Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle IV
Kommentit (4145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katon katselija, oletko täällä?
Täällä👋
Minkä väristä kattoa katselet?
Mustaa
Pikimusta vai ruskean musta? Materiaali?
Mustaa peltiä tuo näyttää olevan :D
K kirjoitti:
Tiedän, kulta.. minä tiedän. Näen kyyneleet hymysi takana. Sen mitä et kerro. Jos pystyisin, kuivaisin kyyneleesi hellästi poskiltasi. Ottaisin sinut syliini, painaisin pääsi rintaani vasten. Saisit hellittää, huokaista huolesi ulos. Tiedän kulta, että selviät itsekin, ilman minua. Sinussa on urheutta ja sitkeyttä, mitä vaan tuleekaan. Sen kuitenkin sanon, sinua rakastan.
En tiedä, kenelle tämä on. Ei varmasti ainakaan minulle, mutta kiitos, omin silti. Tarvin tätä. Ja jos vielä voisit kertoa tuon suoraan mulle, niin tietäisin, että oikeasti todella selviäisin mistä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri että tulen olemaan koko loppuelämäni tosi yksinäinen, koska kaikki näin vanhat ovat jo varattuja. Lisäksi vanhoilla ystävillä ei ole enää juurikaan aikaa, koska heillä on perheensä. Kukaan tämän ikäinen ei realistisesti halua enää ystävystyä, koska eivät ehdi nähdä edellisiäkään ystäviä. Enkä jostain syystä osaa ystävystyä paljon nuorempien kanssa. On aika tyhjä olo.
Mulla vähän sama tilanne. Kuinka vanha olet?
36
No höpsis! Moni juuri tässä iässä kaipailee uusia ystäviä, kun vanhat on jääneet taa, kasvaneet erilleen, muuttaneet muualle, eronneet, karanneet, kuolleet tai muuten vain ihan erilaisessa elämänvaiheessa.
Mutta kaikilla on sama ongelma. Ei vaan osaa enää samalla tavalla ystävystyä kuin nuorena. On kaikenlaisia tyhmiä aikuisten soveliaisuussääntöjä ja "mitähän ne musta aattelee" -huolia ja niin edelleen... Eikä haluta olla vaivaksi eikä tuppautua seuraan. Siitä seuraa, että kaikki on yksin, vaikkei tarvitsis.
Mutta eiköhän tähänkin jotain ratkaisuja oo löydettävissä! Mietitään!
Ei olis pitänyt ikinä edes tutustua. Seurauksena ei ollut lopulta kuin kyyneleitä. Kaikki tärkeät ihmiset katoaa elämästäni tavalla tai toisella aina.
Olen vähän humalassa ja juhlissa, mutta pakko silti sanoa mies, että olet ollut tänäänkin mielessäni lähes koko päivän ja hyvinkin kiihkeissä merkeissä. Tiedän, että olet niin hyvä ja sitoutunut mies, ettet koskaan pettäisi puolisoasi, joten kunhan tänne palstalle vaan taas tämän heitän.
K kirjoitti:
Tiedän, kulta.. minä tiedän. Näen kyyneleet hymysi takana. Sen mitä et kerro. Jos pystyisin, kuivaisin kyyneleesi hellästi poskiltasi. Ottaisin sinut syliini, painaisin pääsi rintaani vasten. Saisit hellittää, huokaista huolesi ulos. Tiedän kulta, että selviät itsekin, ilman minua. Sinussa on urheutta ja sitkeyttä, mitä vaan tuleekaan. Sen kuitenkin sanon, sinua rakastan.
Ihana viesti, taitaa tulla suoraan sydämestä. Kenelle tämä on? K:lle vai K:lta? Miksi et pysty ottamaan häntä rinnallesi? Oletko varattu?
Laittaisitte näihin viesteihin edes jotain tunnistetta. Vaikkapa nimien ekat kirjaimet. Siltikin puoli Suomea omisi ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitkohan sä ollut sängyssäkin samanlainen..
samanlainen kuin kuka? puolisosi?
No ei. Samanlainen kuin muissa asioissa
Nyt sun pitää kyllä kertoa lisää...?
Sellanen, joka ohjeistaa. Tuo ei todellakaan ole ainut kohta, mutta se on ainoa, jonka voin kertoa
Miksi kysymys menneessä muodossa, onko menetetty mahdollisuus? Selviäisi testaamalla.
Eiköhän se ole menetetty.
Miksi? Onko sitä edes aloitettu?
Niin onko aloitettu mitä? Testaamista vai? Ei ole. Ei me ehditty niin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitkohan sä ollut sängyssäkin samanlainen..
samanlainen kuin kuka? puolisosi?
No ei. Samanlainen kuin muissa asioissa
Nyt sun pitää kyllä kertoa lisää...?
Sellanen, joka ohjeistaa. Tuo ei todellakaan ole ainut kohta, mutta se on ainoa, jonka voin kertoa
Itse asiassa en. Tai sanotaanko, että vain pakon edessä. Mutta sun kanssasi tuskin olis tarvinnut.
Mahdatko sä mua enää muistaa, vai olinko mä sulle ihan samantekevä, vailla merkitystä? Mulle sä edustit mun itsekseksitulemisen prosessissani ihan keskeistä ilmiötä: opin löytämään ikuisesti piilossa olleet tunteeni ja edelleenkään ne eivät ole sua kohtaan sammuneet. Siksi sä oot mulle iäti tärkein.
Hyvän yön toivotuksia ja halauksia rakkaimmalleni. Tämänkin päivän olisin halunnut viettää sinun kanssasi. Olet suloisinta tässä maailmassa. Tässä vielä ihanan laulun sanat. Kuulin sen tänään radiosta ja ajattelin sinua. Ihan itku tulee silmään, kun ajattelen, jos emme enää muutaman viikon päästä näe ehkä koskaan.
"Yö jää,
maa kimmeltää.
Oot vain mun.
Sun luonas aina näin rauhoitun.
Mun suo suu suutas vasten painaa.
Lainaa tää onhan vain.
Kai näin sua vasten aina painautuisin,
jos vain oisit aina rinnallain."
Vierailija kirjoitti:
Naurettavimpia luusereita on pettäjät, jotka ei salli samaa puolisolleen vaan kyylää mustasukkaisina, ettei toinen edes flirttaile muille. Molemmille pitää olla samat säännöt. Siksi olisikin täysin oikein ja sopivaa, että kaivattuni viettäisi mun kanssa edes yhden yön lusikassa. Alasti.
Olen niin samaa mieltä! Oletko itse tuo petetty vai onko kaivattusi?
Toivoisin niin, että voisin olla lähelläsi. Halata sinua ja kertoa, kuinka paljon olet ollut viime aikoina mielessäni ja mitä minulle merkitset. Toivoisin, etteivät tunteeni olisi yksipuolisia ja tämä kaikki vain pelkkää kuvitelmaa. Pystynkö koskaan sitä sinulta suoraan kysymään? Ehkä vain nauraisit minulle.
Bongasin äsken somesta fraasin, joka kiteytti niin hyvin myös minun ajatukseni: "En tahdo prinssiä valkoisella hevosella. Haluan oudon tyypin, joka saa minut nauramaan" Sinä oot se tyyppi, joka saa mut nauramaan ❤️
Minulle kyllä kävisi prinssi valkoisella hevosella, sillä en tarvitse viihdyttäjää.
Tai prinssi Ladalla, tai vaikka jalan.
Tai ryömien. Ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitkohan sä ollut sängyssäkin samanlainen..
samanlainen kuin kuka? puolisosi?
No ei. Samanlainen kuin muissa asioissa
Nyt sun pitää kyllä kertoa lisää...?
Sellanen, joka ohjeistaa. Tuo ei todellakaan ole ainut kohta, mutta se on ainoa, jonka voin kertoa
Miksi kysymys menneessä muodossa, onko menetetty mahdollisuus? Selviäisi testaamalla.
Eiköhän se ole menetetty.
Miksi? Onko sitä edes aloitettu?
Niin onko aloitettu mitä? Testaamista vai? Ei ole. Ei me ehditty niin pitkälle.
Olisitko halunnut mennä pidemmälle? Miksi se olisi liian myöhäistä?
Kyllä muakin on jäänyt yhdestä ihmisestä mietityttämään että olisiko hän sängyssä samanlainen kuin muissa asioissa...? Kiinnostaisi kyllä ottaa asiasta selvää.
kollegalle kirjoitti:
Toivoisin niin, että voisin olla lähelläsi. Halata sinua ja kertoa, kuinka paljon olet ollut viime aikoina mielessäni ja mitä minulle merkitset. Toivoisin, etteivät tunteeni olisi yksipuolisia ja tämä kaikki vain pelkkää kuvitelmaa. Pystynkö koskaan sitä sinulta suoraan kysymään? Ehkä vain nauraisit minulle.
No vaikka ovatkin molemminpuolisia niin voiko asia ikinä edetä mihinkään?
Tai en sittenkään haluaisi prinssiä, vaan Lordin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavimpia luusereita on pettäjät, jotka ei salli samaa puolisolleen vaan kyylää mustasukkaisina, ettei toinen edes flirttaile muille. Molemmille pitää olla samat säännöt. Siksi olisikin täysin oikein ja sopivaa, että kaivattuni viettäisi mun kanssa edes yhden yön lusikassa. Alasti.
Olen niin samaa mieltä! Oletko itse tuo petetty vai onko kaivattusi?
Sekä että.
En epäillyt itse tätä hetkeäkään 😃