Vertailin poikani koenumeroita ja arvosanoja

Ns. "tuntiosaaminen" on huono mittari koska se riipuu paljon oppilaan persoonallisuudesta ja pärstäkertoimesta eikä ole kovin vertailukelpoinen.

Ei niillä arvosanoilla niin ole väliä. Kun pääsee yliopistoon, niin pelkkä osaaminen ratkaisee ja nämä "tuntiaktiivisuudet" ja muut höpöhöpöt voi unohtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on törkeää kuinka opettajat voi antaa reilusti kokeiden alle arvosanan. Pojalla koenumerot matikasta ysejä ja kymppejä, todistuksessa kasi. Kysyin siitä niin tuli sellaista mussutusta etten toiste sille puhu.

Opeta pojallesi käytöstapoja. Jos poikasi asenne on sama kuin omasi, niin enpä ihmettele.

Poika on liiankin kiltti. Sille opettajalle saisi antaa vähän koulutusta. Minulla ei riitä kärsivällisyys moisen kanssa ja kohtahan se on pojalla peruskoulu ohitse.

Mitään aktiivisuutta wilmaan merkitä. Tai sen puutetta. Poissaolot vaan ja kirjojen ja läksyjen unohdukset.

Ei kai todistuksia vielä ole jaettu.

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä arvosanoilla niin ole väliä. Kun pääsee yliopistoon, niin pelkkä osaaminen ratkaisee ja nämä "tuntiaktiivisuudet" ja muut höpöhöpöt voi unohtaa. 

Juuri päin vastoin. Tuollainen käytösnumeron sotkeminen matematiikan numeroon ym pärstäkertoimen perusteella numeroiden jakaminen on juuri siksikin niin kohtuutonta, että niillä samoilla numeroilla ratkotaan lukiopaikat jotka taas ovat ratkaisevassa roolissa yliopistoon pääsemisen kannalta.

Käytöstä, aktiivisuutta jne pitäisi arvioida erikseen ja matematiikan numeron pitäisi kuvastaa matematiikan osaamista eikä mitään muuta. Tällä tavalla hukataan valtavasti potentiaalia ja lasketaan putken toisessa päässä substanssiosaamisen ja tuotetun tutkimuksen tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikavähennys. Tuttu juttu

Ei ole olemassa. Suurin osa opeista on naisia, jotka antavat enemmän anteeksi pojille ja vaativat enemmän tytöiltä.

Ope

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002621387.html

"Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokeessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi."

Tytöillä on parempi käytös tunneilla ja koulussa, kuunnellaan ja tehdään tehtävät niinkuin sanotaan, jaksetaan keskittyä ja kotitehtävät tehdään huolellisesti. Pelkkä asian osaaminen ei riitä vaan arvosana muodostuu kokonaisuudesta.

Jeps, joten on ok torpata pojan yliopistohaaveet jo yläasteella koska tämä on vähän levoton? Nyt puhutaan kuitenkin lapsista eikä aikuisista - jos tosiaan on noin niinkun sanot niin sillon täytyy asialle tehdä jotain eikä vaan kuitata että oma syynsä kun on poika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä arvosanoilla niin ole väliä. Kun pääsee yliopistoon, niin pelkkä osaaminen ratkaisee ja nämä "tuntiaktiivisuudet" ja muut höpöhöpöt voi unohtaa. 

Juuri päin vastoin. Tuollainen käytösnumeron sotkeminen matematiikan numeroon ym pärstäkertoimen perusteella numeroiden jakaminen on juuri siksikin niin kohtuutonta, että niillä samoilla numeroilla ratkotaan lukiopaikat jotka taas ovat ratkaisevassa roolissa yliopistoon pääsemisen kannalta.

Käytöstä, aktiivisuutta jne pitäisi arvioida erikseen ja matematiikan numeron pitäisi kuvastaa matematiikan osaamista eikä mitään muuta. Tällä tavalla hukataan valtavasti potentiaalia ja lasketaan putken toisessa päässä substanssiosaamisen ja tuotetun tutkimuksen tasoa.

Jos miettii viime vuosien uudistuksia koko koulutussektorilla alkaen peruskoulun arviointiperusteista, ulottuen pedagogisten opintojen opiskelijavalintoihin ja yliopistojen opiskelijavalintaperusteisiin, erittäin järjestelmällistähän tuo ulkokultaisten, miellyttämisenhaluisten ja huolellisten koulukkaiden suosiminen nykyään on. Ainoastaan yo-kirjoituksia ei toistaiseksi arvioida pärstäkertoimen perusteella, kun sitä pärstää ei pääse tarkastaja näkemään, mutta kaipa siihenkin joku muutos kohta keksitään. Kuka tätä tällaista koulutuspolitiikkaa oikein ajaa ja minkä tähden?

Vierailija kirjoitti:

Mitään aktiivisuutta wilmaan merkitä. Tai sen puutetta. Poissaolot vaan ja kirjojen ja läksyjen unohdukset.

Merkitään. Vika on koulussa, jos opet ei käytä sitä. Joka helkkarin tunnin jälkeen merkitsen plussat.

Ope

Tästä pitäisi viestiä vanhemmille selkeämmin: koenumeroista ei vedetä arvosanaa suoraan, eikä se ole mikään ”vähennys” jos kympin koetuloksella koko vuoden arvosanaksi tulee 8. Kahdeksikko on hyvän osaamisen taso. Koenumerona se voi tarkoittaa lähes mitä tahansa. Joskus koe on kovin helppo ja mittaa vain pientä osaa opetetusta. Muutenkin koe on vain yksi tapa näyttää osaamista eikä sen painoarvo ole läheskään sitä mitä moni tuntuu kuvittelevan.

Kielten opiskelu on ihan muuta kuin pelkkä kokeeseen pänttääminen.

Ope

Vähän sama juttu kuin että jos pari kertaa vuodessa onnistut työssäsi jossakin mitattavissa olevassa asiassa erinomaisesti mutta muuten olet esim. asiakastapaamisissa hapan tuppisuu ja vetelehdit tuntikausia kahvilla, et koskaan keksi mitään uutta etkä kehitä työtäsi/työyhteisöäsi, tuskin työpanostasi voi kuvata kympin arvoiseksi. Se on ehkä hyvällä tasolla, mutta ei kokonaisuudessaan erinomaisella.

Vierailija kirjoitti:

Mitkäs arvosanat ne tähän aikaan vuodesta jaetaan? Kevätlukukauden loppuun on vielä toista kuukautta aikaa. Provo?

Katsoin seiskan juttuja.

-ap

Vierailija kirjoitti:

"wilmassa ei ollut yhtään merkintää", eli poikasi ei ole ollut tunneilla aktiivinen, sillä sekin merkitään wilmaan. Kahden numeron rokottaminen on kuitenkin hieman kohtuutonta, joten otapas yhteys opettajaan ja kysy perusteluja.

Mä en ole koskaan tajunnut tätä, että miksi ihmeessä se vaikuttaa arvosteluun jos tunneilla haluaa pysytellä omissa oloissa ja keskittyä ihan omassa rauhassa siihen oppimiseen. Muistan hyvin elävästi, kun itseäni jo ala-asteella ahdisti, kun aina huomautettiin ja muistutettiin että täytyy olla aktiivinen (eli viitata ja osallistua keskusteluun) että saa hyvän numeron. Ahdisti tosi paljon, kun ujostelin sitä viittaamista. Ja tottakai se on todella tärkeää rohkaista lapsia osallistumaan, olemaan äänessä ja opetella siitä ujostelusta pois, mutta ei sen pitäisi mielestäni vaikuttaa arvosanaan. Erikseen voisi sitten olla joku arvosana aktiivisuudesta. Mutta miten ihmeessä se vaikuttaa vaikka matemaattiseen osaamiseen kuinka paljon viittaat?

Molemmat aikuset lapseni olivat koko koulun parhaita oppilaita ja ovat nyt hyvissä akateemisissa ammateissaan.

Katuvat vain sitä, että turhaan tekivät koulussa yhtään mitään, kun missään vaiheessa kukaan ei ole heidän todistuksiaan pyytänyt nähtäviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikavähennys. Tuttu juttu

Ei ole olemassa. Suurin osa opeista on naisia, jotka antavat enemmän anteeksi pojille ja vaativat enemmän tytöiltä.

Ope

Ei pidä paikkaansa. On tutkittu että sekä mies- että naisopet suosivat tyttöjä. Poikähennys on varsinkin nykyään aito asia. Mutta joukossa oli ainakin 90-luvulla suoraselkäisiäkin opettajia.

Jos saa pelkkiä kymppejä kokeissa, numeron pitäisi olla vähintään ysi, mutta sekin on kyseenalaista.

Itse olen uudesta opsista ja opettajan puheista ymmärtänyt, että vaikka kokeista saisi esim. kymppejä, niin jotta sen saa todistukseen niin pitää osoittaa extra aktiivisuutta ja erityistä mielenkiintoa kyseistä ainetta kohtaan. Toki tuntiaktiivisuus, pistarit yms. vaikuttavat myös.

Vierailija kirjoitti:

Tästä pitäisi viestiä vanhemmille selkeämmin: koenumeroista ei vedetä arvosanaa suoraan, eikä se ole mikään ”vähennys” jos kympin koetuloksella koko vuoden arvosanaksi tulee 8. Kahdeksikko on hyvän osaamisen taso. Koenumerona se voi tarkoittaa lähes mitä tahansa. Joskus koe on kovin helppo ja mittaa vain pientä osaa opetetusta. Muutenkin koe on vain yksi tapa näyttää osaamista eikä sen painoarvo ole läheskään sitä mitä moni tuntuu kuvittelevan.

Kielten opiskelu on ihan muuta kuin pelkkä kokeeseen pänttääminen.

Ope

Juuri näin. Kummallista, miten moni kuvittelee, että tunneilla ei näy kuin kiltteys ja "pärstäkerroin". Kyllä osaamista voi osoittaa sielläkin, ja usein tunneille jopa suunnitellaan kaikenlaista toimintaa, jossa osaaminen näkyy (esim. ryhmätyöt, esitelmät, tehtävien tarkastaminen ensin vertaisarvioina ja vasta sitten open antamilla vastauksilla, ratkaisujen esittäminen taululla, koko luokan keskustelut aiheesta...). Koe ei välttämättä ole edes mitenkään paras mahdollinen tapa näyttää osaamista.

Esim. meillä yliopistossa monella kurssilla koko kurssisuoritus on perustunut aktiivisuuteen keskusteluissa sekä erilaisiin tehtäviin tai projekteihin (viikottaiset laskuharjoitukset, essee, tiivistelmä, esitelmä, videoesitys, ratkaisuehdotus jonkin yhteistyökumppanin konkreettiseen ongelmaan, pienet tutkimukset ja niiden raportoiminen jne.). Opiskelu on helpompaa niille, jotka ovat tottuneet siihen, että pitää pystyä kommunikoimaan muiden kanssa, kysymään, etsimään tietoa sekä prosessoimaan ja soveltamaan sitä. Vaikeampaa on niillä, joiden mielestä opiskelun pitäisi olla sitä, että istutaan hiljaa odottamassa, että opettaja kaataa tiedon päähän ja sen jälkeen päntätään kirjaa ja käydään kokeessa kokeilemassa, mitä asiasta juuri sillä hetkellä vielä muistaa.

(Ja siis itsekin kyllä pitkään pidin enemmän tuosta jälkimmäisestä tavasta, koska sillä tavalla sain peruskoulussa hyviä arvosanoja suht vähällä vaivalla joutumatta epämukavuusalueelleni...)

Vierailija kirjoitti:

Itse olen uudesta opsista ja opettajan puheista ymmärtänyt, että vaikka kokeista saisi esim. kymppejä, niin jotta sen saa todistukseen niin pitää osoittaa extra aktiivisuutta ja erityistä mielenkiintoa kyseistä ainetta kohtaan. Toki tuntiaktiivisuus, pistarit yms. vaikuttavat myös.

Tällainen erittäin huono systeemi. En näe sillä mitään muuta tarkoitusta kuin sosiaalisen muokkauksen. Käytösarvosanat tulisi olla erikseen. Numerot tulisi antaa mahdollisimman teknisesti.

Tarkoitus ohittaa oppilaan kykyjen arviointi, ja arvostella hänen muita ominaisuuksiaan. Tämä suuntaus on hyvin hyvin paha asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uliuli, täällähän tuokin tiedetään. Pojan mukaan ei paljoa puhuta, eli ei puhu mitään.

Tarkoitti, että siellä tunnilla ei ole mitään väliä missä puhutaan. Siitä tulee negatiivinen jos höpöttää siellä englanniksi jotain jonnin joutavaa ilman lupaa opetuksen päälle.

-ap

Poikasi siis vetää oma showtaan tunnit ja estää toistenkin oppimisen. Muut oppilaat eivät kuule opettajan puhetta vaan tämä joutuu toistamaan samat asiat yhä uudelleen. Tunneilla ei ehditä käymään niitä asioita läpi, mitä pitäisi. Ihan verenpaine nousee, kun muistelen omia kouluaikoja, aina siellä joku patalaiska älypää hölisi ja mölisi pilaten tunnit. Pojallesi kuuluisi arvosanaksi kuutonen eikä yhtään enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uliuli, täällähän tuokin tiedetään. Pojan mukaan ei paljoa puhuta, eli ei puhu mitään.

Tarkoitti, että siellä tunnilla ei ole mitään väliä missä puhutaan. Siitä tulee negatiivinen jos höpöttää siellä englanniksi jotain jonnin joutavaa ilman lupaa opetuksen päälle.

-ap

Poikasi siis vetää oma showtaan tunnit ja estää toistenkin oppimisen. Muut oppilaat eivät kuule opettajan puhetta vaan tämä joutuu toistamaan samat asiat yhä uudelleen. Tunneilla ei ehditä käymään niitä asioita läpi, mitä pitäisi. Ihan verenpaine nousee, kun muistelen omia kouluaikoja, aina siellä joku patalaiska älypää hölisi ja mölisi pilaten tunnit. Pojallesi kuuluisi arvosanaksi kuutonen eikä yhtään enempää.

Ei negariivisia ole näkynyt wilmassa.

-ap