Minkä näistä syistä uskot vaikuttavan eniten syntyvyyden laskuun?
Kommentit (460)
Vierailija kirjoitti:
Minun ikäluokassa on myös monilla se väärä käsitys että tässä iässä ei muka ole vielä kiire ja että "hyvin ehtii parin vuoden päästä". Itse olen realisti eli tiedän että kannattaisi jo alkaa yrittää. Suurimmalla osalla ikäisistäni ystävistä ei ole lapsia eikä edes serkuillani joista vanhin on jo 35 (nainen)...
N27
Kyllä mun mielestä ois hyvä ensin tutustua toisiimme ennen lasten hankintaa. Vuosi nyt ainakin. Liian moni hankkii lapsia liian nopeasti ja sitten erotaan.
M35
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla jotain kriteerejä naiselle. Olen tavallinen nuori nainen ja opiskelen amk:ssa. En juo, polta tai käytä muita päihteitä. Oletko kiinnostunut?
N27
Nuori?
Meille tehtiin sinun iässä kolmatta lasta ja oltiin pitkään oltu oikeasti aikuisia.
Suurin syy lapsettomuuteen on se että lapsuus kestää nykyisin 40 vuotiaaksi asti, jolloin fysiologinen nuoruus on ohi ennen kuin ajatellaan lasten hankkimista.
Mammafoorumia lukemalla voi todeta, että naisilla lapsuus kestää koko elämän.
Niin se on totta että on hyvä tutustua ensin! Itse opiskelen vielä amk:ssa mutta aika loppuvaiheessa.
Itse olen kyllä kumppanina uskollinen jos löydän miehen jonka kanssa synkkaa ja on samat toiveet.
N27
Äidiltäni kuulleiden kokemusten perusteella ennen vanhaan synty aika paljon vahinkolapsia. Ja koska raskaudenkeskeytys oli siihen aikaan suurempi synty kuin nykyään, lapset tehtiin ja elätettiin, vaikka niitä olisi ollut ennestään jo lähemmäs kymmenen (kuten äitini perheessä) tai tulot olisivat olleet pienet ja isäehdokas sopimaton perheenpääksi (kuten äidilleni kävi). Perheen perustaminen oli myös aikoinaan lähestulkoon sosiaalinen pakko. Jos ei ollut vihkisormusta kädessä ja lapsia ennen kolmattakymmenettä ikivuotta, pidettiin kummajaisena.
Nykyään ihmiset ovat urakeskeisempiä ja varovaisempia parisuhteiden ja perheen perustamisessa. Enää ei riitä perheen perustamisen perustaksi se, että molemmilla vanhemmilla on koulutus ja varaa maksaa vuokraa ja ruokakulut vaan halutaan löytää "turvallinen hetki". Parantuneen seksuaalivalistuksen ja ehkäisyvälineiden tarjonnan vuoksi ihmisillä on myös enemmän mahdollisuuksia pitää huolta siitä, että vahinkoraskauksia ei tapahdu.
Myös pariutumisessa on varmasti tapahtunut muutoksia. Voin ainakin itse lähes kolmekymppisenä naisena myöntää, etten ole hirveästi miehiä tiiraillut siitä näkökulmasta, kuka olisi hyvä isä- tai aviomieskandidaatti vaan eksynyt aina omituisten mutta mielenkiintoisten haahuilijoiden mukaan. Jos joskus haluaisin lapsia, miehen tulisi luultavasti olla omituisen haahuilijan ja mukavan perheenisän sekoitus - kombo, jota ei ole hirveän helppo löytää. Toisaalta en tiedä, voiko minusta itsestäni koskaan kasvaa kunnollista äitiä, joten lapsen saanti voi jäädä senkin vuoksi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vastasin huono työllisyystilanne, koska se oli noista lähinnä sitä omaa mielipidettä, eli taloudellinen epävarmuus. Vaikka olisi töissäkin, potkut voi tulla koska tahansa ja uutta työtä voi olla vaikea löytää.
Ihan sama juttu täälläkin. Olisin valinnut sun vaihtoehdon! Puit sen hyvin sanoiksi. Lisäksi työelämä on kovin raaka nykynuorille. Nuorilla teetetään todella paljon töitä huonoilla ehdoilla ja pienellä palkalla. Vaikeaa yhdistää vanhemmuus ja työelämä. Juurikin puhuimme eilen aiheesta aikuisen tyttäreni kanssa.
Joo, ennen syntyi vahinkolapsia eikä perheen perustamista mietitty niin tarkkaan kun nykyään. Nykyään miehetkin miettii tosi tarkkaan. Kumppaneille asetetaan myös isompia vaatimuksia kuin ennen.
Osassa tapauksista varmasti taloudellinen tilanne, mutta kyllä 80% tapauksista on vain sitä, että halutaan "reissailla ja bilettää ja käydä brunsseilla" koko loppuelämä.
Eletään vain itselleen, ei perheelle eikä tulevaisuudelle.
Eipä siinä, tulevaisuus on niiden, ketkä lisääntyvät :)
Kaikki yllä olevat syyt, mutta myös moni muukin syy. Kyseessä on evoluutio kehitys. Teknologian, tietokoneiden kehitys, tiedemiesten houreet, kaikki on palasia suuremmasta kuvasta joka on osa alkuvoimaista primitiivistä evoluutiokehitystä mitä ei voi pysäyttää.
Stewen Hawk:it ynnä muut kumipäät on vain osa primitiivistä väistämätöntä kehitystä, totta kai tieteet kuvittelevat olevan inhimillistä kehitystä
Eihän syntyvyyden laskussa olisi mitään ongelmaa, jos päättäjät eivät tahtoisi väkisin ylläpitää 5,5 miljoonan hengen valtiota. Olisi luonnollista, että väkilukumme vähenisi, voisimme vain sovittaa yhteiskuntaa hiljalleen esim. 3-4 miljoonan hengen yhteiskunnaksi tehokkaalla suunnittelulla.
Voisimme olla PALJON ympäristöystävällisempi maa.
Mutta ei.
Päättäjät tahtovat ylläpitää kynsin ja hampain 5,5 miljoonasta ihmisestä, koska loputon talouskasvu ja eläkkeet tähän "pakottavat".
Täten maamme täytetään pikkuhiljaa uusilla kansalaisilla, joilla ei ole pienintäkään siementä ekologisesta käyttäytymisestä, eikä halua oppia. Heitä Suomessa tervehtii markkinakapitalismin huuma. Tavaraa! Kaikkialla tavaraa! Ruokaa ja roinaa yllinkyllin! Ei muutakuin kuluttamaan kuten ympäröivä yhteiskunta.
Täten nämä "uudet suomalaiset" omaksuvat tämän hetken surkeat kulutustottumukset. Adoptiolapsi taikka pakolaisperhe on yhtä surkea asia ympäristölle, kuin suomalainen lapsi.
Suomalainen lapsi sekä toki adoptiolapsikin on helppoa kasvattaa vastuullisten vanhempien toimesta ympäristöystävälliseksi.
Mutta tulevaisuus näyttää kyllä harmaalta. Ympäristöystävälliset heimokansat ympäri maailmaa muuttavat kaupunkeihin kuluttajiksi, Sahara leviää ja pikkuhiljaa ympäristöongelmiin heräävät "sivistyneet" kansat potevat epämääräistä pahaa omaatuntoa OMISTA lapsistaan, vaikka näissä olisi juuri avaimet kestävään kehitykseen.
Allekirjoittanut toki aikoo kasvattaa oikein suuren perheen ympäristön ja luonnonystäviä, vaikka kaikki muut jättäisivät lapset tekemättä. Eläkää omaa elämäänne, älkää ympäröivän yhteiskunnan "trendejä".
Nuorten naisten epärealistiset odotukset
Oikea syy on se ettei lasten tekeminen enää kiinnosta. Ei siihen vaikuta poliittiset tai taloudelliset todellisuudet. Ihmiset on aina tehnyt asioita jopa epäedullisissa olosuhteissa mutta syy siihen ettei lapsia tehdä on se ettei se kiinnosta. Jos kiinnostaisi niin niitä tehtäisiin vaikka se ei olisi taloudellisesti järkevin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin lapsia, mutta mies ei halua vielä. Olen vasta 22v. Mies haluaa joskus 30v+ vasta. Hyväksyn tämän koska haluan kuitenkin olla miehen kanssa. Ero ei tulisi kysymykseenkään. Jos en saakaan lapsia, niin olen sitten saamatta.
Siinä on miehellä juuri oikea ajatus ja tällä naisella on tasan oikea asenne. Noin se kuuluu mennäkkin. AV palstan YH-WT haaskat voi sitten pitää mölynsä ja protestinsa itsellään, hakatkaa vaikka sitä miinus nuolta mutta olkaa muuten hiljaa.
Itse en ainakaan halua ikuisesti käydä brunsseilla yms vaan haluan perheen. Mutta kukaan ikäiseni mies ei ole tähän mennessä vielä halunnut.
N27
M35, oletko vielä kiinnostunut?
N27
Vierailija kirjoitti:
M35, oletko vielä kiinnostunut?
N27
Tottakai kiinnostaa :)
M35
Lastenteko ei kiinnosta. Omat syyni ovat seuraavat:
- Olen mielenterveysongelmainen kuten vanhempani ja sisaruksenikin. Sain koko lapsuuden ajan nähdä miltä arki masentuneena ja ahdistuneena äitinä näyttää.
- En koe saavani riittävää apua ongelmiini, saan lääkäristä vain pillereitä kouraan ja käskyn ajatella elämää positiivisesti.
- Voimavarani riittävät juuri ja juuri töissä käymiseen, syömiseen ja hygieniasta huolehtimiseen. En usko että selviäisin jos yhtälössä olisi lapsi.
- Äideiksi tulleet ystäväni ovat aina tavattaessa kalpeita, uupuneita ja pahantuulisia, mikä vahvistaa näkemystäni lapsiarjen rankkuudesta.
- Uutisista saa jatkuvasti lukea miten samaan aikaan leikataan tukia, suljetaan synnytyssairaaloita ja patistetaan samalla nuoria naisia lisääntymään, mikä tekee oloni entistä epävarmemmaksi.
- Sekä omissa että läheisteni parisuhteissa kotityöt kasaantuvat aina naisen harteille vaikka molemmat kävisivät töissä ja mies vaikuttaisi reilulta ja mukavalta
- Minulla ei ole turvaverkkoa.
- Kannan jo nyt huolta sairaasta vanhemmasta ja huonovointisesta sisarestani, tuntuu siltä ettei muista huolehtiminen ja murehtiminen lopu koskaan jos saisin lapsen.
- Pelkään että lapseni viettäisi samanlaisen lapsuuden kuin minä ja joutuisi lopulta minun tavoin pitämään huolta äidistään ja sisaruksistaan.
- En usko että yksikään mies jäisi pitämään minusta ja lapsesta huolta jos paha masennusjakso iskisi enkä olisi enää oma itseni.
- Se miten valintaani jäädä lapsettomaksi ruoditaan itsekkyydeksi, laiskuudeksi ja haluksi bilettää jotenkin saa minut entistä varmemmaksi siitä etten tahdo tuottaa yhtäkään jälkeläistä tähän maailmaan.
Jään ilman lapsia, koska
1. en ole saanut tervettä kuvaa vanhempana olosta
2. mielenterveysongelmia en haluaisi jatkaa jälkipolville
3. oksettava maailma
4. ihmisiä on liikaa, ympäristö-ongelma
5. en pysty takaamaan turvallista ja tervettä elämää
6. jos joku tekis sille jotain, joutuisin vankilaan väkivaltarikoksesta
7. ei ole reilua synnyttää vasten tahtoaan ketään tänne (ainakin jos olisin saanut itse päättää, niin en olisi halunnut syntyä näitten ihmisten sekaan. Se on tietysti mahdotonta päättää siitä itse.)
Ainut syy lisääntymiseen oisi se, että olisi hauska nähdä millainen pakkaus meidän geeneistä tulisi, ja anoppi ja appiukko tykkäis kun sais lapsenlapsen. Ja mies tuntuisi haluavan lasta, edes joskus. Mutta nämä eivät ole järkeviä syitä hommata lasta.
Niin kyllä raskaaksi voi tulla 1 siemensyöksystä mutta kuka mies suostuisi siirtämään lapsen heti tavattuaan naisen kanssa?
N27