Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle IV
Kommentit (4145)
Hei sinä, profiloinnin alkeet -kurssia kertaamaan, mars!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saa sua mielestäni pois. Järki sanoo, että lopeta haikailu ja päästä irti. En vaan voi! Varmaan mietin sua vielä 2080-luvullakin...
Sama
Vierailija kirjoitti:
Mihin muuten ihastuit puolisossasi aikanaan? Ovatko ne asiat samoja kuin mihin ihastuit minussa?
Eivät oikeastaan, ajauduimme yhteen ja jäimme. Mitään sellaista leiskuntaa ei ollut kuin tunsin sinua kohtaan.
Ihan hyväähän tämä elämä on. Smooth sailing. Perheilyä ja viikonlopun kiintiöseksiä, silloinkin saatan miettiä sinua. Sielu vain vähän riutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
55
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
Meidän entisen "yhteisen" osoitteen katunumero
> Onko viesti jollekin eksällesi?
Ei ole eksälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
55
Ei ole 55.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
Meidän entisen "yhteisen" osoitteen katunumero
> Onko viesti jollekin eksällesi?
Ei ole eksälle.
Työkaveri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavimpia luusereita on pettäjät, jotka ei salli samaa puolisolleen vaan kyylää mustasukkaisina, ettei toinen edes flirttaile muille. Molemmille pitää olla samat säännöt. Siksi olisikin täysin oikein ja sopivaa, että kaivattuni viettäisi mun kanssa edes yhden yön lusikassa. Alasti.
Olen niin samaa mieltä! Oletko itse tuo petetty vai onko kaivattusi?
Sekä että.
Oletko puhunut asiasta kaivattusi kanssa? Tai siis mistä tiedät, että häntä on petetty, onko hän kertonut sulle vai kuulitko muualta? Tietääkö hän, että tiedät? Entä tietääkö hän, että suakin on petetty?
Lisään vielä, että en ole se vakiokyselijä. Kysyn, koska ainakin osin sama tilanne.
Kahden kesken voin kertoa.
Mitä tarkoitat?
En minä kyllä usko, että olisit hän. Enkä usko, että hän edes tietää. Ainakaan en ole kertonut. Toisaalta epäilen, etten itsekään tiedä kaikkea, ja on kuitenkin teoriassa mahdollista, että hän jotenkin tietäisi. Tai arvaisi. Tai olisi osannut päätellä. Hyvin hyvin epätodennäköistä kuitenkin.
Itse en tiedä, onko hänellekin käynyt niin. Onhan se ehkä mahdollista. Se varmaan selittäisi jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koskaan en oo sunlaistasi miestä tavannut.
Enkä minä sunlaista naista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyväähän tämä elämä on. Smooth sailing. Perheilyä ja viikonlopun kiintiöseksiä, silloinkin saatan miettiä sinua. Sielu vain vähän riutuu.
Uikutiuikuti, ulkoistan onnellisuuteni muiden harteille. Nussi sitä miestä/naista rajusti arkena, älä odota viikonloppuun. Mutku oon vähän sitku ihminen ja haikailen aina muka parempaa, mihin mulla ei ole tietenkään mitään realistisia tsäänssejä. Toivottavasti puolisosi saa kunnolla vierasta edes arkena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että tänne kirjoittaa nykyään enään vaan trollit.
enää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
Meidän entisen "yhteisen" osoitteen katunumero
> Onko viesti jollekin eksällesi?
Ei ole eksälle.
Työkaveri?
Kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähdetäänkö huomenna liikenteeseen? Missä nähtäisiin ja mihin aikaan?
Nähdään klo 10, tuutko hakemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
Meidän entisen "yhteisen" osoitteen katunumero
> Onko viesti jollekin eksällesi?
Ei ole eksälle.
Työkaveri?
Kyllä.
Ja homma ratkesi hetimiten kun joku mainitsi että trolli pääosin tuottaa sisällön tänne, kaikkiin ketjuihin. Sama typerä numeroleikki ku ennenki. Kukahan muu ku alikoulutettu kielitohtori taas pohtii täällä kirjoitusasua viesteistä.
Johtopäätös; stalkkasit vähän yli. Se maksoi ei mulle mutta jollekin paaaljon. Kiitti hirveesti.
Meneeköhän poistoon? Yl tää mulkero poistelee öisin viimeistään nämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Tiedän, ettet tule ikinä kuunaan koskaan laittamaan mulle mitään viestiä, et edes sitä Moi, mitä kuuluu –viestiä. Et voi, et saa, et uskalla, et veny, et ehdi tai et viitsi, mutta oikeammin kai niin, ettet halua. Ja se on ihan okei, tykkään susta silti ja aivan varmasti moikkaan ja hymyilen, jos joskus tähdet osuvat kohdilleen ja suhun jossain törmään.
En vaan tiedä, miksi niin pitkään ajattelin, että susta vielä kuulisin, että haluaisit olla edes jonkinlaisessa yhteydessä. Ja kuitenkin olen koko ajan tiennyt. Ihminen nyt vaan on harhainen. Ketjun nimen voisi muuttaa “Harhan ylläpito – tee se itse” -ketjuksi.
Raivoisan taistelun tää rinnastani löytyvä elin on käynyt, jottet hiipuisi hiljaiseksi haikeudeksi jonnekin takaraivon sopukkaan, ja mun täytyy sitä vähän lepytellä. Suklaakakulla voisin aloittaa, viiniä sitten joskus. Pitkän ajan tavoitteeksi voisin asettaa, että kun joku jonain kauniina (?) päivänä lausuu nuo maagiset sanat ”Moi, mitä kuuluu”, niin voisin vilpittömästi vastata, että paskaaks tässä.
Ja tää oli sitten multa sulle, ettäs tiedät. :)
Kenelle?
Laitetaan nyt viihteen vuoksi alla oleva tehtävä, koska tää voittaa houkuttelevuudessaan siivouksen. Oikein arvannut pääsee toiselle kierrokselle, jossa on mahdollisuus voittaa lyijykynä. Ja olen mies tai nainen.
Meidän molempien etu- ja sukunimissä esiintyvien vokaalien (kaikki esiintymät lasketaan) aakkosten järjestysnumeron mukaisesta summasta vähennetään meidän entisen “yhteisen” osoitteen katunumero. Tästä vielä vähennetään luku, joka syntyy, kun otetaan sun iän ensimmäinen numero ja mun iän ensimmäinen numero ja pistetään peräkkäin, tässä järjestyksessä.
Meidän entisen "yhteisen" osoitteen katunumero
> Onko viesti jollekin eksällesi?
Ei ole eksälle.
Työkaveri?
Kyllä.
Pakko kai tähän sitten osallistua. 30. Voitinko?
Kaiken sen tunnemyrskyn ja vuoristoradan, aallonpohjien ja pilviin keinumisen loppuminen tasaisen liihottelun lisäksi tuntuu jotenkin tyhjältä.
Ja surulliselta se, ettei millään ollut sellaista merkitystä kuin joskus uskoi, toivoi, halusi uskoa?
Muistaakseni olin kyllä joskus niin varma, varmempi kuin koskaan mistään, ettei se pelkkää halusta uskomista ollut.
Oudolta se, ettei niistä asioista koskaan puhuttu.
Miten merkittävä joku joskus oli ja kaikki on vain päässäni.
Ei ole mitään muuta kuin tunteita ja asioiden kokemista menneisyydessä.
No muutama lappunen tekstiä lisäksi, jälkipolvet voi vaikka lukea sitten kun käyvät jäämistöä läpi.
Ketju on lukittu.
Musta tuntuu että tänne kirjoittaa nykyään enään vaan trollit.