Apua viittauskäytännön kanssa (olen tekemässä graduni kirjallisuuskatsausta)

Vierailija kirjoitti:

Saatteko käyttää viittauksissa latinankielisiä ilmauksia kuten ibid?

Tai suomalaisia versioita ibifistä: mt., mts., emt., mp.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PItää laittaa joka kappaleen loppuun lähdeviittaus. Lähdeviittaushan sisältää myös sivun tai sivut, joihin viittaat ko. teoksessa. Näin saat myös viittaukset tarkemmiksi, koska varmaan tuo sinun 1,5 sivun tekstisi lähteenä on aika monta sivua tuosta yhdestä teoksesta.

Terveisin yhden gradun ja kaksi muuta opinnäytetyötä tehnyt.

En aio merkitä sivunumeroa, sillä esittelen tutkijan tunnettua teoriaa joka julkaistu vuonna 2005. Gradussani käytän sivunumeroja vain silloin jos kerron jonkun tarkan yksittäisen määritelmän jostain asiasta.

ap

Nyt menee pieleen.

Ei mene. :)

ap

Ei mene. Riippuu ihan pääaineesta, vaaditaanko sivunumeroita vai ei. Esim. luonnontieteissä harvemmin, koska lähteet on yleensä tieteellisiä artikkeleita tai artikkeliteoksia, jolloin silloinkin mainitsee teoksesta sen artikkelin..

Itselläni 99% lähteistä on nimenomaan tieteellisiä artikkeleita. Joten imekää itseänne!

ap

Kirjoitin tuon mihin viittasit, ja haluaisin huomauttaa että se on silti pääaineesta riippuvaista. Joten tarkista oman pääaineesi (tieteelliset) viittauskäytännöt. Omassa pääaineessa annettiin artikkelijulkaisu esimerkiksi, varmasti teillä samoin. Vaikka onkin tieteellisiä artikkeleita, niin niissä voidaan silti käyttää sivunumeroita. Kyse on käytännöstä tieteenalan sisällä. Ei "tieteestä" sinänsä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PItää laittaa joka kappaleen loppuun lähdeviittaus. Lähdeviittaushan sisältää myös sivun tai sivut, joihin viittaat ko. teoksessa. Näin saat myös viittaukset tarkemmiksi, koska varmaan tuo sinun 1,5 sivun tekstisi lähteenä on aika monta sivua tuosta yhdestä teoksesta.

Terveisin yhden gradun ja kaksi muuta opinnäytetyötä tehnyt.

En aio merkitä sivunumeroa, sillä esittelen tutkijan tunnettua teoriaa joka julkaistu vuonna 2005. Gradussani käytän sivunumeroja vain silloin jos kerron jonkun tarkan yksittäisen määritelmän jostain asiasta.

ap

Nyt menee pieleen.

Ei mene. :)

ap

Ei mene. Riippuu ihan pääaineesta, vaaditaanko sivunumeroita vai ei. Esim. luonnontieteissä harvemmin, koska lähteet on yleensä tieteellisiä artikkeleita tai artikkeliteoksia, jolloin silloinkin mainitsee teoksesta sen artikkelin..

Itselläni 99% lähteistä on nimenomaan tieteellisiä artikkeleita. Joten imekää itseänne!

ap

Artikkeleissakin on sivujako.

Mitä lähdeviittausjärjestelmää käytät, tai tiedekuntanne käyttää?

Siitähän tää riippuu. Tosin suurimmassa osassa järjestelmistä viitataan sivunumeroiden kanssa, myös artikkeleista puhuttaessa (niihin laitetaan vertaisarvioidun julkaisun tiedot sivunumeroineen.) Eli mitä viittausjärjestelmää käytät?

Kysypä ap käytäntöjä omalta yliopistolta ja omalta laitokseltasi. Tuli huomattua taannoin kun tein opintoihin raporttia toisten opiskelijoiden kanssa samasta tiedekunnasta että tiedekunnan sisälläkin viittausohjeet vaihtelevat pääaineittain. Joku random mamma ei täällä voi kertoa sinulle vastausta ellette ole juuri samassa pääaineess samassa oppilaitoksessa. Kuulostaa oudolta että voisi jättää sivunumerot pois, varsinkin jos käsittelet useaa eri kohtaa.

Tärkeintähän on, että lukija ymmärtää, mihin lähteeseen tekstisi pohjautuu. Keinoja sen osoittamiseksi on lukuisia. Jos teoria on tunnettu, riittää, että mainitset lähteen kerran, kunhan lukijalle on selvää, miten pitkään jatkat sen käsittelyä. Nähdäkseni tämän voisi ratkaista niin, että sinulla olisi tätä teoriaa varten oma luku/alaluku, jonka alussa tai lopussa kerrot tarkemmat viitteet. Ja vain tarvittaessa viittaat sivunumeroihin.

Voin kyllä kuvitella, että joissain tilanteissa on tarpeen paneutua johonkin teoriaan tai menetelmään tarkemmin. Ei sellaisen selostaminen ole plagiointia, kunhan sen tekee omin sanoin ja osoittaa viittaavansa toiseen lähteeseen. Lukijalle saattaa olla tarpeen tietää ko. teorian kohdat juuri niin tarkasti kuin olet niitä kirjoittamassa, jotta voi ymmärtää sinun tutkimuksesi.

Sitä en vain ymmärrä, että teoriassa olisi vaiheita. Menetelmässä voi olla. Ilmeisesti matematiikassa tai muualla luonnontieteissä näin voi olla, kun teorian käsitekin on toinen. Ihmistieteissä kuulostaisi kummalliselta.

Onko se teoria kehitetty 2015? Vai silloin käytetty jotain vanhempaa teoriaa?

Viittausjärjestelmät vaihtelevat todellakin aineen ja laitoksen mukaan, samoin sitten kun kirjoitetaan englanniksi.

Itse lukisin tuon 1,5 sivun tekstin uudestaan ja muokkaisin sen niin, että siinä kirjoitetaan tutkijatyyppi X:n teoria auki sillä tavoin/siltä osin kuin sitä sovelletaan Ap:n gradussa. Tällä tavoin tekstistä tulee Ap:n omaa ja lähdeviittausten teko helpottuu.

Jos Ap kirjoittaa 1,5 tekstiä niin, että joka kappaleen loppuun tulee (X 2005), niin silloinhan alkaa olla kyse aika epätieteellisestä tekstistä. Opiskelijalla lipsahtaa helposti homma niin että käännetään vieraskielinen teksti sanasta sanaan ja kirjoitetaan kappaleeksi, jonka perään tulee lähdeviite (X 2005/ibid.)

Silloin kyseessä voikin yhtäkkiä olla plagiaatti, koska (lainaan Tren yo:n ohjeita): "Epäsuora lainaus ei saa olla suora lainaus lähteestä. Jos näin on, on kyse plagiaatista eli toisen kirjoittaman tekstin kopioinnista. Se on aina virhe, ja voi johtaa esim. opinnäytetyön hylkäämiseen. Alkuperäisiä käsitteitä ja ilmauksia on kuitenkin usein syytä käyttää ja referointiin voi upottaa myös suoria lainauksia esim. alkuperäistekstin osuvasta ilmauksesta."