Lue keskustelun säännöt.
Kaupunki hakkasi virkistymetsän ja nyt pahoittelee sivuillaan
27.04.2018 |
Ylöjärven kaupunki hakkasi 10 hehtaarin metsän, joka oli monen kaupunkilaisen virkistyskäytössä.
"Hakattu alue siistitään hakkuujätteistä ja Haavistonkallion polkuverkosto pyritään ennallistamaan mahdollisimman hyvin."
Olen monissa metsissä harrastuksen kautta kulkenut ja tuo pahoittelupuhe lupauksineen ennallistaa alue mahdollisimman hyvin tuntuu lähinnä kornilta ja suoranaiselta v****lta tavalliselle tölliäiselle. En siis ole itse Ylöjärveläinen enkä ole tuossa hakatussa metsässä koskaankäynyt mutta tiedän miltä hakattu metsä näyttää. Sitä ei kun ei ennallisteta vuodessa eikä kahdessa. Jotta sama metsä tuottaa saman virkistysarvon kuin aikaisemmin, saattaa mennä sukupolvi tai toinenkin ennen kuin samoista fiiliksistä päästään nauttimaan.
Kysynpähän vaan että eikö mikään ole pyhää tai edes säilyttämisen arvoista?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsänhoitoon kuuluu myös puuston uusiminen. Kun hakkuujätteet nyt siivotaan pois, niin alueesta tulee kiinnostava virkistyskohde jossa voi seurata kuinka metsä uusiutuu vuosien saatossa. Myös kasvava taimikko on kaunis.
Voi järjenköyhyys taas, näitä "mielenkiintoisia" talousmetsiä meillä on jo koko hemmetin maa täynnä, luonnontilaisia on paljon vähemmän. Miksi ihmeessä suurin osa valitsee retkikohteeksi esim. kansallispuiston luonnonmetsän talousmetsän sijaan, jos talousmetsä olisi jotenkin kiinnostava kohde? Taimikko ei edes ole kaunis eikä pätkääkään kiinnostava, jos se on istutettu kliinisesti yhdestä lajista "sopivin välimatkoin", sen sijaan että annettaisiin muodostua itsekseen eri lajin puista.
Koska talousmetsässä ei ole vaelluspolkuja, laavuja, nuotiopaikkoja, järvenrantoja y.m. retkeilijälle tehtyjä rakennelmia. Miksi muuten retkeilijät eivät tunkeudu hoitamattomiin metsiin vaan valitsevat kansallispuistojen keinotekoiset reitit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normi harvennushakkuulta näyttää. Mikähän tässä on se ongelma?
Pitääkö jokainen metsänkaistale harvennushakata tai pistää maantasalle? Luonnontilaisia metsiä on Etelä-Suomessa yhä harvemmassa. Jos katsot Google Karttasovelluksella maastonäkymässä Etelä-Suomea niin voit havaita että Suomi on yhtä tilkkutäkkiä ja tavallinen luonto on pistetty todella ahtaalle.
Kumma juttu kun monissa ellei kaikissa Euroopan maissa ei tehdä avohakkuita. Suomessa on "välttämätöntä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Voi jestas. Metsään kuuluu ne kuolleet ja lahonneet puut. Ne luovat metsän monimuotoisuutta, niitä kääpiä, eri kasvi- ja eläinlajeja. Metsään kuuluu esim. metsäpurojen tulvametsiköt.... Ei metsän kuulu olla tasapaksua, vaan vaihtelevaa.
En ymmärrä, miten tällainen virhe on voinut tapahtua, jos kaavassa alue on merkitty arvokkaaksi alueeksi? Eikö kenellekään tullut mieleen tarkistaa asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normi harvennushakkuulta näyttää. Mikähän tässä on se ongelma?
Pitääkö jokainen metsänkaistale harvennushakata tai pistää maantasalle? Luonnontilaisia metsiä on Etelä-Suomessa yhä harvemmassa. Jos katsot Google Karttasovelluksella maastonäkymässä Etelä-Suomea niin voit havaita että Suomi on yhtä tilkkutäkkiä ja tavallinen luonto on pistetty todella ahtaalle.
Luonnontilainen metsä on kulkukelvotonta rytöä. Puoliksi lahonneitä järeitä runkoja kaatuneina ristiin rastiin ja suurten puiden seassa liian tiheään kasvavaa vesaikkoa sekä kitukasvuisia puita. Moni luulee tukkia kasvavia harvennettuja metsiä luonnontilaisiksi, väärä luulo. Sellainen metsä on mukava ja kulkukelpoinen juurikin pitkään harjoitetun metsätalouden ansiosta.
Ei metsän tarvitse olla mikään puisto ja myös lahonneet puut ovat tärkeitä biodiversiteetille ja kauniitakin kääpineen jne. Toisekseen vanhassa ikimetsässä on harvoin pohjakasvillisuutta kulkua estämässä ja tunnelma on suorastaan maaginen (harva vain enää edes tietää millainen on oikea vanha metsä).
Mutta taloumetsän omistajat (niin kuin sinä?) näkevät vain rahan eivät luontoarvoa :(
Totta. Vanhassa metsässä on kylmä ja kellarimainen tunnelma, koska siellä ryteikkö estää valonsaannin.
Miksi kaupunkien puistoja ei ennallisteta vanhoiksi metsiksi eli ei tehdä niissä yhtään mitään 100 vuoteen. Siten saadaan biodiversiteettiä Helsinkiinkin, kun esim. Espalla ei enää istutella kukkia tai haravoida lehtiä. Annetaan luonnon hoitaa ja havaitaan, miten kaunis voi olla puisto, jossa ei tehdä mitään.
Mitä ihmettä tarkoitat ryteiköllä? Vanhan metsän pohja on pääasiallisesti sammaloitunutta, ei vaikeakulkuista. Toki on kaatuneita puita, mutta ne juuri tekee metsästä mielenkiintoisen ja monimuotoisen.
Ja tuollainen metsä on aivan ihana kuumana kesäpäivänä juuri sen viileyden vuoksi. Mutta jos sulle retkeily on vain jonkun piknikpeitteen päällä istuskelua niin ei varmaan sun paikka.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/20061/normal_IMG_6441-2.jpg
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/19266/normal_metsa39.jpg
Suomessa vielä usein ylpeillään, kuinka Me Olemme Niin Luonnonläheistä Kansaa. Joopa joo, kyllä raha ratkaisee tässäkin asiassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsänhoitoon kuuluu myös puuston uusiminen. Kun hakkuujätteet nyt siivotaan pois, niin alueesta tulee kiinnostava virkistyskohde jossa voi seurata kuinka metsä uusiutuu vuosien saatossa. Myös kasvava taimikko on kaunis.
Voi järjenköyhyys taas, näitä "mielenkiintoisia" talousmetsiä meillä on jo koko hemmetin maa täynnä, luonnontilaisia on paljon vähemmän. Miksi ihmeessä suurin osa valitsee retkikohteeksi esim. kansallispuiston luonnonmetsän talousmetsän sijaan, jos talousmetsä olisi jotenkin kiinnostava kohde? Taimikko ei edes ole kaunis eikä pätkääkään kiinnostava, jos se on istutettu kliinisesti yhdestä lajista "sopivin välimatkoin", sen sijaan että annettaisiin muodostua itsekseen eri lajin puista.
Koska talousmetsässä ei ole vaelluspolkuja, laavuja, nuotiopaikkoja, järvenrantoja y.m. retkeilijälle tehtyjä rakennelmia. Miksi muuten retkeilijät eivät tunkeudu hoitamattomiin metsiin vaan valitsevat kansallispuistojen keinotekoiset reitit?
Kansallispuistoista moni välttelee reittejä, toisaalta sitten taas joihinkin suosittuihin täytyy suojelusyistä tehdä reitit, ettei muu osa kulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Niinpä. Ikään kuin metsät kuolisivat ilman ihmistä X)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Voi jestas. Metsään kuuluu ne kuolleet ja lahonneet puut. Ne luovat metsän monimuotoisuutta, niitä kääpiä, eri kasvi- ja eläinlajeja. Metsään kuuluu esim. metsäpurojen tulvametsiköt.... Ei metsän kuulu olla tasapaksua, vaan vaihtelevaa.
En ymmärrä, miten tällainen virhe on voinut tapahtua, jos kaavassa alue on merkitty arvokkaaksi alueeksi? Eikö kenellekään tullut mieleen tarkistaa asiaa?
Näissä jutuissa toimitaan välillä todella härskillä tavalla, jos ajatellaan että asiat menevät helpoiten näin eikä kukaan huutele perään. Sekä kunta että metsäyhtiöt voivat olla huolimattomia ja välinpitämättömiä, vahingossa tai tahallaan. Usein raha ratkaisee.
T: kunnan virkamies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Voi jestas. Metsään kuuluu ne kuolleet ja lahonneet puut. Ne luovat metsän monimuotoisuutta, niitä kääpiä, eri kasvi- ja eläinlajeja. Metsään kuuluu esim. metsäpurojen tulvametsiköt.... Ei metsän kuulu olla tasapaksua, vaan vaihtelevaa.
En ymmärrä, miten tällainen virhe on voinut tapahtua, jos kaavassa alue on merkitty arvokkaaksi alueeksi? Eikö kenellekään tullut mieleen tarkistaa asiaa?
Näissä jutuissa toimitaan välillä todella härskillä tavalla, jos ajatellaan että asiat menevät helpoiten näin eikä kukaan huutele perään. Sekä kunta että metsäyhtiöt voivat olla huolimattomia ja välinpitämättömiä, vahingossa tai tahallaan. Usein raha ratkaisee.
T: kunnan virkamies
Eiköhän joku tästä kunnon mekkalan nosta. Ei taida pelkkä oho, hupsis ja sori riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin oli edes vahinko. Lupaa ei olisi herunut tai sen saamiseen olisi mennyt liian kauan. Tällainen ei lopu ellei päitä ala putoamaan jostain korkealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Voi jestas. Metsään kuuluu ne kuolleet ja lahonneet puut. Ne luovat metsän monimuotoisuutta, niitä kääpiä, eri kasvi- ja eläinlajeja. Metsään kuuluu esim. metsäpurojen tulvametsiköt.... Ei metsän kuulu olla tasapaksua, vaan vaihtelevaa.
En ymmärrä, miten tällainen virhe on voinut tapahtua, jos kaavassa alue on merkitty arvokkaaksi alueeksi? Eikö kenellekään tullut mieleen tarkistaa asiaa?
Näissä jutuissa toimitaan välillä todella härskillä tavalla, jos ajatellaan että asiat menevät helpoiten näin eikä kukaan huutele perään. Sekä kunta että metsäyhtiöt voivat olla huolimattomia ja välinpitämättömiä, vahingossa tai tahallaan. Usein raha ratkaisee.
T: kunnan virkamies
Eiköhän joku tästä kunnon mekkalan nosta. Ei taida pelkkä oho, hupsis ja sori riittää.
Aivan, mutta kunnassa ja metsäyhtiöissäkään kaikki asioita hoitavat tahot eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä.
T: kunnan virkamies
Vierailija kirjoitti:
Tuskin oli edes vahinko. Lupaa ei olisi herunut tai sen saamiseen olisi mennyt liian kauan. Tällainen ei lopu ellei päitä ala putoamaan jostain korkealta.
Ongelma on siinä, että tällainen toimintatapa on verrattain edullinen tekijälle, koska ympäristörikoksista tuomiot ovat naurettavan pieniä. Jos niitä edes saa, koska poliisit voivat jättää tällaisten juttujen tutkimisen kesken.
T: kunnan virkamies
Aluksi, kaupunki on mokannut, ja pahoittelee tapahtunutta. Noin ei olisi pitänyt tehdä.
Kuitenkin, lehtijuttu on tehty niin, että siitä saa kuvan, että metsä on kaadettu. Tosiasiassa se on harvennettu. Lopputulos on sellainen, että kahden vuoden kuluttua metsä on oikein hyvännäköistä, ja virkistyskäyttöön sopivaa. Siellä kasvaa mustikat ja sienet, ja sinne tulee maantasolle myös hyvin valoa.
Asutuksen lähellä olevaan virkistyskäyttöön tuollainen metsä sopii erinomaisesti. Aarniometsää se ei ole, sellaiseksi sen kehittyminen vaatii vielä vähintään puoli vuosisataa. Harventamattomana lahopuuta ja kuolleita runkoja olisi sinne kertynyt nopeammin.
Itse liikun metsissä paljon, suunnistan, marjastan ja sienestän. Ja liikun metsissä ihan muuten vain. Enkä tuossa Ylöjärven tapauksessa todellakaan näe mitään ympäristökatastrofia.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi, kaupunki on mokannut, ja pahoittelee tapahtunutta. Noin ei olisi pitänyt tehdä.
Kuitenkin, lehtijuttu on tehty niin, että siitä saa kuvan, että metsä on kaadettu. Tosiasiassa se on harvennettu. Lopputulos on sellainen, että kahden vuoden kuluttua metsä on oikein hyvännäköistä, ja virkistyskäyttöön sopivaa. Siellä kasvaa mustikat ja sienet, ja sinne tulee maantasolle myös hyvin valoa.
Asutuksen lähellä olevaan virkistyskäyttöön tuollainen metsä sopii erinomaisesti. Aarniometsää se ei ole, sellaiseksi sen kehittyminen vaatii vielä vähintään puoli vuosisataa. Harventamattomana lahopuuta ja kuolleita runkoja olisi sinne kertynyt nopeammin.
Itse liikun metsissä paljon, suunnistan, marjastan ja sienestän. Ja liikun metsissä ihan muuten vain. Enkä tuossa Ylöjärven tapauksessa todellakaan näe mitään ympäristökatastrofia.
Ootko käynyt tuolla Haavistolla?
Vierailija kirjoitti:
Aluksi, kaupunki on mokannut, ja pahoittelee tapahtunutta. Noin ei olisi pitänyt tehdä.
Kuitenkin, lehtijuttu on tehty niin, että siitä saa kuvan, että metsä on kaadettu. Tosiasiassa se on harvennettu. Lopputulos on sellainen, että kahden vuoden kuluttua metsä on oikein hyvännäköistä, ja virkistyskäyttöön sopivaa. Siellä kasvaa mustikat ja sienet, ja sinne tulee maantasolle myös hyvin valoa.
Asutuksen lähellä olevaan virkistyskäyttöön tuollainen metsä sopii erinomaisesti. Aarniometsää se ei ole, sellaiseksi sen kehittyminen vaatii vielä vähintään puoli vuosisataa. Harventamattomana lahopuuta ja kuolleita runkoja olisi sinne kertynyt nopeammin.
Itse liikun metsissä paljon, suunnistan, marjastan ja sienestän. Ja liikun metsissä ihan muuten vain. Enkä tuossa Ylöjärven tapauksessa todellakaan näe mitään ympäristökatastrofia.
Hyvä pointti että iltapäivälehdissä asioita vääristellään mm. valitsemalla raflaava kuva. Olisi hyvä nähdä miltä siellä todella näyttää.
Ai oikein picnicille, no sä voit mennä talousmetsääsi, ole hyvä vaan, me muut nautimme vähä toisenlaisista luontoarvoista. Ja noita pitkospuita on retkeilyreitistöillä, yleensä vanhojen polkujen päälle laitettuina, ei niitä varten luontoa raivata.