Lue keskustelun säännöt.
Minua häiritsee seksuaalista haluttomuutta koskevassa keskustelussa se,
Että otetaan ikään kuin annettuna, että mitä enemmän seksiä, sen parempi. Että on jokin "normaali", ja jos siitä jää alle, on ongelma ja kriisi.
Minusta seksin määrä on ongelma vain, jos pariskunnan osapuolilla halut eroavat. Ja silloinkaan se on yhteinen ongelma, ei pelkästään sen vähemmän haluavan vika.
Luin juuri taas Hesarista tänään pitkän jutun, joka kuvasi hyvin tilannetta sen enemmän seksiä haluavan kannalta, mutta jätti sen vähemmän halukkaan ajatusmaailman täysin pimentöön. Vikaa haettiin jutussa yksinomaan siitä vähemmän halukkaasta.
Miksei koskaan ajatella niin päin, että ehkä se onkin ihan normaalia sekin, että ei haluta. Ja vonkaajan vonkaaminen vain ahdistaa tilannetta, ja HÄNEN halukkuutensa on se "ongelma", jota pitäisi hoitaa?
Juu, tätä näkökulmaa ei ikinä oteta, eikä minusta syyllisten etsiminen sinänsä edes olekaan hyödyllistä, halusin vaan kärjistää, jotta havainnollistaisin sitä, miten yksipuoliselta käsittelynäkökulma vaikuttaa meistä, joita seksi ei kauheasti innosta.
Nyt se seksistä vähän kiinnostunut leimataan heti. Hänellä on varmaan joku sairaus, vähintäänkin on frigidi ja estoinen tai tunteeton ja muuten outo.
Kommentit (781)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt jo pitkään.
Voisivatko ne seksiä mankuvat joskus myös miettiä, miksi sitä pitää saada juuri toisen ihmisen kanssa? Miksei asiaa voi hoitaa ihan vain itsekseen. Sehän on paljon kätevämpi vaihtoehto ja aina saatavilla.
Eli mitä seksin puutetta valittavalta oikein puuttuu? Tuskin pelkkää fyysistä nautintoa, vaan jotain haluttuna ja arvostettuna olemisen, kelpaamisen kokemustako? Tai sosiaalista statusta, jota näillä saa? Oman sukupuolisen identiteetin vahvistumista - tunnetta, että on onnistunut miehenä/naisena, että seksin saaminen on sen onnistumisen mitta?
Eli jos on itsetunto kunnossa eikä tarvitse muilta tuollaista hyväksyntää, niin tarvitseeko sitten niin pakonomaisesti seksiäkään? Olettaen että silkan fyysisen tarpeen hoitaa masturboimalla.
Erittäin hyvä kommentti. Pelkkää laukeamisen tarvetta se ei voi olla. Unohdetaan myös nyt siis taas ääripäät, tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin haluta sitä toista (olettaen ettei ole aseksuaalien suhde tai muuten yhteisestä halusta seksitön), tarkoitan että jos se toinen vaikkapa juuri pakonomaisesti haluaa 4 x päivässä niin eikö muka kerta päivässä riittäisi puolison kanssa ja loput itsekseen niin molemmat olisivat tyytyväisempiä? Ilmeisesti useinkaan ei riitä, ei riitä kun on pakonomainen tarve? Niin suuri tarve olla haluttu ettei mikään ole tarpeeksi?
Miksi pitää heti vetää tähän että se joka haluaa, haluaa monta kertaa päivässä, kun sais edes pari kertaa kuussa.
Ja, minulle ainakin naisena, ja tietääkseni myös miehelleni, se laukeaminen ei ole sama asia kun sen "hoitelee itse" mieheni ei tee sitä koskaan, minä teen viimeisessä hädässä. Mies ei yleensä pysty saman viikon aikana kahta kertaa ollenkaan (sen huomasin silloin 20 vuotta sitten kun oltiin vielä aika nuoria), ja mullekin riittää kerta viikkoon, nykyään jo riittäisi se että kerran kuussa ovulaation aikaan saisi kunnolla.
Mulle emätinorgasmi, ja nimenomaan miehen sen minulle aiheuttama, on sellaiseen pikaiseen pintapuoliseen klitorisorgasmiin verrattuna kuin vertaisi hirmumyrskyä muutamaan vesipisaraan. Ei sitä mieletöntä orgasmia saa kuin kunnon yhdynnällä ja se ensimmäinen on aina se isoin, seuraavat on sitten jälkimaininkeja.
Ja minulle se rakastelu on yhtäkuin rakkaus. En voisi koskaan rakastella sellaisen ihmisen kanssa jota en rakasta. En halua edes kätellä ketään ihmisiä, en halaile edes aikuista lastani tai äitiäni tai sisaruksiani tai ystäviä.
Minulle mieheni kosketus on mieletön, se rentouttaa lihakset ja mielen. Ja minua loukkaa se, että mies ei kaipaa niin paljon koskettaa minua tai tuntea minun kosketustani kuin minä hänen.
Tiedätkö että olet onnekas kun ylipäänsä pystyt kokemaan noin voimakkaasti. Löisinpä vaikka vetoa että miehesi ei kokisi noin syvästi veiika hänelle iskettäisiin sänkyyn maailman seksikkäin nainen. Ei ole mitään syytä loukkaantua. Enemmänkin tuossa on surullista ettet ole alunperinkin päätynyt yhteen vastaavan miehen kanssa.
Joo, se on totta. Luulisi että mieheni olisi otettu siitä kuinka suuri vaikutus hänen pienillä teoillaankin on minuun. Minä ainakin olisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Siis miksen voisi kuvitella? Meille terapeutti antoi saman neuvon ohimennen (vaikkei kummankaan haluttomuus ole ongelmamme) ja kyllä se koski molempia ihan yhtälailla. Just eilen illalla minä halusin seksiä ja mies ilmoitti, että on kovin väsynyt, mutta voi maata paikallaan jos minä teen työn. Ei hän vaikuttanut kovin rikkinäiseltä tai loukkaantuneelta.
Miksi et voinut hoidella itseäsi ja antaa väsyneen nukkua? Ja onko noin uupuneen kanssa sitten kiva harrastaa? :D
Niin mä tekisin, antaisin väsyneen nukkua ja tyydyttäisin itseni... Haluttomia (tai niitä jotka haluttomiksi leimataan) aina syyllistetään vallankäytöstä mitä seksiin tulee, mutta outoa vallankäyttöä on sekin jos ei voi antaa toisen nukkua väsyneenä vaan aivan pakko on saada, vaikka omatkin toimivat kädet oletettavasti löytyy.
Kyllä minä jaksan aina seksiä koska se helpottaa ahdistusta, masennusta ja stressiä, jopa kipua. Se on ihan tutkittu asia että orgasmi on ihmiselle erittäin terveellistä. Ja omin käsin ei saa samaa orgasmia, ei mitenkään, eikä kosketusta muutenkaan, jos niin olisi ei minulla olisi miestä ollenkaan. Kyllä minä arjesta selviytyisin yksinkin.
Ja jos se toinen on aina viikosta ja kuukaudesta toiseen väsynyt, niin pitäisi itsekin jotain asialle tehdä.
Mulla ainakaan pakkoseksi ei helpota ahdistusta, masennusta eikä stressiä vaan aiheuttaa sitä. Enkä myöskään todellakaan saa velvollisuusseksistä orgasmia. Mitä enemmän toinen velvoittaa, niin sen vähemmän aidosti enää haluan.
Miksi sen pitäisi olla pakkoseksiä? Miksi et rakasta puolisoasi niin paljon että haluat tehdä hänelle hyvää, ja ehkä itsekin siinä saat siitä mielihyvää kun hommat etenee? Miksi toinen joutuu pyytämään että ole minulle rakas edes kerran kuussa?
ploplb kirjoitti:
Plopb kirjoitti:
Ei kannata lähteä edes keskiarvosta, lakatkaa lukemasta blogeja ja tehkää niinkuin itse tahdotte!
Täältä (ja muualtakin) saa aina lukea välillä, että kyllä miestään rakastava vaimo myös haluaa miestään ja harrastaa seksiä hänen kanssaan. Kyllä asia vaan on niin, että rakastaminen ja haluaminen eivät kulje käsi kädessä. Itse en halua tippaakaan miestäni (silti meillä on seksiä viikoittain), enkä koe häntä yhtään haluttavana, mutta rakastan häntä kyllä. Joskin en tunne mitään intohimoa. Mieheni on antanut itsensä rupsahtaa ulkoisesti monin tavoin. Tämä on yksi syy. Lisäksi en tahdo enää ikinä lapsia, pelkään vahinkoraskautta kuollakseni ja mies tietää sen, mutta ei ole vuosikausien lupailusta huolimatta mennyt mennyt sterilisaatioon (itse ehdotti alunperin). Haluttomuuteeni on siis useita syitä: rupsahtanut kumppani, pillerien syöminen, väsymys, yleinen kyllästyminen arkeen ja muita syitä. Siltikin väitän rakastavani miestäni, en tosin vain intohimoisesti, enkä halua häntä seksuaalisesti. Ja sanon vaan, ettei tällaisen tilanteen korjaamiseksi ole paljoa tehtävissä.
ja joku sanoo noin miehestään..
Tuossa on varmaan minun kauhuskenaarioni, että mieheni kyllä rakastaisi minua, mutta ei pidä minua pätkääkään viehättävänä, ei halua minua, ja, noh, ajattelisi minusta noin kuin sinä ajattelet omasta puolisostasi. Minusta olisi silloin reilumpaa saada tietää se, että minulla on myös mahdollisuus valita kumppani, joka haluaisi minua. Olisi kamalaa olla sidottuna toiseen ihmiseen "vilpillä".
Anteeksi, en halua arvostella suoraan sinun suhdettasi. Tämä vain on itselleni aika kipeä paikka, koska olen tehnyt ihan helvetisti töitä sen eteen, että olisin viehättävä puolisoni silmissä. Mikään vain ei tosiaan tunnu riittävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Siis miksen voisi kuvitella? Meille terapeutti antoi saman neuvon ohimennen (vaikkei kummankaan haluttomuus ole ongelmamme) ja kyllä se koski molempia ihan yhtälailla. Just eilen illalla minä halusin seksiä ja mies ilmoitti, että on kovin väsynyt, mutta voi maata paikallaan jos minä teen työn. Ei hän vaikuttanut kovin rikkinäiseltä tai loukkaantuneelta.
Miksi et voinut hoidella itseäsi ja antaa väsyneen nukkua? Ja onko noin uupuneen kanssa sitten kiva harrastaa? :D
Niin mä tekisin, antaisin väsyneen nukkua ja tyydyttäisin itseni... Haluttomia (tai niitä jotka haluttomiksi leimataan) aina syyllistetään vallankäytöstä mitä seksiin tulee, mutta outoa vallankäyttöä on sekin jos ei voi antaa toisen nukkua väsyneenä vaan aivan pakko on saada, vaikka omatkin toimivat kädet oletettavasti löytyy.
Missä sanottiin, etten tehnyt niin? En huomannut kertoneeni mitään loppuratkaisua tarinalleni :D
Vierailija kirjoitti:
Nyt se seksistä vähän kiinnostunut leimataan heti. Hänellä on varmaan joku sairaus, vähintäänkin on frigidi ja estoinen tai tunteeton ja muuten outo.
Nojoo, näinhän se on. Seksi on parisuhteen liima. Toki kukin voi keksiä mitä vain verukkeita ettei näin olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Siis miksen voisi kuvitella? Meille terapeutti antoi saman neuvon ohimennen (vaikkei kummankaan haluttomuus ole ongelmamme) ja kyllä se koski molempia ihan yhtälailla. Just eilen illalla minä halusin seksiä ja mies ilmoitti, että on kovin väsynyt, mutta voi maata paikallaan jos minä teen työn. Ei hän vaikuttanut kovin rikkinäiseltä tai loukkaantuneelta.
Miksi et voinut hoidella itseäsi ja antaa väsyneen nukkua? Ja onko noin uupuneen kanssa sitten kiva harrastaa? :D
Niin mä tekisin, antaisin väsyneen nukkua ja tyydyttäisin itseni... Haluttomia (tai niitä jotka haluttomiksi leimataan) aina syyllistetään vallankäytöstä mitä seksiin tulee, mutta outoa vallankäyttöä on sekin jos ei voi antaa toisen nukkua väsyneenä vaan aivan pakko on saada, vaikka omatkin toimivat kädet oletettavasti löytyy.
Kyllä minä jaksan aina seksiä koska se helpottaa ahdistusta, masennusta ja stressiä, jopa kipua. Se on ihan tutkittu asia että orgasmi on ihmiselle erittäin terveellistä. Ja omin käsin ei saa samaa orgasmia, ei mitenkään, eikä kosketusta muutenkaan, jos niin olisi ei minulla olisi miestä ollenkaan. Kyllä minä arjesta selviytyisin yksinkin.
Ja jos se toinen on aina viikosta ja kuukaudesta toiseen väsynyt, niin pitäisi itsekin jotain asialle tehdä.
Hämmentävää, syyt hankkia kumppani a) orgasmi b) arjesta selviytyminen.
On kai siinä parisuhteessa muitakin ulottuvuuksia.
No ne on ne asiat jotka rakkauden lisäksi erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Parisuhde rakkaus sisältää halun näyttää sitä rakkautta rakastelemalla. Omituista että joku haluaa sen kieltää. Rakastelu ja orgasmi tuottaa hormoneita jotka lisäävät rakkauden tunnetta kumppaniin, mielihyvähormonit ym. Jos sitä en saa, niin me voitais olla miehen kanssa ihan rakkaita ystäviä ja voitais asua ihan omillaan, ei tämä yhteiselämä niin riemukasta ole, kyllä on monessa asiassa tehty kompromisseja, helpompaa olisi elää yksin ja tehdä mitä haluaa siivota tai olla siivoamatta jne. Mun sisustuskin olis aika eri näköinen jos ei tarvi ottaa miestä huomioon että tämä on hänenkin kotinsa eikä mun prinsessatalo.
Mä rakastin seksiä kun rakastin miestäni. Sitä oli paljon ja oli molemmille tyydyttävää. Sitten mies paljastui salailevaksi ja valehtelevaksi paskakasaksi ja mistään ongelmista ei voinut keskustella. Äijä näpräsi kännykkää ku joku nurkkaan ahdettu rotta kun yritti nostaa kissaa pöydälle ja PUHUA. Noh, vähitellen kuoli tunteet ja sitä mukaa loppui seksi. Minulle seksi kuuluu rakkauteen ja nyt kun olen ollut tovin yksin, en haaveile edelleenkään seksistä kenenkään kanssa. Mutta kun aika on ja löydän uuden rakkauden, myös seksielämä herää uuteen eloon. Eli onko vika aina siinä haluttomassa osapuolessa? Moneen seksittömyyteen löytää ihan varmasti hyvä syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vähemmänkin halukas voi yhtäkkiä näyttää ihan frigidiltä nymfomaanin rinnalla, vaikka normaali olisikin. Eli halukaskin voi oikeassa (tai väärässä) asetelmassa joutua pihtarin rooliin, koska aina on niitä jotka haluavat vielä enemmän.
Tämä!!!
Miksi aina se halukas on muka joku nymfomaani???
Keskiarvo on 1-2 kertaa viikossa, siitä lähdetään. Jos siihen ei edes keskimäärin, eri tilanteiden vaihtelut huomioon ottaen pitkässä suhteessa, kykene puolisonsa kanssa, niin jotain on vialla tai ei rakasta puolisoaan.
Yhtä hyvin voisi kysyä miksi se vähemmän halukas on aina joku tunnekylmä frigidi... Tässä huushollissa kun olisi vain 1-2 kertaa viikossa niin huhhei sitä katkeruuden ja syyllistyksen määrää...
Silloin sinä olisit se normaali. Et voi verrata sitä että teillä toinen haluaa sata kertaa viikossa siihen kun meillä toinen haluaa vain kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Siis miksen voisi kuvitella? Meille terapeutti antoi saman neuvon ohimennen (vaikkei kummankaan haluttomuus ole ongelmamme) ja kyllä se koski molempia ihan yhtälailla. Just eilen illalla minä halusin seksiä ja mies ilmoitti, että on kovin väsynyt, mutta voi maata paikallaan jos minä teen työn. Ei hän vaikuttanut kovin rikkinäiseltä tai loukkaantuneelta.
Miksi et voinut hoidella itseäsi ja antaa väsyneen nukkua? Ja onko noin uupuneen kanssa sitten kiva harrastaa? :D
Niin mä tekisin, antaisin väsyneen nukkua ja tyydyttäisin itseni... Haluttomia (tai niitä jotka haluttomiksi leimataan) aina syyllistetään vallankäytöstä mitä seksiin tulee, mutta outoa vallankäyttöä on sekin jos ei voi antaa toisen nukkua väsyneenä vaan aivan pakko on saada, vaikka omatkin toimivat kädet oletettavasti löytyy.
Kyllä minä jaksan aina seksiä koska se helpottaa ahdistusta, masennusta ja stressiä, jopa kipua. Se on ihan tutkittu asia että orgasmi on ihmiselle erittäin terveellistä. Ja omin käsin ei saa samaa orgasmia, ei mitenkään, eikä kosketusta muutenkaan, jos niin olisi ei minulla olisi miestä ollenkaan. Kyllä minä arjesta selviytyisin yksinkin.
Ja jos se toinen on aina viikosta ja kuukaudesta toiseen väsynyt, niin pitäisi itsekin jotain asialle tehdä.
Mulla ainakaan pakkoseksi ei helpota ahdistusta, masennusta eikä stressiä vaan aiheuttaa sitä. Enkä myöskään todellakaan saa velvollisuusseksistä orgasmia. Mitä enemmän toinen velvoittaa, niin sen vähemmän aidosti enää haluan.
Miksi sen pitäisi olla pakkoseksiä? Miksi et rakasta puolisoasi niin paljon että haluat tehdä hänelle hyvää, ja ehkä itsekin siinä saat siitä mielihyvää kun hommat etenee? Miksi toinen joutuu pyytämään että ole minulle rakas edes kerran kuussa?
No kuule kun on vähintään 5 kertaa viikossa ja silti saa syyt niskoilleen pihtaamisesta, juuri tuota samaa että "miksi se olisi pakollista, ei mulle vaan olis, kyllä mä aina panisin kun sä haluat, miksi et haluaisi tehdä toiselle hyvää, et rakasta". Ihan kuin kaikki se mitä teen olisi olematonta (melkein joka päivä!). En enää halua yhtään tämän takia ja pahoin pelkään, että kohta seksi on jo niin vastenmielistä että se loppuu kokonaan ja niin loppuu sitten suhdekin. Joskus vielä sain siitä toisen miellyttämisestä mielihyvää vaikka itseä ei olisikaan haluttanut, mutta nykyään en saa enää siitäkään, koska mikään ei riitä!!! Ja joskus himoitsin ja halusin itsekin, mutta koska mikään ei riitä, on haluaminen loppunut ja tilalle on tullut ahdistus ja haluttomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plopb kirjoitti:
Ei kannata lähteä edes keskiarvosta, lakatkaa lukemasta blogeja ja tehkää niinkuin itse tahdotte!
Ne on tutkimuksia, ei mitään blogeja. Ja joku keskimääräinen pitää olla jotta tietää mihin vertaa.
Kyllähän ihmisellä on vaikka keskiverto pituuskin, sitten tietää että olenko 150cm pitkänä lyhyt vai pitkä vai keskiverto entä kaksi metriä pitkänä.
Vierailija kirjoitti:
Halutonta ei haittaa jos seksiä ei ole? Ei kyl pidä paikkaansa. On erittäin ahdistavaa olla vastuussa puolison elämän pilaamisesta tältä osin. Työviikon jälkeen haluaisin lauantai-iltana ja sunnuntai-aamuna vain nukkua ja rentoutua mutta alan säpsähdellä jo aamuyöstä heräämään ja odottamaan milloin se käsi tulee sieltä.
Minä olen se halukkaampi osapuoli ja olen tehnyt täysin haluttoman osapuolen ahdistuksen vähentämiseksi sellaisen ratkaisun että en tee enää lainkaan aloitteita seksiin. Eipähän tarvitse hänen stressata että milloin teen aloitteen. Lopputulokseen tämä ei vaikuta koska toinen torjuisi kaikki aloitteet kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ploplb kirjoitti:
Plopb kirjoitti:
Ei kannata lähteä edes keskiarvosta, lakatkaa lukemasta blogeja ja tehkää niinkuin itse tahdotte!
Täältä (ja muualtakin) saa aina lukea välillä, että kyllä miestään rakastava vaimo myös haluaa miestään ja harrastaa seksiä hänen kanssaan. Kyllä asia vaan on niin, että rakastaminen ja haluaminen eivät kulje käsi kädessä. Itse en halua tippaakaan miestäni (silti meillä on seksiä viikoittain), enkä koe häntä yhtään haluttavana, mutta rakastan häntä kyllä. Joskin en tunne mitään intohimoa. Mieheni on antanut itsensä rupsahtaa ulkoisesti monin tavoin. Tämä on yksi syy. Lisäksi en tahdo enää ikinä lapsia, pelkään vahinkoraskautta kuollakseni ja mies tietää sen, mutta ei ole vuosikausien lupailusta huolimatta mennyt mennyt sterilisaatioon (itse ehdotti alunperin). Haluttomuuteeni on siis useita syitä: rupsahtanut kumppani, pillerien syöminen, väsymys, yleinen kyllästyminen arkeen ja muita syitä. Siltikin väitän rakastavani miestäni, en tosin vain intohimoisesti, enkä halua häntä seksuaalisesti. Ja sanon vaan, ettei tällaisen tilanteen korjaamiseksi ole paljoa tehtävissä.
ja joku sanoo noin miehestään..
Jos minä olisin miehesi, menisin kiireesti sterilisaatioon tai ottaisin eron.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Sehän on lähtöoletus että mies on aina valmis, ihan erikseen neuvomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Siis miksen voisi kuvitella? Meille terapeutti antoi saman neuvon ohimennen (vaikkei kummankaan haluttomuus ole ongelmamme) ja kyllä se koski molempia ihan yhtälailla. Just eilen illalla minä halusin seksiä ja mies ilmoitti, että on kovin väsynyt, mutta voi maata paikallaan jos minä teen työn. Ei hän vaikuttanut kovin rikkinäiseltä tai loukkaantuneelta.
Miksi et voinut hoidella itseäsi ja antaa väsyneen nukkua? Ja onko noin uupuneen kanssa sitten kiva harrastaa? :D
Niin mä tekisin, antaisin väsyneen nukkua ja tyydyttäisin itseni... Haluttomia (tai niitä jotka haluttomiksi leimataan) aina syyllistetään vallankäytöstä mitä seksiin tulee, mutta outoa vallankäyttöä on sekin jos ei voi antaa toisen nukkua väsyneenä vaan aivan pakko on saada, vaikka omatkin toimivat kädet oletettavasti löytyy.
Kyllä minä jaksan aina seksiä koska se helpottaa ahdistusta, masennusta ja stressiä, jopa kipua. Se on ihan tutkittu asia että orgasmi on ihmiselle erittäin terveellistä. Ja omin käsin ei saa samaa orgasmia, ei mitenkään, eikä kosketusta muutenkaan, jos niin olisi ei minulla olisi miestä ollenkaan. Kyllä minä arjesta selviytyisin yksinkin.
Ja jos se toinen on aina viikosta ja kuukaudesta toiseen väsynyt, niin pitäisi itsekin jotain asialle tehdä.
Mulla ainakaan pakkoseksi ei helpota ahdistusta, masennusta eikä stressiä vaan aiheuttaa sitä. Enkä myöskään todellakaan saa velvollisuusseksistä orgasmia. Mitä enemmän toinen velvoittaa, niin sen vähemmän aidosti enää haluan.
Miksi sen pitäisi olla pakkoseksiä? Miksi et rakasta puolisoasi niin paljon että haluat tehdä hänelle hyvää, ja ehkä itsekin siinä saat siitä mielihyvää kun hommat etenee? Miksi toinen joutuu pyytämään että ole minulle rakas edes kerran kuussa?
Se on pakkoseksiä jos toinen kokee "haluttoman" tekevän väärin kieltäytyessään. Silloin "haluton" kokee, että hänellä ei ole kauheasti vaihtoehtoja, jolloin on myös erittäin vaikeaa enää haluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Siis miksen voisi kuvitella? Meille terapeutti antoi saman neuvon ohimennen (vaikkei kummankaan haluttomuus ole ongelmamme) ja kyllä se koski molempia ihan yhtälailla. Just eilen illalla minä halusin seksiä ja mies ilmoitti, että on kovin väsynyt, mutta voi maata paikallaan jos minä teen työn. Ei hän vaikuttanut kovin rikkinäiseltä tai loukkaantuneelta.
Miksi et voinut hoidella itseäsi ja antaa väsyneen nukkua? Ja onko noin uupuneen kanssa sitten kiva harrastaa? :D
Niin mä tekisin, antaisin väsyneen nukkua ja tyydyttäisin itseni... Haluttomia (tai niitä jotka haluttomiksi leimataan) aina syyllistetään vallankäytöstä mitä seksiin tulee, mutta outoa vallankäyttöä on sekin jos ei voi antaa toisen nukkua väsyneenä vaan aivan pakko on saada, vaikka omatkin toimivat kädet oletettavasti löytyy.
Kyllä minä jaksan aina seksiä koska se helpottaa ahdistusta, masennusta ja stressiä, jopa kipua. Se on ihan tutkittu asia että orgasmi on ihmiselle erittäin terveellistä. Ja omin käsin ei saa samaa orgasmia, ei mitenkään, eikä kosketusta muutenkaan, jos niin olisi ei minulla olisi miestä ollenkaan. Kyllä minä arjesta selviytyisin yksinkin.
Ja jos se toinen on aina viikosta ja kuukaudesta toiseen väsynyt, niin pitäisi itsekin jotain asialle tehdä.
Mulla ainakaan pakkoseksi ei helpota ahdistusta, masennusta eikä stressiä vaan aiheuttaa sitä. Enkä myöskään todellakaan saa velvollisuusseksistä orgasmia. Mitä enemmän toinen velvoittaa, niin sen vähemmän aidosti enää haluan.
Miksi sen pitäisi olla pakkoseksiä? Miksi et rakasta puolisoasi niin paljon että haluat tehdä hänelle hyvää, ja ehkä itsekin siinä saat siitä mielihyvää kun hommat etenee? Miksi toinen joutuu pyytämään että ole minulle rakas edes kerran kuussa?
No kuule kun on vähintään 5 kertaa viikossa ja silti saa syyt niskoilleen pihtaamisesta, juuri tuota samaa että "miksi se olisi pakollista, ei mulle vaan olis, kyllä mä aina panisin kun sä haluat, miksi et haluaisi tehdä toiselle hyvää, et rakasta". Ihan kuin kaikki se mitä teen olisi olematonta (melkein joka päivä!). En enää halua yhtään tämän takia ja pahoin pelkään, että kohta seksi on jo niin vastenmielistä että se loppuu kokonaan ja niin loppuu sitten suhdekin. Joskus vielä sain siitä toisen miellyttämisestä mielihyvää vaikka itseä ei olisikaan haluttanut, mutta nykyään en saa enää siitäkään, koska mikään ei riitä!!! Ja joskus himoitsin ja halusin itsekin, mutta koska mikään ei riitä, on haluaminen loppunut ja tilalle on tullut ahdistus ja haluttomuus.
Tuo on jo epänormaalia. Ota ero. Sano sille että toiset joutuu kärvistelemään kuukausia ja vuosia ilman, että hän saa tyytyä siihen kahteen kertaan viikossa. Me ei sun kanssa tässä puhuta ollenkaan samasta asiasta, minä haluaisin edes kerran kuussa ja sun miehelle ei mikään riitä. Mulle riittää, sun miehelle ei. Me ollaan ihan eri planeetalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutonta ei haittaa jos seksiä ei ole? Ei kyl pidä paikkaansa. On erittäin ahdistavaa olla vastuussa puolison elämän pilaamisesta tältä osin. Työviikon jälkeen haluaisin lauantai-iltana ja sunnuntai-aamuna vain nukkua ja rentoutua mutta alan säpsähdellä jo aamuyöstä heräämään ja odottamaan milloin se käsi tulee sieltä.
Minä olen se halukkaampi osapuoli ja olen tehnyt täysin haluttoman osapuolen ahdistuksen vähentämiseksi sellaisen ratkaisun että en tee enää lainkaan aloitteita seksiin. Eipähän tarvitse hänen stressata että milloin teen aloitteen. Lopputulokseen tämä ei vaikuta koska toinen torjuisi kaikki aloitteet kuitenkin.
Tuossahan se villakoiran ydin on: jos teet aloitteita, se on ahdistavaa ja pahentaa ongelmaa entisestään. Jos et, niin hyvin nopeasti koko ongelma on lakaistu pysyvästi maton alle. Kummin päin tahansa teet niin seksin määrä vain vähenee, kunnes loppuu kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kuvitella, että miehiä neuvottaisiin panemaan vaikkei tekisi yhtään mieli? Ei, en minäkään!
Sehän on lähtöoletus että mies on aina valmis, ihan erikseen neuvomatta.
En minä tiedä mutta kyllä minä voin harrastaa seksiä vaikka ei niin hirvee intohimo oo just nyt. Mies ei.
Hirveetä, että siitä tulee tuollainen ongelma. Kyllä ne halut ja seksikerrat pitäisi saada jotekin yhteisymmärryksessä synkkaamaan. Muuten tulee pahaa mieltä. Jos ei onnistu puhumalla, on kyllä jotain vikaa kommunikoinnissa/suhteessa :(
Vierailija kirjoitti:
Hirveetä, että siitä tulee tuollainen ongelma. Kyllä ne halut ja seksikerrat pitäisi saada jotekin yhteisymmärryksessä synkkaamaan. Muuten tulee pahaa mieltä. Jos ei onnistu puhumalla, on kyllä jotain vikaa kommunikoinnissa/suhteessa :(
Ei kait sellainen "kyllä minä haluan aina seksiä, seksi on ihanaa niin miksen haluaisi" -ihminen voi koskaan ymmärtää, miten joku toinen ei aina halua seksiä. Ja sitten ottaa sen loukkauksena, että mussa on nyt vikaa, kun ei tuo mun kanssa halua, vaikka seksi itsessään on niin ihanaa ja itse haluan sitä kokoajan.
En allekirjoita. Koska toinen yhtä paljon kuultu ja koettu vaihtoehto on se, että enemmän haluavaa syyllistetään siitä, että eikö hän nyt voi vain hoidella itse itseään.
Tarkoitukseni on havainnollistaa sitä, että tällainen syyttely puolin ja toisin ei oikeasti hyödytä kumpaakaan.