Te, jotka elätte lannistavan puolison kanssa, miten selviätte masentumatta täysin?

:( Ymmärrän.

Voikohan nainen olla lannistava puoliso (heterosuhteessa), vai ovatko ne aina vain näitä kotityranniukkoja?

Kyllä mä sanoisin, että ne on ne miehet..

Vierailija kirjoitti:

:( Ymmärrän.

Minä en ymmärrä. Niin makaat kuin petaat, ap. Apua ja tukea on saatavilla heti kun alat auttaa itseäsi ja lähdet.

Käyn itse terapiassa sietääkseni olla tällaisessa suhteessa. Hieman parannusta on tapahtunut, kun olen lakannut olemasta enää niin kiltti tyttö kuin vuosia. Vielä olisi pitkä matka tasa-arvoiseen suhteeseen. Eroaminen olisi liian vaikeaa, eron jälkeen vasta vaikeaa tulisikin, jos oikein veikkaan. Eli koetan vain tekohengittää aikaa eteenpäin ja odotan lasten kasvua. Pahinta tässä on se, etten oikeastaan toivo enää itselleni mitään. Kun on vuosia elänyt niin, että on aina saanut haudata omat toiveensa, niin nyt en edes toivo enkä halua mitään.

Vierailija kirjoitti:

Voikohan nainen olla lannistava puoliso (heterosuhteessa), vai ovatko ne aina vain näitä kotityranniukkoja?

Anoppini on hirvittävä kotityranni. Mieheni on tullut äitiinsä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

:( Ymmärrän.

Minä en ymmärrä. Niin makaat kuin petaat, ap. Apua ja tukea on saatavilla heti kun alat auttaa itseäsi ja lähdet.

Näin sanoo ihminen, joka on elänyt turvallista elämää. Kerro mitä tehokasta ja toimivaa apua saa ja mistä, jos eron yhteydessä/jälkeen alkaa todella paha vainoaminen.

Jos et pysty eroamaan niin puolisosi on saavuttanut päämääränsä mikä  on itsetuntosi  murskaaminen.

Kyllä sä voit erota. Teet sen pienenpienin askelin. Keräät rahaa salatilille, hommaat asunnon ja viet avioerohakemuksen oikeuteen. Muista että elämäsi paranee kun pääset lannistajasta eroon. Älä  mieti  mahdollisia suhteita, sitä  kautta on todella typerää lähetä tulevaisuutta miettimään. Mieti mitä haluat: kodin jossa voit olla oma itsesi ja missä  kukaan ei  heittele typeriä  mielipiteitään sinusta.

Erota voi Suomessa aina.

Vierailija kirjoitti:

Jos et pysty eroamaan niin puolisosi on saavuttanut päämääränsä mikä  on itsetuntosi  murskaaminen.

Kyllä sä voit erota. Teet sen pienenpienin askelin. Keräät rahaa salatilille, hommaat asunnon ja viet avioerohakemuksen oikeuteen. Muista että elämäsi paranee kun pääset lannistajasta eroon. Älä  mieti  mahdollisia suhteita, sitä  kautta on todella typerää lähetä tulevaisuutta miettimään. Mieti mitä haluat: kodin jossa voit olla oma itsesi ja missä  kukaan ei  heittele typeriä  mielipiteitään sinusta.

Erota voi Suomessa aina.

Vaikka tekisi kaikki yllämainitsemasi ei välttämättä onnistu. Katso kohta 7, osaatko vastata siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

:( Ymmärrän.

Minä en ymmärrä. Niin makaat kuin petaat, ap. Apua ja tukea on saatavilla heti kun alat auttaa itseäsi ja lähdet.

Näin sanoo ihminen, joka on elänyt turvallista elämää. Kerro mitä tehokasta ja toimivaa apua saa ja mistä, jos eron yhteydessä/jälkeen alkaa todella paha vainoaminen.

Poliisi  ja turvapalvelut auttavat. Asiaa auttaa myös se että teet luovutuskiellot joka paikkaan jo ENNEN muuttoa, jolloin uudet osoitetietosikin ovat valmiiksi luovutuskiellossa. Eli ilmoitus maistraattiin, postiin, operaattorille, trafiin.

Minä tiedän tapauksia  joissa on lähdetty ja jääty henkiin. Asia pitää vaan hoitaa kuten yksi miehen pettämäksi täällä joutui eli  valmistella pikkuhiljaa ja  lähteä sitten ns. kerralla. Avioliitto  ei ole mikään vankila. Kerää nyt sitä sisua, miestäsi  enemmän riepoo kulissien romahtaminen, koska hänelle lienee tärkeätä se miten asiat ulospäin näyttävät  ja kotona saa sitten  puolisoa kohdella miten vaan. Ei muuten saa.

Hankin kaksoiselämän netissä.

Tosin lopulta se johti siihen, että salattu elämä lipsui todellisen puolella ja muutos tapahtui sitten kuin itsestään.

Minun onneni/mielentilani/tahtomiseni ei ole enää yhdestäkään miehestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

:( Ymmärrän.

Minä en ymmärrä. Niin makaat kuin petaat, ap. Apua ja tukea on saatavilla heti kun alat auttaa itseäsi ja lähdet.

Näin sanoo ihminen, joka on elänyt turvallista elämää. Kerro mitä tehokasta ja toimivaa apua saa ja mistä, jos eron yhteydessä/jälkeen alkaa todella paha vainoaminen.

En ole tuo jolle kommentoit, mutta samaa mieltä eli lähde! Itse pitää ottaa vastuu onnellisuudessaan. Mulla yli 10 v suhde lannistajan/ nars. piirteitä kanssa. Itsetuntoni on onneksi hyvä, samoin sosiaalet taitoni. Onnistuin junailemaan eron melko sovussa. Tärkeää on sopia kaikki asiat paperilla, erityisen hyvin lapsiin liittyvät. Ihan joka pikku yksityiskohta!

Mulla nykyään ihana toimiva suhde. ❤ Exä soittaa kyllä suutaan ja koittaa olla hankala, mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Lasten asiat toimii hyvien sopimusten takia.

Vierailija kirjoitti:

Jos et pysty eroamaan niin puolisosi on saavuttanut päämääränsä mikä  on itsetuntosi  murskaaminen.

Kyllä sä voit erota. Teet sen pienenpienin askelin. Keräät rahaa salatilille, hommaat asunnon ja viet avioerohakemuksen oikeuteen. Muista että elämäsi paranee kun pääset lannistajasta eroon. Älä  mieti  mahdollisia suhteita, sitä  kautta on todella typerää lähetä tulevaisuutta miettimään. Mieti mitä haluat: kodin jossa voit olla oma itsesi ja missä  kukaan ei  heittele typeriä  mielipiteitään sinusta.

Erota voi Suomessa aina.

Mites talo, jota ei muuttotappiokunnassa saa myytyä ja josta on vielä yli kolmasosa velkaa maksamatta? Mistä saan rahat edes sänkyihin? Kumpikaan ei sitä taloa halua kuitenkaan.

Ap

Ap

Mikset voi erota?

Ala tehdä pakosuunnitelmaa. Säästä rahaa. Ala selvittää, missä voisit asua tai missä on turvataloja, jos sellaista tarvitset. Uskoudu jollekulle luottamuksen arvoiselle, jonka kanssa voit jutella ja joka ehkä voisi auttaa sinua lähtemisessä. Kysy neuvoa sosiaalitoimesta, lakimieheltä, lastensuojelusta, mikä nyt asiaan liittyy.

Rupea ainakin vääntämään päätäsi siihen asentoon, että voit joskus lähteä eikä elämän ole pakko jatkua samanlaisena loputtomiin. koska se on totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

:( Ymmärrän.

Minä en ymmärrä. Niin makaat kuin petaat, ap. Apua ja tukea on saatavilla heti kun alat auttaa itseäsi ja lähdet.

Näin sanoo ihminen, joka on elänyt turvallista elämää. Kerro mitä tehokasta ja toimivaa apua saa ja mistä, jos eron yhteydessä/jälkeen alkaa todella paha vainoaminen.

Poliisi  ja turvapalvelut auttavat. Asiaa auttaa myös se että teet luovutuskiellot joka paikkaan jo ENNEN muuttoa, jolloin uudet osoitetietosikin ovat valmiiksi luovutuskiellossa. Eli ilmoitus maistraattiin, postiin, operaattorille, trafiin.

Minä tiedän tapauksia  joissa on lähdetty ja jääty henkiin. Asia pitää vaan hoitaa kuten yksi miehen pettämäksi täällä joutui eli  valmistella pikkuhiljaa ja  lähteä sitten ns. kerralla. Avioliitto  ei ole mikään vankila. Kerää nyt sitä sisua, miestäsi  enemmän riepoo kulissien romahtaminen, koska hänelle lienee tärkeätä se miten asiat ulospäin näyttävät  ja kotona saa sitten  puolisoa kohdella miten vaan. Ei muuten saa.

Onhan etävanhemmalla tapaamisoikeus lapsiin, onhan se monta kertaa nähty. Mitä suojelua ja mistä saa 24/7/365?

Minä läksin kun voimat olivat viimeisillään. Olin jo masennuslääkityksellä ja sain siitä sen verran voimia että häivyin ja katkaisin välit kokonaan, lasten asiat hoidan lyhyin viestein. 

Oli ihana tunne päästä omaan kotiin, ovi ja lukko ankeuttajan ja minun väliin, voin taas hengittää ja toipua rauhassa. Omanarvontunto palasi, kun mies ei päässyt enää lyttäämään ja voin sanoa että nautin vaikeuksista jotka lähtöni hänelle aiheutti. 

Kun ei vuosien aikana oppinut käyttäytymään kuin ihminen, ei sitten ja heippa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et pysty eroamaan niin puolisosi on saavuttanut päämääränsä mikä  on itsetuntosi  murskaaminen.

Kyllä sä voit erota. Teet sen pienenpienin askelin. Keräät rahaa salatilille, hommaat asunnon ja viet avioerohakemuksen oikeuteen. Muista että elämäsi paranee kun pääset lannistajasta eroon. Älä  mieti  mahdollisia suhteita, sitä  kautta on todella typerää lähetä tulevaisuutta miettimään. Mieti mitä haluat: kodin jossa voit olla oma itsesi ja missä  kukaan ei  heittele typeriä  mielipiteitään sinusta.

Erota voi Suomessa aina.

Vaikka tekisi kaikki yllämainitsemasi ei välttämättä onnistu. Katso kohta 7, osaatko vastata siihen?

Vastasin jo. Pelolle ei  pidä antaa valtaa vaan vainoaminen pitää tehdä julkiseksi.Olen itse joutunut vaihtamaan yhteystietoni ja elämään pelossa joitakin vuosia.Olen myös rohkaissut suurta joukkoa naisia lähtemään suhteesta eikä  ainutkaan heistä ole menettänyt henkeään.

Muuttaa tarpeeksi kauas ja pitää huolen siitä että kertoo avoimesti  suhteen laadusta ihmisille. Tekee asiasta julkisen, häpeän uhallakin. PS.Anoppia voit käskeä suksimaan kuuseen.

Älä ole avuton.Lopeta se jossittelu ja pelkääminen, suurin osa siitä on omassa päässäsi.

Ap, sun pitää suuttua. Siitä saat voimaa.

Vierailija kirjoitti:

Voikohan nainen olla lannistava puoliso (heterosuhteessa), vai ovatko ne aina vain näitä kotityranniukkoja?

Voi nainenkin olla lannistava puoliso. Tiedän joitakin tapauksia. Naiset harvemmin uhkaavat pahoinpitelyllä ja hengenmenetyksellä jos mies lähtee suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Käyn itse terapiassa sietääkseni olla tällaisessa suhteessa. Hieman parannusta on tapahtunut, kun olen lakannut olemasta enää niin kiltti tyttö kuin vuosia. Vielä olisi pitkä matka tasa-arvoiseen suhteeseen. Eroaminen olisi liian vaikeaa, eron jälkeen vasta vaikeaa tulisikin, jos oikein veikkaan. Eli koetan vain tekohengittää aikaa eteenpäin ja odotan lasten kasvua. Pahinta tässä on se, etten oikeastaan toivo enää itselleni mitään. Kun on vuosia elänyt niin, että on aina saanut haudata omat toiveensa, niin nyt en edes toivo enkä halua mitään.

Tälleen diagnosoidun luonnehäiriöisen lapsena kiroan kaltaisia ihmisiä jotka oman pelkonsa takia pilaavat lasten elämän jäämällä  sen luonnehäiriöisen luo.Kerronpa  mitä  tapahtuu kun lapset ovat teinejä ja haastavat isänsä auktoriteetin: Se isä ei  kestä sitä lainkaan ja alkaa piinaamaan haasteellista teiniä. Oma isäni saatiin tuomarin päätöksellä ulos talosta vasta kun kävin hänen kimppuunsa ja ilmoitin tappavani hänet jos hän ei älyä itse poistua elämästämme. Sitä ennen olin jo vuosia rukoillut äitiäni eroamaan isästäni joka oli oikea hirviö.

Mietipä sitä ja ja lopeta se itsesi sääliminen.Ajattele prkl niitä lapsia jotka altistuvat tuolle päinalvettia olevalle parisuhdemallille. Mitä se tekee lapsille, mitä se vaikuttaa heidän liittoihinsä MIETI!!!!