vastuullisuutta sitten. Ehtii sitä nauttia itse sitten vielä viiskymppisenäkin kun lapset ovat isoja jos terveenä pysyy, siihen kannattaa panostaa ja lopettaa ruikutus. 12
Tulit hakemaan vertaistukea ja kannustusta eroon, mutta saitkin realiteetin siitä, että harva liitto pysyy romanttisena läpi elämän? Jos ero tuntuu sinusta ainoalta vaihtoehdolta, eroa. Löydät ratkaisun mistä tahansa, lapset tarkkailevat toimintaasi ja käyttävät näkemäänsä oman elämänsä ristiriitojen selvittelyyn. Haluatko opettaa heidät lähtemään epätyydyttävästä liitosta vai sopeutumaan olosuhteisiin ja oppimaan nauttimaan muuttuneesta elämästä? Ei ole vääriä, eikä oikeita vaihtoehtoja, etkä pysty ennustamaan toimintasi seurauksia. Et voi vedota kuin omaan arvioosi siitä, mikä on parhaaksi sinulle ja muille.
Jos kosketat itse niin tulet samalla kosketetuksi. Monta romanttista iltaa jää kokematta jos ajattelet että minun vuoroni ei muuten ole tehdä aloitetta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kosketat itse niin tulet samalla kosketetuksi. Monta romanttista iltaa jää kokematta jos ajattelet että minun vuoroni ei muuten ole tehdä aloitetta!
Kaikilla ei muuten mene noin, toinen voi myös torjua toisen kosketukset. 12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Hohjoijaa. Tuon tekosyyn taakse minäkin piilouduin vuosiksi. Kuvittelin parantavani lasten elämää pysytellessäni huonossa avioliitossa, ydinperheenä.
Pelkästään typerä olin. Luulin tekeväni lasten vuoksi vaikka pelkkä ajatus erosta oli niin musertava etten voinut siihen lähteä kunnes tuli se viimeinen pisara ja kaikki oli selvää.
Tottakai lapset on surullisia kun ns. turvallinen ympäristö hajoitetaan mutta uskomattoman nopeasti ovat tilanteen herroja. Erosta on jo kauan ja lapset aikuisia eikä heillä ole pahaa sanottavaa kahdesta kodista. Tottakai lapset näki enemmän kuin halusi tunnustaakaan. Ei ollut väkivaltaa, vähättelyä ja tuhahtelua senkin edestä. Ei yhteistä tekemistä. Olimme kaksi vierasta jotka jakoivat aviovuoteen. Yhdessä 20v.
Aiemmin olisi pitänyt. En tosin ole neuvoja, kukin tekee sen minkä parhaaksi näkee kuten minä itsekkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin tuossa tilanteessa pariterapiassa noin vuoden ajan. Saatiin puhuttua asioita auki, mutta lopputulos oli silti ero. Päivääkään en ole katunut, eikä varmasti exäkään. Rakkaus vaan hiipui molemmin puolin.
Teillä on varmasti kiintymystä, yhteinen historia ja turvallisuuden tuntu, mutta ei tuo todelliselta rakkaudelta enää vaikuta. Ei se helppoa silti tule olemaan. Voimia!
Eron jälkeen nauti seksistä ja vapaudesta. Järjestä niin että yksinoleminen on sulle nautinto ja hyvä asia, eikä ole mitään pakkoa löytää siihen miestä. Mä vietin upean sinkkuvuoden ja sitten elämääni tupsahti unelmien mies. Seksiä on paljon edelleen, vaikka asutaan yhdessä ja ollaan reilu 2 vuotta oltu yhdessä. Tärkeintä on ollut että ollaan alusta alkaen oltu rehellisiä ja avoimia eli ollaan puhuttu tunteistamme ja toiveitamme sekä myös edellisten suhteiden ongelmista.
Paljon voit vaikuttaa nyt sillä, että teet päätöksen ja sitten et haikaile mennyttä. Itkeskely vain lisää pahaa oloa. Järjestä oma elämäsi hyväksi yksin, niin sinulla ja lapsilla on hyvä olla vaikka vähän myllerrystä elämässä onkin. Tsemppiä
Ei varmaan mitään "viisaita" sanoja kannattaisi kahden vuoden suhteen jälkeen antaa tulla, teillähän on rakastumisvaihe menossa vasta 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Niinpä. Lisäksi talous menisi aivan kuralle ja elintaso laskisi kaikilla. Tämän riskin sitä otti suostuessaan lisääntymään niin osoitetaan vastuullisuutta sitten. Ehtii sitä nauttia itse sitten vielä viiskymppisenäkin kun lapset ovat isoja jos terveenä pysyy, siihen kannattaa panostaa ja lopettaa ruikutus. 12
Mainio kirjoitus mutku sitku elämästä 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Hohjoijaa. Tuon tekosyyn taakse minäkin piilouduin vuosiksi. Kuvittelin parantavani lasten elämää pysytellessäni huonossa avioliitossa, ydinperheenä.
Pelkästään typerä olin. Luulin tekeväni lasten vuoksi vaikka pelkkä ajatus erosta oli niin musertava etten voinut siihen lähteä kunnes tuli se viimeinen pisara ja kaikki oli selvää.
Tottakai lapset on surullisia kun ns. turvallinen ympäristö hajoitetaan mutta uskomattoman nopeasti ovat tilanteen herroja. Erosta on jo kauan ja lapset aikuisia eikä heillä ole pahaa sanottavaa kahdesta kodista. Tottakai lapset näki enemmän kuin halusi tunnustaakaan. Ei ollut väkivaltaa, vähättelyä ja tuhahtelua senkin edestä. Ei yhteistä tekemistä. Olimme kaksi vierasta jotka jakoivat aviovuoteen. Yhdessä 20v.
Aiemmin olisi pitänyt. En tosin ole neuvoja, kukin tekee sen minkä parhaaksi näkee kuten minä itsekkin.
Mikä se viimeinen pisara oli? Ap:lla eikä minullakaan tilanne ole noin huono kuten omaasi kuvaat. 12
Vierailija kirjoitti:
Tulit hakemaan vertaistukea ja kannustusta eroon, mutta saitkin realiteetin siitä, että harva liitto pysyy romanttisena läpi elämän? Jos ero tuntuu sinusta ainoalta vaihtoehdolta, eroa. Löydät ratkaisun mistä tahansa, lapset tarkkailevat toimintaasi ja käyttävät näkemäänsä oman elämänsä ristiriitojen selvittelyyn. Haluatko opettaa heidät lähtemään epätyydyttävästä liitosta vai sopeutumaan olosuhteisiin ja oppimaan nauttimaan muuttuneesta elämästä? Ei ole vääriä, eikä oikeita vaihtoehtoja, etkä pysty ennustamaan toimintasi seurauksia. Et voi vedota kuin omaan arvioosi siitä, mikä on parhaaksi sinulle ja muille.
Se on just niin että keskustelupalstan kautta eroaminen ei ole yhtään sen luvallisempaa tai hyväksyttävämpää. Käytä tämäkin aika mitä luet hyväksyviä kommentteja avioerosta, miehesi kanssa keskusteluun suoraan ongelmasta. Kerro hänelle selvästi että kaipaat kosketusta, pyydä hartiahierontaa ja sen jälkeen jalkahierontaa ja niin eteenpäin.. samalla tavalla mies kaipaa kosketusta ja myös sinun pitää tehdä töitä sen eteen. Ei se riitä että oot reidet levällään oottelemassa että mies aloittaa hierontapalvelun..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Niinpä. Lisäksi talous menisi aivan kuralle ja elintaso laskisi kaikilla. Tämän riskin sitä otti suostuessaan lisääntymään niin osoitetaan vastuullisuutta sitten. Ehtii sitä nauttia itse sitten vielä viiskymppisenäkin kun lapset ovat isoja jos terveenä pysyy, siihen kannattaa panostaa ja lopettaa ruikutus. 12
Väärin ja oikein. Kaksi kotia joissa molemmissa hyvä rakastava vanhempi, lapset löysi nopeasti uusia ystäviä ja vanhat kaverit tietysti jäi kun koulut ei muuttuneet. Oikein, talous muuttui. Nyt täytyy miettiä tarkemmin mihin rahaa laittaa, mutta nälkää ei ole nähty, puhtaat on vaatteet eikä kelan kanssa ole tarvinnut asioida. Elämän laatu parani huikeasti eikä sitä voi rahassa mitata. Nyt ymmärrän miksi eroa vetkutetaan, uusi tuntematon tulevaisuus pelottaa ja huono vanha tuntuu turvalliselta. Lapset on puhdas tekosyy. Emme olisi ikinä saaneet pitkittää eroa näin kauaa, mutta onneksi uskallettiin viimein ero tehdä. Toki kukin saa kärsiä ihan niin pitkään ja paljon kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulit hakemaan vertaistukea ja kannustusta eroon, mutta saitkin realiteetin siitä, että harva liitto pysyy romanttisena läpi elämän? Jos ero tuntuu sinusta ainoalta vaihtoehdolta, eroa. Löydät ratkaisun mistä tahansa, lapset tarkkailevat toimintaasi ja käyttävät näkemäänsä oman elämänsä ristiriitojen selvittelyyn. Haluatko opettaa heidät lähtemään epätyydyttävästä liitosta vai sopeutumaan olosuhteisiin ja oppimaan nauttimaan muuttuneesta elämästä? Ei ole vääriä, eikä oikeita vaihtoehtoja, etkä pysty ennustamaan toimintasi seurauksia. Et voi vedota kuin omaan arvioosi siitä, mikä on parhaaksi sinulle ja muille.
Se on just niin että keskustelupalstan kautta eroaminen ei ole yhtään sen luvallisempaa tai hyväksyttävämpää. Käytä tämäkin aika mitä luet hyväksyviä kommentteja avioerosta, miehesi kanssa keskusteluun suoraan ongelmasta. Kerro hänelle selvästi että kaipaat kosketusta, pyydä hartiahierontaa ja sen jälkeen jalkahierontaa ja niin eteenpäin.. samalla tavalla mies kaipaa kosketusta ja myös sinun pitää tehdä töitä sen eteen. Ei se riitä että oot reidet levällään oottelemassa että mies aloittaa hierontapalvelun..
Miespä ei välttämättä kaipaa eikä halua kosketusta. Tunnetko Ap:n miehen jotta noin rohkenet väittää? 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Niinpä. Lisäksi talous menisi aivan kuralle ja elintaso laskisi kaikilla. Tämän riskin sitä otti suostuessaan lisääntymään niin osoitetaan vastuullisuutta sitten. Ehtii sitä nauttia itse sitten vielä viiskymppisenäkin kun lapset ovat isoja jos terveenä pysyy, siihen kannattaa panostaa ja lopettaa ruikutus. 12
Väärin ja oikein. Kaksi kotia joissa molemmissa hyvä rakastava vanhempi, lapset löysi nopeasti uusia ystäviä ja vanhat kaverit tietysti jäi kun koulut ei muuttuneet. Oikein, talous muuttui. Nyt täytyy miettiä tarkemmin mihin rahaa laittaa, mutta nälkää ei ole nähty, puhtaat on vaatteet eikä kelan kanssa ole tarvinnut asioida. Elämän laatu parani huikeasti eikä sitä voi rahassa mitata. Nyt ymmärrän miksi eroa vetkutetaan, uusi tuntematon tulevaisuus pelottaa ja huono vanha tuntuu turvalliselta. Lapset on puhdas tekosyy. Emme olisi ikinä saaneet pitkittää eroa näin kauaa, mutta onneksi uskallettiin viimein ero tehdä. Toki kukin saa kärsiä ihan niin pitkään ja paljon kuin haluaa.
Minkä ikäiset lapset olivat kun erosit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Hohjoijaa. Tuon tekosyyn taakse minäkin piilouduin vuosiksi. Kuvittelin parantavani lasten elämää pysytellessäni huonossa avioliitossa, ydinperheenä.
Pelkästään typerä olin. Luulin tekeväni lasten vuoksi vaikka pelkkä ajatus erosta oli niin musertava etten voinut siihen lähteä kunnes tuli se viimeinen pisara ja kaikki oli selvää.
Tottakai lapset on surullisia kun ns. turvallinen ympäristö hajoitetaan mutta uskomattoman nopeasti ovat tilanteen herroja. Erosta on jo kauan ja lapset aikuisia eikä heillä ole pahaa sanottavaa kahdesta kodista. Tottakai lapset näki enemmän kuin halusi tunnustaakaan. Ei ollut väkivaltaa, vähättelyä ja tuhahtelua senkin edestä. Ei yhteistä tekemistä. Olimme kaksi vierasta jotka jakoivat aviovuoteen. Yhdessä 20v.
Aiemmin olisi pitänyt. En tosin ole neuvoja, kukin tekee sen minkä parhaaksi näkee kuten minä itsekkin.
Mikä se viimeinen pisara oli? Ap:lla eikä minullakaan tilanne ole noin huono kuten omaasi kuvaat. 12
Arjen tilanteessa se hetki kun tajusin olevani lasten kanssa yksin, ilman puolison tukea ja statukseni oli avioliitossa.
Totesin että koska olen yksin niin voin sitten olla oikeasti yksin lasten kanssa.
Kuka mies haluaa enää yli 30 v naista? Puhumattakaan seksistä? Anna miehen olla, todennäköisesti käy makuuhuonehommissa jonkun toisen ja nuoremman luona..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies mutta kävin kutakuinkin yhtä syviä vesiä läpi. Me tehtiin se virhe ettei erottu, vaan sitkeästi roikuttiin löyhässä hiressä. Pitkään. Seksi loppui monta vuotta ennen eroa. Kumpikin jotenkin luuli että lasten takia tätä pitää kestää, no väärässä oltiin, ei pidä. Ero oli valtava helpotus ja ainakin itse tunsin syntyväni uudestaan. Löysin uuden upean naisen ja parisuhteen, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Lapset tottui nopeasti viikko-viikko systeemiin ja kahteen kotiin. Älä hukkaa elämästäsi vuosia huonossa suhteessa, siinä ei voita kukaan.
Tarkoitit varmaan kodittomuuteen. Lapsillahan ei tuossa ole kahta kotia vaan nolla - pelkästään kaksi asuntoa, joissa nukkua yönsä. Oikeastaan kaikki typistyy yhteen kysymykseen: Haluanko vaihtaa oman onnettoman oloni lasten onnettomaan oloon? Vastaus kertoo sen miten kannattaa toimia
Hohjoijaa. Tuon tekosyyn taakse minäkin piilouduin vuosiksi. Kuvittelin parantavani lasten elämää pysytellessäni huonossa avioliitossa, ydinperheenä.
Pelkästään typerä olin. Luulin tekeväni lasten vuoksi vaikka pelkkä ajatus erosta oli niin musertava etten voinut siihen lähteä kunnes tuli se viimeinen pisara ja kaikki oli selvää.
Tottakai lapset on surullisia kun ns. turvallinen ympäristö hajoitetaan mutta uskomattoman nopeasti ovat tilanteen herroja. Erosta on jo kauan ja lapset aikuisia eikä heillä ole pahaa sanottavaa kahdesta kodista. Tottakai lapset näki enemmän kuin halusi tunnustaakaan. Ei ollut väkivaltaa, vähättelyä ja tuhahtelua senkin edestä. Ei yhteistä tekemistä. Olimme kaksi vierasta jotka jakoivat aviovuoteen. Yhdessä 20v.
Aiemmin olisi pitänyt. En tosin ole neuvoja, kukin tekee sen minkä parhaaksi näkee kuten minä itsekkin.
Mikä se viimeinen pisara oli? Ap:lla eikä minullakaan tilanne ole noin huono kuten omaasi kuvaat. 12
Arjen tilanteessa se hetki kun tajusin olevani lasten kanssa yksin, ilman puolison tukea ja statukseni oli avioliitossa.
Totesin että koska olen yksin niin voin sitten olla oikeasti yksin lasten kanssa.
Teillä siis mies ei osallistunut lasten asioiden hoitamiseen? Entä jos olisi osallistunut todella paljon, olisitko eronnut? 12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulit hakemaan vertaistukea ja kannustusta eroon, mutta saitkin realiteetin siitä, että harva liitto pysyy romanttisena läpi elämän? Jos ero tuntuu sinusta ainoalta vaihtoehdolta, eroa. Löydät ratkaisun mistä tahansa, lapset tarkkailevat toimintaasi ja käyttävät näkemäänsä oman elämänsä ristiriitojen selvittelyyn. Haluatko opettaa heidät lähtemään epätyydyttävästä liitosta vai sopeutumaan olosuhteisiin ja oppimaan nauttimaan muuttuneesta elämästä? Ei ole vääriä, eikä oikeita vaihtoehtoja, etkä pysty ennustamaan toimintasi seurauksia. Et voi vedota kuin omaan arvioosi siitä, mikä on parhaaksi sinulle ja muille.
Se on just niin että keskustelupalstan kautta eroaminen ei ole yhtään sen luvallisempaa tai hyväksyttävämpää. Käytä tämäkin aika mitä luet hyväksyviä kommentteja avioerosta, miehesi kanssa keskusteluun suoraan ongelmasta. Kerro hänelle selvästi että kaipaat kosketusta, pyydä hartiahierontaa ja sen jälkeen jalkahierontaa ja niin eteenpäin.. samalla tavalla mies kaipaa kosketusta ja myös sinun pitää tehdä töitä sen eteen. Ei se riitä että oot reidet levällään oottelemassa että mies aloittaa hierontapalvelun..
Miespä ei välttämättä kaipaa eikä halua kosketusta. Tunnetko Ap:n miehen jotta noin rohkenet väittää? 12
Väitän todellakin että jokainen mies kaipaa kosketusta! Se voi olla vain ihan eri määrä mitä naisella. Miksi tästä on niin vaikea keskustella kumppanin kanssa? Jos toinen haluaa jatkaa suhteessa niin väitän että silloin hän on myös valmis antamaan toiselle läheisyyttä vaikka ei sillä hetkellä itse ole sen tarpeessa. Jos taas ei ole halua jatkaa suhteessa niin voidaanko edes puhua suhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Otit aikaa ongelmien vatvomiseen.
No, ota aikaa hauskanpitoon miehesi kanssa
Nimenomaan näin näin. Ongelmien jatkuva vatvominen muuttuu uudeksi lisäongelmaksi. Tuskin suhteenne alkoi ongelmia yhdessä mässyttämällä. Kukaan ei jaksa ihmistä joka vain valittaa ja kaivelee epäkohtia. Paitsi terapeutit jotka tienaa sillä. Jos haluatte yhteiselonne jatkuvan niin tehkää siitä elämisestä kivaa ja antoisaa.
Sinun tilanteessasi minä eroaisin . Elämää ei ole tarkoitettu ”kärsittäväksi” ja ”kestettäväksi” vaan edettäväksi. En usko että yksin ollessasi itkisit autossa kauppareissulla - silloin elämäsi olisi vain omissa käsissäsi eikä olisi tuota puolikasta suhdetta jonka takia kärsit.