Lue keskustelun säännöt.
Käyttäydynkö mielestänne väärin? (eron jälkeinen tilanne)
25.04.2018 |
Minua hieman syyllistetään tästä ja haluaisin kuulla mielipiteitä. Oma sydämeni ja järkeni sanoo, että käyttäydyn ja toimin ihan oikein.
Meillä oli siis kipeä ero. Mies petti. Vuosi siinä yritettiin, mutta lopulta mies ei enää jaksanut sitä vääntämistä ja ero tuli. Miehen mielestä ero oli yhteinen päätös, mutta mitä minä siihen enää sanomaan, jos toisella ei ole tahtoa selvitä vastoinkäymisestä? En voi pakottaa ketään rakastamaan.
Ex-mies löysi melkein heti eron jälkeen uuden naisen. Meni varmaan kuukausi kun aloin kuulla mieheltä, kuinka hän haluaa esitellä uuden naisen lapsillemme. Kaikki tapahtui siis tosi nopeasti. Jouduin pienessä ajassa käsittelemään pettämisen, eron, ex-miehen uuden naisen ja vielä sen, että lasten elämään tulee tämä uusi ihminen. Lisäksi olen kuullut lukuisia kertoja ex-mieheni suusta, että minun pitäisi päästä katkeruudestani eroon. Ensimmäistä kertaa kuulin tämän lauseen jo n. kaksi kuukautta eron jälkeen.
Mitä olen lukenut eroista, niin yleensä sen käsittelyyn voi mennä kaksikin vuotta, varsinkin jos on ollut pitkä suhde takana. Mielestäni en ole katkera, vana loukkaantunut - ja ihan syystä. Tottakai minussa on ollut vihan ja surun tunteita ja yleensäkin kaikenlaisia, järkyttävän voimakkaita tunteita. En tietenkään loppuelämääni vello näissä tunteissa, mutta sen takia juuri halua käsitelläkin tunteeni nyt, ettei ne jää vaivaamaan. Mielestäni ihan tervettä käsitellä surua ja vihaa.
Nyt olen tehnyt päätöksen, etten halua nähdä ex-miestäni. Se on toipumisprosessini kannalta kaikista parhainta. Lapseen liittyvät asiat hoidetaan viesteillä ja lasten viemiset/hakemisetkin voidaan hoitaa niin, ettemme näe toisiamme. Kyllä varmasti vielä jossain vaiheessa ex-miestäni haluan nähdä, mutta en ainakaan vielä vuoteen. Tästä olen saanut syyllistämistä osakseni ja ex-mies on loukkaantunut.
Mitä mieltä olette? Onko tosiaan väärin olla näkemättä ex-miestäni jos asiat muuten sujuvat asiallisesti?
Kommentit (43)
Teet täysin oikein, ap. Tuosta ei ole (mainittavaa) haittaa lapsille, paljon haitallisempaa olisi se, että patoaisit tunteesi ja et pystyisi toipumaan kunnolla. Voit olla ylpeä, että tunnistat mitä tarvitset toipumiseesi ja osaat vaatia sitä.
Luulen, että exääsi ahdistaa, kun hän joutuu näkemään miten ikävästi on toiminut, ja siksi vaatii että sinä parantaisit hänen mieltään olemalla kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en usko noihin laastari suhteisiin, harvemmin ne kestää. Jossain vaiheessa ihmisen pitää käsitellä eronsa ja oma osuutensa siihen. Suosittelen Bruce Fisherin kirjaa ja eroryhmää. Auttoi valtavasti ainakin minulla.
Ei sun tarvi olla exän kanssa kaveri, txt voi hoitaa asiat. Sun tunteet ja niiden käsittely on täysin sinun asiasi ja älä avaudu lapselle. Jos on tiukka paikka niin terapiassa voi keskustella. Itse kävin kun olin niin pahassa tunnemylläkässä ja terapeutti toi uusia näkökulmia. Lapsen kanssa reissattiin kesälomalla ja kun lapsi meni exälle niin lähdin siskon kanssa reissuun. Maisema vaihto teki hyvää päälle kesälomalla etten jäänyt kotiin pyörittelemään samoja ajatuksia.