Lue keskustelun säännöt.
Kaupunki hakkasi virkistymetsän ja nyt pahoittelee sivuillaan
27.04.2018 |
Ylöjärven kaupunki hakkasi 10 hehtaarin metsän, joka oli monen kaupunkilaisen virkistyskäytössä.
"Hakattu alue siistitään hakkuujätteistä ja Haavistonkallion polkuverkosto pyritään ennallistamaan mahdollisimman hyvin."
Olen monissa metsissä harrastuksen kautta kulkenut ja tuo pahoittelupuhe lupauksineen ennallistaa alue mahdollisimman hyvin tuntuu lähinnä kornilta ja suoranaiselta v****lta tavalliselle tölliäiselle. En siis ole itse Ylöjärveläinen enkä ole tuossa hakatussa metsässä koskaankäynyt mutta tiedän miltä hakattu metsä näyttää. Sitä ei kun ei ennallisteta vuodessa eikä kahdessa. Jotta sama metsä tuottaa saman virkistysarvon kuin aikaisemmin, saattaa mennä sukupolvi tai toinenkin ennen kuin samoista fiiliksistä päästään nauttimaan.
Kysynpähän vaan että eikö mikään ole pyhää tai edes säilyttämisen arvoista?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsällä on hankala taipumus kasvaa enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Vanhat ja lahot ovat harvinaisempia, ehkä siksi. Vanhoissa lahopuissa elää erilaista eliöstöä kuin nuorissa pienissä. Kuten jutussakin sanotaan, alue oli todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi. Ja ainakin itse myös retkeilen mieluummin vanhojen puiden muodostamassa metsässä kuin jossakin tiheässä viidassa tai näreikössä.
Vanhaa ja lahoa puuta on metsissä yli tarpeen (lähde: metsien inventointitiedot), mutta kaupunkilaiset eivät yleensä poikkea polulta sitä nähdäkseen.
Eiköhän jokainen meistä mene mieluummin hoidettuun metsään retkeilemään, olivatpa ne puut suuria tai pieniä. Se vanhojen puiden muodostama metsä on ihmeen usein vasta 60v ikäinen ja hoidettu talousmetsä. Cityvihreä ei vain tunnista puiden ikää tai sitä, että hoitotoimenpiteitä on tehty. Jos maassa ei ole tuoreita metsäkoneen jälkiä ja sammalpeite on aukoton, oletusarvoisesti metsä on vanha. Yleensä ei ole.
No ohoh. En todellakaan luule jotain harvahkoa suorarunkoisista männyistä koostuvaa metsää vanhaksi ihan vain sillä perusteella, että sammalpeite on aukoton.
Kyllähän sen meikä-cityvihreäkin (joskaan en äänestä vihreitä) näkee, milloin kysymyksessä on yhden ja saman puulajin samanikäisten yksilöiden muodostama puupelto.
Mutta pistätkö linkkiä noihin "metsien inventointitetoihin". Olisi kiinnostava nähdä, mikä on se tarve, jonka ylittävä määrä vanhaa metsää on. Onko se puunjalostusteollisuuden tarve, vai luonnon monimuotoisuuden tarve? Ja kuka arvion on tehnyt?
Enpä usko, että sinä näet tuollaista puupeltoa, koska jos katsot tarkasti tännekin postattuja kuvia vanhoista metsistä, niin samanlaista yhden puulajin puupeltoa nekin edustavat. Seassa on aina muutama lehtipuu tai nuorempi runko ja sama se on hoidetussa talousmetsässäkin. Maallikko ei vain näe sitä, koska on satavarma siitä, että nyt ollaan vanhassa hongikossa.
Luonnon monimuotoisuuteen pitäisi vedota Helsingissä, joka tehostaa rakennustoimintaansa. Hakkuu ei tuhoa metsää, rakentaminen tuhoaa. Siksi meidän tulisi kieltää rakentaminen kokonaan luonnon monimuotoisuuteen vedoten.
Rakentamisen jälkeen alueen ennaltaminen on yleensä hyvin hankalaa, monesti jopa täysin mahdotonta. Siinä mielessä totta, että rakentaminen on metsätaloutta järeämpää toimintaa luonnon näkökulmasta. Jossain ihmisten silti on asuttava. Eikä metsätalouden parissa niitä luonnonarvoja läheskään aina kovin esimerkillisesti huomioida vaikka voitaisiin käyttää ns. pehmeitä menetelmiä avohakkuun sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Kyllä ne ovat selvinneet,mutta eivät nykyisenlaisina virkistysmetsinä, älä kuvittele, että ne ovat olleet kaunista katsottavaa tai kuljettavaa. Myrskyt ja tulipalot ovat aika ajoin kaataneet puita ja - hui kahistus - polut ovat jääneet runkojen alle eikä kukaan ole kaupungin puolesta tullut niitä pois siivoamaan (osin ehkä siksi, että ei ollut niitä kaupunkeja...).
Jos meillä olisi aidosti luonnomukainen metsänhoito, niin me hyväksyisimme sen, että ei olisi paperia. Sen korvaisi todennäköisesti muovi. Eikä kukaan järkevä ihminen menisi metsään kuin täysin tyynellä säällä, sillä myrskyssä tai edes pienellä tuulella siellä olisi hankala selvitä hengissä. Kun tuho olisi käynyt, menisi noin 80 vuotta ennen kuin alue edes etäisesti muistuttaisi metsää, koska ensin sen valtaisi lehtipuut ja vasta niiden oheen syntyisi havupumetsä. Se kituisi lehtipuiden alla mitenkuten siihen asti, että lehtipuut tulisivat tiensä päähän (taas se myrsky tai vaihtoehtoisesti iloiset nävertäjät).
Mitä enemmän me ns. suojelemme metsiä, sitä enemmän käytämme muovia. Ja se taas on hyvä juttu, koska muovi ei maadu eikä homehdu samalla tavalla kuin kostea puu.
Niin. Nämä ovat vaikeita asioita. Kokonaisuudessaan olisi parempi, että ihminen lajina poistuisi maapallolta. Kestävä elämäntapa ei ole tällä väkimäärällä mahdollista. Mutta tämä tietysti on ikävän kyynistä ajattelua. On järkevämpää pyrkiä siihen, että luontoa edes yritetään suojella silloin, kun se on mahdollista ja suojelua kyseisessä tilanteessa puoltavat useammat seikat kuin luonnonvarojen käyttöä. Ehkä ympäristön tuhoutuminen edes silloin vähän vähän voi hidastua. Kokonaisuudessaan ihmisen toiminta maapallolla kuitenkin muistuttaa itselaukaistua pommia, jota ei voi enää peruuttaa. Suuret muutokset ympäristössä ja lajimme elinoloissa ovat väistämättömiä, mutta ainahan joku ihminenkin voi niistä selviytyä. Suurin osa ei, mutta uusiin oloihin varmasti kehittyy evoluution myötä uudenlaista elämää.
Miksi muut eliöt olisi sen arvokkaampia kuin ihmiset?
Yhteiskuntamme toimii sillä tavoin, että on aivan ilmeistä, että pidämme muita eliöitä vähemmän arvokkaina ihmisen rinnalla.
Luonnontilaisen metsän sukkessiokiertoon kuuluu metsätuhot oleellisena osana varmistaen metsän uudistumisen. Esimerkiksi metsäpalot, hyönteistuhot, sienituhot, myrskytuhot ym. Vanhoissa aarniometsissä on nähtävissä vaikkapa vanhoja palokoroja puiden kyljissä. Kukapa näitä tänä päivänä haluaa asutusten lähelle, mieluummin hoidetaan metsää ihmisten ehdoilla. Vaikka tässä tapauksessa on selkeästi virhe tapahtunut, ei pidä ajatella etteikö tätä metsää silti olisi pitänyt hoitaa. Eri tavalla vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Ai että kaikki muu ympäristön hyväksi tehtyä on turhaa, jos jokin muu asia on huono?
Mutta kuitenkin sillä, että puro on luonnonmukainen, saadaan pidätettyä ravinteita, jotka tulevat mm. maanviljelystä. Jätevedenpuhdistamoiden fosforireduktiot lähenee jo 90 prosenttia, mutta perattu puro ei sido fosforia yhtään, vaan kaikki menee järvien kautta lopulta mereen. Jotta purojen kautta tullutta fosforia saadaan pidätettyä, tarvitaan tulvatasanteita, kosteikkoja ja muita erilaisia vesielementtejä eli luonnollista vaihtelua.
Se sinun purosi on metsässä, mistä ihmeestä sinnekin maatalouden fosforipäästöt tulevat? Ja johan se on aikaa sitten selvitetty, että vaikka peltoja ei edes viljeltäisi, niin mittaustuloksiin saadaan silti viljelyperäistä fosforia. Tätä ilmiötä ei ole kukaan osannut selittää - paitsi yksi naistohtori, joka epäili, että maaperässä on joka tapauksessa fosforia,joka liukenee veteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Ai että kaikki muu ympäristön hyväksi tehtyä on turhaa, jos jokin muu asia on huono?
Mutta kuitenkin sillä, että puro on luonnonmukainen, saadaan pidätettyä ravinteita, jotka tulevat mm. maanviljelystä. Jätevedenpuhdistamoiden fosforireduktiot lähenee jo 90 prosenttia, mutta perattu puro ei sido fosforia yhtään, vaan kaikki menee järvien kautta lopulta mereen. Jotta purojen kautta tullutta fosforia saadaan pidätettyä, tarvitaan tulvatasanteita, kosteikkoja ja muita erilaisia vesielementtejä eli luonnollista vaihtelua.
Se sinun purosi on metsässä, mistä ihmeestä sinnekin maatalouden fosforipäästöt tulevat? Ja johan se on aikaa sitten selvitetty, että vaikka peltoja ei edes viljeltäisi, niin mittaustuloksiin saadaan silti viljelyperäistä fosforia. Tätä ilmiötä ei ole kukaan osannut selittää - paitsi yksi naistohtori, joka epäili, että maaperässä on joka tapauksessa fosforia,joka liukenee veteen.
Kyllä, mutta metsä- ja maataloudessa tehtävä maaperän myllääminen luonnollisesti lisää näiden fosforipäästöjen määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Ai että kaikki muu ympäristön hyväksi tehtyä on turhaa, jos jokin muu asia on huono?
Mutta kuitenkin sillä, että puro on luonnonmukainen, saadaan pidätettyä ravinteita, jotka tulevat mm. maanviljelystä. Jätevedenpuhdistamoiden fosforireduktiot lähenee jo 90 prosenttia, mutta perattu puro ei sido fosforia yhtään, vaan kaikki menee järvien kautta lopulta mereen. Jotta purojen kautta tullutta fosforia saadaan pidätettyä, tarvitaan tulvatasanteita, kosteikkoja ja muita erilaisia vesielementtejä eli luonnollista vaihtelua.
Se sinun purosi on metsässä, mistä ihmeestä sinnekin maatalouden fosforipäästöt tulevat? Ja johan se on aikaa sitten selvitetty, että vaikka peltoja ei edes viljeltäisi, niin mittaustuloksiin saadaan silti viljelyperäistä fosforia. Tätä ilmiötä ei ole kukaan osannut selittää - paitsi yksi naistohtori, joka epäili, että maaperässä on joka tapauksessa fosforia,joka liukenee veteen.
Ai mielestäsi se sama puro ei kulje missään muualla kuin siinä metässsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Kyllä ne ovat selvinneet,mutta eivät nykyisenlaisina virkistysmetsinä, älä kuvittele, että ne ovat olleet kaunista katsottavaa tai kuljettavaa. Myrskyt ja tulipalot ovat aika ajoin kaataneet puita ja - hui kahistus - polut ovat jääneet runkojen alle eikä kukaan ole kaupungin puolesta tullut niitä pois siivoamaan (osin ehkä siksi, että ei ollut niitä kaupunkeja...).
Jos meillä olisi aidosti luonnomukainen metsänhoito, niin me hyväksyisimme sen, että ei olisi paperia. Sen korvaisi todennäköisesti muovi. Eikä kukaan järkevä ihminen menisi metsään kuin täysin tyynellä säällä, sillä myrskyssä tai edes pienellä tuulella siellä olisi hankala selvitä hengissä. Kun tuho olisi käynyt, menisi noin 80 vuotta ennen kuin alue edes etäisesti muistuttaisi metsää, koska ensin sen valtaisi lehtipuut ja vasta niiden oheen syntyisi havupumetsä. Se kituisi lehtipuiden alla mitenkuten siihen asti, että lehtipuut tulisivat tiensä päähän (taas se myrsky tai vaihtoehtoisesti iloiset nävertäjät).
Mitä enemmän me ns. suojelemme metsiä, sitä enemmän käytämme muovia. Ja se taas on hyvä juttu, koska muovi ei maadu eikä homehdu samalla tavalla kuin kostea puu.
Niin. Nämä ovat vaikeita asioita. Kokonaisuudessaan olisi parempi, että ihminen lajina poistuisi maapallolta. Kestävä elämäntapa ei ole tällä väkimäärällä mahdollista. Mutta tämä tietysti on ikävän kyynistä ajattelua. On järkevämpää pyrkiä siihen, että luontoa edes yritetään suojella silloin, kun se on mahdollista ja suojelua kyseisessä tilanteessa puoltavat useammat seikat kuin luonnonvarojen käyttöä. Ehkä ympäristön tuhoutuminen edes silloin vähän vähän voi hidastua. Kokonaisuudessaan ihmisen toiminta maapallolla kuitenkin muistuttaa itselaukaistua pommia, jota ei voi enää peruuttaa. Suuret muutokset ympäristössä ja lajimme elinoloissa ovat väistämättömiä, mutta ainahan joku ihminenkin voi niistä selviytyä. Suurin osa ei, mutta uusiin oloihin varmasti kehittyy evoluution myötä uudenlaista elämää.
Miksi muut eliöt olisi sen arvokkaampia kuin ihmiset?
Mitä mieltä itse olet asiasta? Minulla ei ole tähän mielipidettä. Oman lajimme näkökulmasta toimimme vain todella typerästi heikentämällä omia elinolojamme. Sahaamme omaa oksaamme ja vieläpä täysin tietoisina siitä, mitä olemme tekemässä. Olemme laji, joka osaa itse eliminoida itsensä pois maapallolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Ai että kaikki muu ympäristön hyväksi tehtyä on turhaa, jos jokin muu asia on huono?
Mutta kuitenkin sillä, että puro on luonnonmukainen, saadaan pidätettyä ravinteita, jotka tulevat mm. maanviljelystä. Jätevedenpuhdistamoiden fosforireduktiot lähenee jo 90 prosenttia, mutta perattu puro ei sido fosforia yhtään, vaan kaikki menee järvien kautta lopulta mereen. Jotta purojen kautta tullutta fosforia saadaan pidätettyä, tarvitaan tulvatasanteita, kosteikkoja ja muita erilaisia vesielementtejä eli luonnollista vaihtelua.
Se sinun purosi on metsässä, mistä ihmeestä sinnekin maatalouden fosforipäästöt tulevat? Ja johan se on aikaa sitten selvitetty, että vaikka peltoja ei edes viljeltäisi, niin mittaustuloksiin saadaan silti viljelyperäistä fosforia. Tätä ilmiötä ei ole kukaan osannut selittää - paitsi yksi naistohtori, joka epäili, että maaperässä on joka tapauksessa fosforia,joka liukenee veteen.
Ai mielestäsi se sama puro ei kulje missään muualla kuin siinä metässsä?
En mitenkään ymmärrä, että miten alajuoksun maatalouden fosfori liukenee yhtään sen vähempää veteen, jos yläjuoksulla puro on tukittu lahoavilla puilla. Selitä, mikä ihmeen kemiallinen prosessi aiheuttaa sen, että puron ennallistaminen pienentään maatalouden päästöjä niin merkittävästi, että tulvimisen vuoksi metsämaasta liukeneva fosfori voidaan tulkita pelkästään hyväksi asiaksi.
Ap:n kirjoituksessa kyse on virkistysmetsästä, joka on vielä kauempana luonnonmetsästä kuin talousmetsä. Ei se pysy virkistysmetsänä, jos siellä ei tehdä säännöllisiä hakkuita, poisteta vaarallisia puita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnontilainen metsä nimenomaan EI ole kulkukyvytöntä ryteikköä. Kun sekametsän annetaan kasvaa oikeasti rauhassa, muodostuu ajan kanssa maastosta luonnollisesti kuljettava, kun isommat ja varjostavammat puut pitävät alluskasvillisuuden matalampana ja estävät ryteikköä kasvamasta. Myös kaatuneet puut pitäisi jättää maastoon lahoamaan, sillä se monipuolistaa hurjasti lajistoa.
Talousmetsät nimenomaan ovat sitä ryteikköä. Näitä "mäntypuupeltoja'" on Suomessa ihan riittämiin. On ehdotettu että autoimmuunisairauksien yleistyminenkin johtuisi luonnon lajiston köyhtymisestä. Mitä me tehdään luonnolle, se me tehdään itsellemme.
Vierailija kirjoitti:
Misä ne pahoittelee? Tuossa tekstissä kerrotaan, että polkuverkosto ennallistetaan eli poluilta siivotaan risut. Ei siinä metsää ennallisteta!
Metsällä on hankala taipumus kasvaa enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Jossain kuppasessa taimikossa ei ala ku vtuttaan. Miellyttävän näköisen metsän kasvu ottaa vähintään 50 vuotta, (lehtimetsä) ja 100-150 vuotta (havumetsä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kyllä sattuu ja tapahtuu. No, seuraavaksi siirrettäänkin ravirata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsäpuroja kunnostetaan heittämällä niihin kuolleita ja lahoja puita, jotta puro muotoutuu mutkittelevaksi ja taimenet saavat piilopaikkoja. Puita kaadetaan purojen päälle ja niiden ympärille.
Sitä voi olla vaikea ymmärtää tuollaisten "Metsän kuuluu olla tasapaksuisia ja pituisia puita, purot ohjattuna pois häiritsemästä kasvua".
Omassa metsässä käyn poistamassa tuollaiset purontukkeet. Onneksi laki ei kiellä siirtämästä pois kaatuneita puita, se vaatii ainoastaan hakkuista huomioimaan ja säästämään ko. kohteet. Sitä mukaan kun joku käy siellä puita kaatamassa, minä kerään ne pois.
Jep jep. Perataan vaan kaikki Suomen purot. Ainiin, niin on jo tehty lähes kaikilla puroilla, ja samalla pilattu arvokasta luontoa. Nyt niitä puroja sitten epätoivoisesti yritetään palauttaa luonnontilaisiksi...
Toivotaan, että tuollainen ehdottomasi laki tulee mahdollisimman pian.
Jos laki kieltää siirtämästä kaatuneita puita, niin liikenne Suomessa loppuu aika ripeästi kapeammalla tiestöllä.
Tukkimalla purot aiheutat haittaa toisen maille. Silloin tulva voi nousta mökkiläisen terassille ja siitäkös se haloo nousee, että kuka pilaa heidän kesäpaikan.
Ei niitä puroja tukita, vaan samalla palautetaan luonnonmukaiset tulva-alueet, jolle se tulvavesi nousee. Kannattaa tutustua purokunnostamiseen.
Tällaiset ennakkoluulot haittaavat hirveästi kunnostustöitä, niin metsässä kuin missä tahansa muualla.
Miksi emme tukkisi myös jätevedenpuhdistamojen viemäreitä? Enemmän sieltä tulee luontoa tuhoavia elementtejä kuin metsänhakkuista.
Ai että kaikki muu ympäristön hyväksi tehtyä on turhaa, jos jokin muu asia on huono?
Mutta kuitenkin sillä, että puro on luonnonmukainen, saadaan pidätettyä ravinteita, jotka tulevat mm. maanviljelystä. Jätevedenpuhdistamoiden fosforireduktiot lähenee jo 90 prosenttia, mutta perattu puro ei sido fosforia yhtään, vaan kaikki menee järvien kautta lopulta mereen. Jotta purojen kautta tullutta fosforia saadaan pidätettyä, tarvitaan tulvatasanteita, kosteikkoja ja muita erilaisia vesielementtejä eli luonnollista vaihtelua.
Se sinun purosi on metsässä, mistä ihmeestä sinnekin maatalouden fosforipäästöt tulevat? Ja johan se on aikaa sitten selvitetty, että vaikka peltoja ei edes viljeltäisi, niin mittaustuloksiin saadaan silti viljelyperäistä fosforia. Tätä ilmiötä ei ole kukaan osannut selittää - paitsi yksi naistohtori, joka epäili, että maaperässä on joka tapauksessa fosforia,joka liukenee veteen.
Ai mielestäsi se sama puro ei kulje missään muualla kuin siinä metässsä?
En mitenkään ymmärrä, että miten alajuoksun maatalouden fosfori liukenee yhtään sen vähempää veteen, jos yläjuoksulla puro on tukittu lahoavilla puilla. Selitä, mikä ihmeen kemiallinen prosessi aiheuttaa sen, että puron ennallistaminen pienentään maatalouden päästöjä niin merkittävästi, että tulvimisen vuoksi metsämaasta liukeneva fosfori voidaan tulkita pelkästään hyväksi asiaksi.
Veikkaan, että tiedät nämä asiat metsänomistajana, mutta et halua uskoa niitä, koska "metsäsi kärsii siitä". Se ei kärsi siitä, sillä on täysin mahdollista tehdä luonnonmukaisia tulvatasanteita, joita tehdään nykyään metsien lisäksi jo pelloillekin.
Ei ne puut vaikuta siihen liukenemiseen. Puut saavat tulvan siirtymään maalle, koska puro ei vedä enää niin paljon vettä kuin perattu. Puroon, puron reunoille ja erityisesti metsämaalle muodostuu tulvimisen vuoksi vähitellen tulva- eli vesikasvillisuutta, kuten vaikka järviruokoa. Nämä tulvakasvit sitovat sitä fosforia itseensä huomattavasti, mikä taas vähentää vedessä olevien ravinteiden määrää eli parantaa vedenlaatua. Tämä sama vesi menee myöhemmin järvien kautta mereen.
Puroihin palautetaan myös kivistä tehtyjä koskia, jotka on perkausten yhteydessä poistettu. Nämä kosket toimivat esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisten puroissa kutevien kalojen kutupaikkoina, kuten esimerkiksi purotaimenen. Lisäksi kalat viihtyvät niissä puiden antamissa "piilopaikoissa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä keksi yhtäkään syytä, miksi pieni puu on jotenkin luontoarvoiltaan surkeampi kuin vanha ja laho.
Nukuit bilsan tunnit?
En nukkunut, vaan kuuntelin, miten kerrottiin puillakin olevan tietyn eliniän ja että laho/lahoava puu saattaa olla myrskyssä vaarallinen. Jokainen puu kuolee ja jos emme toimi oikein, ei sen tilalle kasva uutta. Eli jos sinnikkäästi poljet ne taimet maahan, niin et saa uutta puuta seuraaville sukupolville. Siellä kylmässä ja pimeässä hoitamattomassa luonnonmetsässä taimet eivät edes lähde kasvuun.
Ai näinkö on historiassa ollut? Metsät eivät ole omatoimisesti selvinneet?
Kyllä ne ovat selvinneet,mutta eivät nykyisenlaisina virkistysmetsinä, älä kuvittele, että ne ovat olleet kaunista katsottavaa tai kuljettavaa. Myrskyt ja tulipalot ovat aika ajoin kaataneet puita ja - hui kahistus - polut ovat jääneet runkojen alle eikä kukaan ole kaupungin puolesta tullut niitä pois siivoamaan (osin ehkä siksi, että ei ollut niitä kaupunkeja...).
Jos meillä olisi aidosti luonnomukainen metsänhoito, niin me hyväksyisimme sen, että ei olisi paperia. Sen korvaisi todennäköisesti muovi. Eikä kukaan järkevä ihminen menisi metsään kuin täysin tyynellä säällä, sillä myrskyssä tai edes pienellä tuulella siellä olisi hankala selvitä hengissä. Kun tuho olisi käynyt, menisi noin 80 vuotta ennen kuin alue edes etäisesti muistuttaisi metsää, koska ensin sen valtaisi lehtipuut ja vasta niiden oheen syntyisi havupumetsä. Se kituisi lehtipuiden alla mitenkuten siihen asti, että lehtipuut tulisivat tiensä päähän (taas se myrsky tai vaihtoehtoisesti iloiset nävertäjät).
Mitä enemmän me ns. suojelemme metsiä, sitä enemmän käytämme muovia. Ja se taas on hyvä juttu, koska muovi ei maadu eikä homehdu samalla tavalla kuin kostea puu.
Niin. Nämä ovat vaikeita asioita. Kokonaisuudessaan olisi parempi, että ihminen lajina poistuisi maapallolta. Kestävä elämäntapa ei ole tällä väkimäärällä mahdollista. Mutta tämä tietysti on ikävän kyynistä ajattelua. On järkevämpää pyrkiä siihen, että luontoa edes yritetään suojella silloin, kun se on mahdollista ja suojelua kyseisessä tilanteessa puoltavat useammat seikat kuin luonnonvarojen käyttöä. Ehkä ympäristön tuhoutuminen edes silloin vähän vähän voi hidastua. Kokonaisuudessaan ihmisen toiminta maapallolla kuitenkin muistuttaa itselaukaistua pommia, jota ei voi enää peruuttaa. Suuret muutokset ympäristössä ja lajimme elinoloissa ovat väistämättömiä, mutta ainahan joku ihminenkin voi niistä selviytyä. Suurin osa ei, mutta uusiin oloihin varmasti kehittyy evoluution myötä uudenlaista elämää.
Miksi muut eliöt olisi sen arvokkaampia kuin ihmiset?
Mitä mieltä itse olet asiasta? Minulla ei ole tähän mielipidettä. Oman lajimme näkökulmasta toimimme vain todella typerästi heikentämällä omia elinolojamme. Sahaamme omaa oksaamme ja vieläpä täysin tietoisina siitä, mitä olemme tekemässä. Olemme laji, joka osaa itse eliminoida itsensä pois maapallolta.
Samaa mieltä olen. Tarvitaan joku suurempi katastrofi avaamaan silmät. Ehkä ihmiset kuolevat pois seuraavien satojen vuosien aikana, ehkä eivät. Sen näyttää aika. Täällä on sen kokoluokan ongelmia että meistä ei ole niitä ratkomaan ilman jonkin väliintuloa, olkoon se vaikka itseaiheutettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et etsinyt kuvia vanhasta metsästä vaan ainoastaan aurinkoisesta metsän laidasta?
En ole tuo kenelle vastasit, mutta miksi niin monet luulevat, että vanhat metsät ovat umpeen kasvanutta tiheikköä?
Katso kuvia vaikka kirjasta "Suomalaiset aarniometsät" (tekijät Petri Keto-Kotoi ja Timo Kuuluvainen). Googlaa vaikka tuon kirjan nimellä niin näkyy monenlaista metsämaisemaa. Ja Googlaa myös vaikka primeval forest.
Luonnontilainen metsämaisema on vaihtelevaa, sehän se "juju" onkin.
Minäkin pari vuotta sitten koin pohjoisessa järkytyksen, kun luonnontilainen metsä oli vedetty matalaksi. Laskin huvikseni vuosirenkaat muutamasta kannosta ja vanhin mänty jonka laskin oli 145 vuotias. Vitutti. Nykyään sielläkin kasvaa puupelto ja esim. pöllöjen tai korpin ääniä ei ole enää kuulunut.
Miksi muut eliöt olisi sen arvokkaampia kuin ihmiset?