Lue keskustelun säännöt.
Kaupunki hakkasi virkistymetsän ja nyt pahoittelee sivuillaan
27.04.2018 |
Ylöjärven kaupunki hakkasi 10 hehtaarin metsän, joka oli monen kaupunkilaisen virkistyskäytössä.
"Hakattu alue siistitään hakkuujätteistä ja Haavistonkallion polkuverkosto pyritään ennallistamaan mahdollisimman hyvin."
Olen monissa metsissä harrastuksen kautta kulkenut ja tuo pahoittelupuhe lupauksineen ennallistaa alue mahdollisimman hyvin tuntuu lähinnä kornilta ja suoranaiselta v****lta tavalliselle tölliäiselle. En siis ole itse Ylöjärveläinen enkä ole tuossa hakatussa metsässä koskaankäynyt mutta tiedän miltä hakattu metsä näyttää. Sitä ei kun ei ennallisteta vuodessa eikä kahdessa. Jotta sama metsä tuottaa saman virkistysarvon kuin aikaisemmin, saattaa mennä sukupolvi tai toinenkin ennen kuin samoista fiiliksistä päästään nauttimaan.
Kysynpähän vaan että eikö mikään ole pyhää tai edes säilyttämisen arvoista?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Kyllä ne ovat selvinneet,mutta eivät nykyisenlaisina virkistysmetsinä, älä kuvittele, että ne ovat olleet kaunista katsottavaa tai kuljettavaa. Myrskyt ja tulipalot ovat aika ajoin kaataneet puita ja - hui kahistus - polut ovat jääneet runkojen alle eikä kukaan ole kaupungin puolesta tullut niitä pois siivoamaan (osin ehkä siksi, että ei ollut niitä kaupunkeja...).
Jos meillä olisi aidosti luonnomukainen metsänhoito, niin me hyväksyisimme sen, että ei olisi paperia. Sen korvaisi todennäköisesti muovi. Eikä kukaan järkevä ihminen menisi metsään kuin täysin tyynellä säällä, sillä myrskyssä tai edes pienellä tuulella siellä olisi hankala selvitä hengissä. Kun tuho olisi käynyt, menisi noin 80 vuotta ennen kuin alue edes etäisesti muistuttaisi metsää, koska ensin sen valtaisi lehtipuut ja vasta niiden oheen syntyisi havupumetsä. Se kituisi lehtipuiden alla mitenkuten siihen asti, että lehtipuut tulisivat tiensä päähän (taas se myrsky tai vaihtoehtoisesti iloiset nävertäjät).
Mitä enemmän me ns. suojelemme metsiä, sitä enemmän käytämme muovia. Ja se taas on hyvä juttu, koska muovi ei maadu eikä homehdu samalla tavalla kuin kostea puu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normi harvennushakkuulta näyttää. Mikähän tässä on se ongelma?
Pitääkö jokainen metsänkaistale harvennushakata tai pistää maantasalle? Luonnontilaisia metsiä on Etelä-Suomessa yhä harvemmassa. Jos katsot Google Karttasovelluksella maastonäkymässä Etelä-Suomea niin voit havaita että Suomi on yhtä tilkkutäkkiä ja tavallinen luonto on pistetty todella ahtaalle.
Luonnontilainen metsä on kulkukelvotonta rytöä. Puoliksi lahonneitä järeitä runkoja kaatuneina ristiin rastiin ja suurten puiden seassa liian tiheään kasvavaa vesaikkoa sekä kitukasvuisia puita. Moni luulee tukkia kasvavia harvennettuja metsiä luonnontilaisiksi, väärä luulo. Sellainen metsä on mukava ja kulkukelpoinen juurikin pitkään harjoitetun metsätalouden ansiosta.
Ei metsän tarvitse olla mikään puisto ja myös lahonneet puut ovat tärkeitä biodiversiteetille ja kauniitakin kääpineen jne. Toisekseen vanhassa ikimetsässä on harvoin pohjakasvillisuutta kulkua estämässä ja tunnelma on suorastaan maaginen (harva vain enää edes tietää millainen on oikea vanha metsä).
Mutta taloumetsän omistajat (niin kuin sinä?) näkevät vain rahan eivät luontoarvoa :(
Totta. Vanhassa metsässä on kylmä ja kellarimainen tunnelma, koska siellä ryteikkö estää valonsaannin.
Miksi kaupunkien puistoja ei ennallisteta vanhoiksi metsiksi eli ei tehdä niissä yhtään mitään 100 vuoteen. Siten saadaan biodiversiteettiä Helsinkiinkin, kun esim. Espalla ei enää istutella kukkia tai haravoida lehtiä. Annetaan luonnon hoitaa ja havaitaan, miten kaunis voi olla puisto, jossa ei tehdä mitään.
Mitä ihmettä tarkoitat ryteiköllä? Vanhan metsän pohja on pääasiallisesti sammaloitunutta, ei vaikeakulkuista. Toki on kaatuneita puita, mutta ne juuri tekee metsästä mielenkiintoisen ja monimuotoisen.
Ja tuollainen metsä on aivan ihana kuumana kesäpäivänä juuri sen viileyden vuoksi. Mutta jos sulle retkeily on vain jonkun piknikpeitteen päällä istuskelua niin ei varmaan sun paikka.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/20061/normal_IMG_6441-2.jpg
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/19266/normal_metsa39.jpg
Miksi et etsinyt kuvia vanhasta metsästä vaan ainoastaan aurinkoisesta metsän laidasta?
Vierailija kirjoitti:
Metsällä on hankala taipumus kasvaa enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Vanhat ja lahot ovat harvinaisempia, ehkä siksi. Vanhoissa lahopuissa elää erilaista eliöstöä kuin nuorissa pienissä. Kuten jutussakin sanotaan, alue oli todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi. Ja ainakin itse myös retkeilen mieluummin vanhojen puiden muodostamassa metsässä kuin jossakin tiheässä viidassa tai näreikössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittajat ovat aivan kuin meidän lähellä asuva mökkiläinen, joka sai superhepulin kuullessaan, että mökkitien varressa tehdään hakkuu. Lopulta päästiin kompromissiin eli sovittiin, että tiettyä aluetta ei hakata.
Syksyllä tuli myrsky ja kaatoi puita myös tämä mökkiläisen tielle. Porukalla päätettiin, että kun luonnonmukaista halusit niin luonnonmukaista sait, mene mökillesi jotain toista kautta. Hirveä parku tästäkin, kun lahot puut oli vaarallisia mökkiläisen lapsille.
Eli teit niin tai näin, cityvihreä itkee aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsällä on hankala taipumus kasvaa enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Vanhat ja lahot ovat harvinaisempia, ehkä siksi. Vanhoissa lahopuissa elää erilaista eliöstöä kuin nuorissa pienissä. Kuten jutussakin sanotaan, alue oli todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi. Ja ainakin itse myös retkeilen mieluummin vanhojen puiden muodostamassa metsässä kuin jossakin tiheässä viidassa tai näreikössä.
Vanhaa ja lahoa puuta on metsissä yli tarpeen (lähde: metsien inventointitiedot), mutta kaupunkilaiset eivät yleensä poikkea polulta sitä nähdäkseen.
Eiköhän jokainen meistä mene mieluummin hoidettuun metsään retkeilemään, olivatpa ne puut suuria tai pieniä. Se vanhojen puiden muodostama metsä on ihmeen usein vasta 60v ikäinen ja hoidettu talousmetsä. Cityvihreä ei vain tunnista puiden ikää tai sitä, että hoitotoimenpiteitä on tehty. Jos maassa ei ole tuoreita metsäkoneen jälkiä ja sammalpeite on aukoton, oletusarvoisesti metsä on vanha. Yleensä ei ole.
Katsokaas tämä:
Tampereen Kauppi-Niihaman metsä säästettävä luonnolle ja virkistyskäytölle
https://www.adressit.com/allekirjoitukset/tampereen_kauppi-niihaman_met…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Kyllä ne ovat selvinneet,mutta eivät nykyisenlaisina virkistysmetsinä, älä kuvittele, että ne ovat olleet kaunista katsottavaa tai kuljettavaa. Myrskyt ja tulipalot ovat aika ajoin kaataneet puita ja - hui kahistus - polut ovat jääneet runkojen alle eikä kukaan ole kaupungin puolesta tullut niitä pois siivoamaan (osin ehkä siksi, että ei ollut niitä kaupunkeja...).
Jos meillä olisi aidosti luonnomukainen metsänhoito, niin me hyväksyisimme sen, että ei olisi paperia. Sen korvaisi todennäköisesti muovi. Eikä kukaan järkevä ihminen menisi metsään kuin täysin tyynellä säällä, sillä myrskyssä tai edes pienellä tuulella siellä olisi hankala selvitä hengissä. Kun tuho olisi käynyt, menisi noin 80 vuotta ennen kuin alue edes etäisesti muistuttaisi metsää, koska ensin sen valtaisi lehtipuut ja vasta niiden oheen syntyisi havupumetsä. Se kituisi lehtipuiden alla mitenkuten siihen asti, että lehtipuut tulisivat tiensä päähän (taas se myrsky tai vaihtoehtoisesti iloiset nävertäjät).
Mitä enemmän me ns. suojelemme metsiä, sitä enemmän käytämme muovia. Ja se taas on hyvä juttu, koska muovi ei maadu eikä homehdu samalla tavalla kuin kostea puu.
Niin. Nämä ovat vaikeita asioita. Kokonaisuudessaan olisi parempi, että ihminen lajina poistuisi maapallolta. Kestävä elämäntapa ei ole tällä väkimäärällä mahdollista. Mutta tämä tietysti on ikävän kyynistä ajattelua. On järkevämpää pyrkiä siihen, että luontoa edes yritetään suojella silloin, kun se on mahdollista ja suojelua kyseisessä tilanteessa puoltavat useammat seikat kuin luonnonvarojen käyttöä. Ehkä ympäristön tuhoutuminen edes silloin vähän vähän voi hidastua. Kokonaisuudessaan ihmisen toiminta maapallolla kuitenkin muistuttaa itselaukaistua pommia, jota ei voi enää peruuttaa. Suuret muutokset ympäristössä ja lajimme elinoloissa ovat väistämättömiä, mutta ainahan joku ihminenkin voi niistä selviytyä. Suurin osa ei, mutta uusiin oloihin varmasti kehittyy evoluution myötä uudenlaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsällä on hankala taipumus kasvaa enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Vanhat ja lahot ovat harvinaisempia, ehkä siksi. Vanhoissa lahopuissa elää erilaista eliöstöä kuin nuorissa pienissä. Kuten jutussakin sanotaan, alue oli todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi. Ja ainakin itse myös retkeilen mieluummin vanhojen puiden muodostamassa metsässä kuin jossakin tiheässä viidassa tai näreikössä.
Vanhaa ja lahoa puuta on metsissä yli tarpeen (lähde: metsien inventointitiedot), mutta kaupunkilaiset eivät yleensä poikkea polulta sitä nähdäkseen.
Eiköhän jokainen meistä mene mieluummin hoidettuun metsään retkeilemään, olivatpa ne puut suuria tai pieniä. Se vanhojen puiden muodostama metsä on ihmeen usein vasta 60v ikäinen ja hoidettu talousmetsä. Cityvihreä ei vain tunnista puiden ikää tai sitä, että hoitotoimenpiteitä on tehty. Jos maassa ei ole tuoreita metsäkoneen jälkiä ja sammalpeite on aukoton, oletusarvoisesti metsä on vanha. Yleensä ei ole.
No ohoh. En todellakaan luule jotain harvahkoa suorarunkoisista männyistä koostuvaa metsää vanhaksi ihan vain sillä perusteella, että sammalpeite on aukoton.
Kyllähän sen meikä-cityvihreäkin (joskaan en äänestä vihreitä) näkee, milloin kysymyksessä on yhden ja saman puulajin samanikäisten yksilöiden muodostama puupelto.
Mutta pistätkö linkkiä noihin "metsien inventointitetoihin". Olisi kiinnostava nähdä, mikä on se tarve, jonka ylittävä määrä vanhaa metsää on. Onko se puunjalostusteollisuuden tarve, vai luonnon monimuotoisuuden tarve? Ja kuka arvion on tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normi harvennushakkuulta näyttää. Mikähän tässä on se ongelma?
Pitääkö jokainen metsänkaistale harvennushakata tai pistää maantasalle? Luonnontilaisia metsiä on Etelä-Suomessa yhä harvemmassa. Jos katsot Google Karttasovelluksella maastonäkymässä Etelä-Suomea niin voit havaita että Suomi on yhtä tilkkutäkkiä ja tavallinen luonto on pistetty todella ahtaalle.
Luonnontilainen metsä on kulkukelvotonta rytöä. Puoliksi lahonneitä järeitä runkoja kaatuneina ristiin rastiin ja suurten puiden seassa liian tiheään kasvavaa vesaikkoa sekä kitukasvuisia puita. Moni luulee tukkia kasvavia harvennettuja metsiä luonnontilaisiksi, väärä luulo. Sellainen metsä on mukava ja kulkukelpoinen juurikin pitkään harjoitetun metsätalouden ansiosta.
Ei metsän tarvitse olla mikään puisto ja myös lahonneet puut ovat tärkeitä biodiversiteetille ja kauniitakin kääpineen jne. Toisekseen vanhassa ikimetsässä on harvoin pohjakasvillisuutta kulkua estämässä ja tunnelma on suorastaan maaginen (harva vain enää edes tietää millainen on oikea vanha metsä).
Mutta taloumetsän omistajat (niin kuin sinä?) näkevät vain rahan eivät luontoarvoa :(
Mutta tähänkin on helppo ratkaisu. Sä voit ostaa niin paljon metsää kuin haluat ja jättää ne luonnontilaan.
Se on niin helvetin helppo huudella persaukisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenhä ne metsät selvisi miljoonia vuosia ilman pelastavaa ihmistä, joka saapui niitä "hoitamaan"?
Esimerkiksi siten, että nykyinen cityvihreä ei suotuisi lainkaan menemään sellaiseen metsään, jollainen meillä Suomessa peitti ison osan maapinta-alaa vaikka 200 vuotta sitten. Metsissä oli suuria palon aiheuttamia aukkoja, kaatuneita puita, rytöjä, sekalaista eri-ikäistä puuta niin tiheässä, että sekaan ei mahtunut. Ja tämän rinnalla asutuksen lähellä tervanpolton, kotitarvehakkuiden ja kaskeamisen (osassa maata) ansiosta lähes paljaaksi kalutut alueet, jotka puskivat erilaista puuta ja pensasta. Metsät olivat todella selvinneet ilman ihmistä miljoonia vuosia, mutta puuta metsissä oli paljon vähemmän kuin nyt. Retkeilykelpoisia alueita ei käytännössä ollut lainkaan ja siitähän tässä on kyse: ap:n esimerkin metsä oli virkistysmetsä, jollaisia luonto ei tuota itsekseen! Kansallispuiston luontoreitti ei ole synonyymi samoilulle vanhassa metsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsällä on hankala taipumus kasvaa enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Vanhat ja lahot ovat harvinaisempia, ehkä siksi. Vanhoissa lahopuissa elää erilaista eliöstöä kuin nuorissa pienissä. Kuten jutussakin sanotaan, alue oli todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi. Ja ainakin itse myös retkeilen mieluummin vanhojen puiden muodostamassa metsässä kuin jossakin tiheässä viidassa tai näreikössä.
Vanhaa ja lahoa puuta on metsissä yli tarpeen (lähde: metsien inventointitiedot), mutta kaupunkilaiset eivät yleensä poikkea polulta sitä nähdäkseen.
Eiköhän jokainen meistä mene mieluummin hoidettuun metsään retkeilemään, olivatpa ne puut suuria tai pieniä. Se vanhojen puiden muodostama metsä on ihmeen usein vasta 60v ikäinen ja hoidettu talousmetsä. Cityvihreä ei vain tunnista puiden ikää tai sitä, että hoitotoimenpiteitä on tehty. Jos maassa ei ole tuoreita metsäkoneen jälkiä ja sammalpeite on aukoton, oletusarvoisesti metsä on vanha. Yleensä ei ole.
No ohoh. En todellakaan luule jotain harvahkoa suorarunkoisista männyistä koostuvaa metsää vanhaksi ihan vain sillä perusteella, että sammalpeite on aukoton.
Kyllähän sen meikä-cityvihreäkin (joskaan en äänestä vihreitä) näkee, milloin kysymyksessä on yhden ja saman puulajin samanikäisten yksilöiden muodostama puupelto.
Mutta pistätkö linkkiä noihin "metsien inventointitetoihin". Olisi kiinnostava nähdä, mikä on se tarve, jonka ylittävä määrä vanhaa metsää on. Onko se puunjalostusteollisuuden tarve, vai luonnon monimuotoisuuden tarve? Ja kuka arvion on tehnyt?
Enpä usko, että sinä näet tuollaista puupeltoa, koska jos katsot tarkasti tännekin postattuja kuvia vanhoista metsistä, niin samanlaista yhden puulajin puupeltoa nekin edustavat. Seassa on aina muutama lehtipuu tai nuorempi runko ja sama se on hoidetussa talousmetsässäkin. Maallikko ei vain näe sitä, koska on satavarma siitä, että nyt ollaan vanhassa hongikossa.
Luonnon monimuotoisuuteen pitäisi vedota Helsingissä, joka tehostaa rakennustoimintaansa. Hakkuu ei tuhoa metsää, rakentaminen tuhoaa. Siksi meidän tulisi kieltää rakentaminen kokonaan luonnon monimuotoisuuteen vedoten.
Tämä on niin läppä, se on aina näin: Metsänomistajat vs cityvihreät. Kuulut metsänomistajien mielestä jompaan kumpaan ryhmään, ja jos et puolusta metsänomistajien rahankuva silmissä tehtyjä epäekologisia hakkuita, olet aina cityvihreä. Ja aina (kuten tässäkin keskustelussa) aletaan haukkumaan "cityvihreitä", kuten numero 55.
Myös täysin luonnonvaraisissa tiloissa voi olla (ja onkin) ulkoilupolkuja, joita metsän eläimet ovat talloneet alunperin. Niitä on ollut aina, ja tulee olemaan vastaisuudessa.
t. Maaseudulla, 1000 ihmisen kunnassa asuva, ilmeisesti cityvihreä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin läppä, se on aina näin: Metsänomistajat vs cityvihreät. Kuulut metsänomistajien mielestä jompaan kumpaan ryhmään, ja jos et puolusta metsänomistajien rahankuva silmissä tehtyjä epäekologisia hakkuita, olet aina cityvihreä. Ja aina (kuten tässäkin keskustelussa) aletaan haukkumaan "cityvihreitä", kuten numero 55.
Myös täysin luonnonvaraisissa tiloissa voi olla (ja onkin) ulkoilupolkuja, joita metsän eläimet ovat talloneet alunperin. Niitä on ollut aina, ja tulee olemaan vastaisuudessa.
t. Maaseudulla, 1000 ihmisen kunnassa asuva, ilmeisesti cityvihreä....
Muista, että suurin osa metsänomistajista asuu kaupungissa. Rahankiilto silmissä ei siis olla siellä maalla vaan betonibunkkereissa jossain lähiössä tai äärettömän epäekologisella uudella omakotitaloalueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Ai että kaikki muu ympäristön hyväksi tehtyä on turhaa, jos jokin muu asia on huono?
Mutta kuitenkin sillä, että puro on luonnonmukainen, saadaan pidätettyä ravinteita, jotka tulevat mm. maanviljelystä. Jätevedenpuhdistamoiden fosforireduktiot lähenee jo 90 prosenttia, mutta perattu puro ei sido fosforia yhtään, vaan kaikki menee järvien kautta lopulta mereen. Jotta purojen kautta tullutta fosforia saadaan pidätettyä, tarvitaan tulvatasanteita, kosteikkoja ja muita erilaisia vesielementtejä eli luonnollista vaihtelua.
Tuo on myytti, että aarniometsässä kasvilajisto olisi keskimäärin monipuolisempaa kuin talousmetsissä. Suomen oloissa luonnontilaiset aarniometsät ovat käytännössä kuusimetsiä, kuuset syrjäyttävät muut puulajit tieltään. Lintulajeja sitten onkin mukavasti aarniometsissä.
Luonnonsuojelualue ja luonnontilainen eivät ole toistensa synonyymejä. Luonnonsuojelualueella tavoitteena voi olla turvata kasvi- ja eläinlajiston monimuotoisuus, kulttuurimaisema ym. Suomalainen aarniometsä kuusivaltaistuu äkkiä. Etelän rannikoilla tietysti on omanlaisiaan lajeja, mutta kyllä luonnonsuojelualueiden monimuotoisuus vaatii ihmisen apua.
Kertoo kyllä paljon cityvihreiden luonnosta vieraantumisesta kun käyskentelevät 40 vuotta hoitamatta olleessa talousmetsässä marjastamassa ja sienestämässä ja ihailevat "luonnontilaista" ja "monimuotoista" metsää, jossa kuuset, männyt ja koivut kasvavat sulassa sovussa. Luulevat, että siellä näyttäisi samalta 400 vuoden päästä, jos ihminen ei koskisi.