Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan vaivautuisi selittämään mitään ihmiselle, joka tekee niin raukkamaisen teon että häipyy yhteisestä kodista sanomatta sanaakaan. Pettäminenkään oikein ole, mutta ihan samalle tasolle vajoaa se, joka katoaa jälkiä jättämättä.

Aikuiset keskustelevat asiansa ja tuollainen kertoo vaan siitä ettei mitään parisuhdetta ole aikoihin enää ollutkaan.

Ööö... siis ap:n vajoaminen miehensä tasolle on jotenkin pahempia asia kuin miehen vajoaminen sitten lähdön jälkeen ap:n tasolle?

Erotilanteessa ei kannata vertailla itseään ja omaa toimintaa toiseen ja hänen toimintaansa. Hoida ero niin kuin haluaisit, että sinua kohdellaan. Tulee parempaa jälkeä ja asia eivät vaivaa sinua myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

Hohhoijaa, aika lapsellista touhua. Grow up!

Mä sanon viimeisen sanani ja se on ei

Mitä järkeä? Kun on yhdessä itselleen sopivan ihmisen kanssa niin ei ole valtataistelua.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehen sanainen arkku nyt aukenisi? Täällähän on "jankattu" :D :D :D 50 sivua, että turhiä löpinöitä ovat keskustelut ja selvittelyt, petti kun petti?

Miksi sen miehen nyt sitten enää olisi pakko keskustella kun AP itse valitsi tämän tien? Mies tekee ihan oikein, että pysyy vaiti kun hänelle ei edes annettu mahdollisuutta selittää.

Päättäkää nyt edes mitä mieltä oikein olette.

Ensin hurrataan asialle A ja sitten taas aletaan perua.

Ja AP poltti sillat takanaan? sitten meni vastaamaan miehelle.

Jos olisi varma teostaan ja seisoisi tekonsa takana, niin olisi pystynyt olemaan vastaamatta. Siihenhän teko juuri perustui, vai perustuiko?

Niinpä niin, kun asioita ei selvitetty niin nyt alkaa se soutaminen ja huopaaminen.

AP:n taholta(kin).

Kuka hurrasi millekin. Minä hurrasin sille, että ap lähti. Odotettavissa oli, että hän alkaa perua, koska niin ihmisellä on tapana tehdä. Ei kuutta vuotta elämästä voi leikata pois tuosta noin vain.

Uskon, että seuraavat vaiheet ovat vähemmän tuskalliset, kun on fyysisesti etäällä toisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

Hohhoijaa, aika lapsellista touhua. Grow up!

???

No on minustakin lapsellista touhua.

" en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan."

Hohhoijjaa. Pitäis olla kolmekymppinen nainen, mutta no ei vaan kaikki muumit penaslissa ole samassa inkkarikanootissa.

Tosi viihdyttävä ketju. Täytyy nostaa hattua että muutama kommentoija jaksaa jatkuvasti toistaa omaa epäsuosittua näkemystään kerta toisensa jälkeen ja pitää ketjua siten elossa. Minusta tässä ei ole oikeaa eikä väärää tapaa hoitaa tilannetta. Koska ihmisillä on erilainen persoona ja temperamentti, on selvää että eroaminen on jokaiselle eri näköinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

 

Voi ei. :( Kuulostaa tosi surulliselta tilanteelta. Onko tosiaan varma, ettet halua jutella miehen kanssa? Nyt kun olet kuitenkin lähtenyt ja asia siltä osin selvä.

Joo, he voisivat vaikka jutella oliko miehellä kivaa pikkujouluissa.

Tästä ketjusta valkenee ainakin se, että petetyn paras taktiikka on häipyä kyselemättä.

Olin luullut että huuto ja nalkuttaminen on pahinta. Mutta näköjään arvokas käytös kismittää paljon enemmän.

Onko siinä pettämisessä yksi ilo kärsimyksen tuottaminen parilleen?

Mua viihdyttää ajatus ap:sta sarjakuvamuodossa entisessä kodissaan, sen 2 kk aikana kun suunnitteli lähtevänsä salaa.

Aamupalapöydässä, mies kysyy otatko paahtoleivän, ap puhkeaa hyytävään sisäänpäinkääntyneeseen nauruun HAHHAHAHHAH MÄ LÄHDEN KOHTA ET AAVISTA PASKA PETTÄJÄ ja sanoo ääneen ei kiitti.

Olkkarissa, mies kysyy tuleeko telkusta jotain niin ap puhkeaa hyytävään sisäänpäinkääntyneeseen nauruun HAHHAHAHHAH MÄ LÄHDEN KOHTA ET AAVISTA PASKA PETTÄJÄ ja sanoo ääneen ei kai mitään.

Saunassa mies kysyy heitänkö löylyä niin ap puhkeaa hyytävään sisäänpäinkääntyneeseen nauruun HAHHAHAHHAH MÄ LÄHDEN KOHTA ET AAVISTA PASKA PETTÄJÄ ja sanoo ääneen joo.

Ja oven nimikyltissä lukee pariskunnan sukunimet; Epäluotettava ja Salakähmäinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

 

Voi ei. :( Kuulostaa tosi surulliselta tilanteelta. Onko tosiaan varma, ettet halua jutella miehen kanssa? Nyt kun olet kuitenkin lähtenyt ja asia siltä osin selvä.

jäikö sulta huomaamatta, että pettäminen tapahtui kolmannesvuosi sitten? Ja jo sitä ennen miehellä on ollut aikaa keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

 

Voi ei. :( Kuulostaa tosi surulliselta tilanteelta. Onko tosiaan varma, ettet halua jutella miehen kanssa? Nyt kun olet kuitenkin lähtenyt ja asia siltä osin selvä.

jäikö sulta huomaamatta, että pettäminen tapahtui kolmannesvuosi sitten? Ja jo sitä ennen miehellä on ollut aikaa keskustella.

Ei jäänyt. Keskustella voi milloin vain.

Vierailija kirjoitti:

Tosi viihdyttävä ketju. Täytyy nostaa hattua että muutama kommentoija jaksaa jatkuvasti toistaa omaa epäsuosittua näkemystään kerta toisensa jälkeen ja pitää ketjua siten elossa. Minusta tässä ei ole oikeaa eikä väärää tapaa hoitaa tilannetta. Koska ihmisillä on erilainen persoona ja temperamentti, on selvää että eroaminen on jokaiselle eri näköinen. 

Minusta tuntuu että tässä on vain joku yksi ja sama lassukka jankkaamassa, koska hänellä meni tunteisiin se että koston kohde oli mies. Jos sukupuolet olisi toisinpäin, hänen mielestään kosto varmasti olisi ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

 

Voi ei. :( Kuulostaa tosi surulliselta tilanteelta. Onko tosiaan varma, ettet halua jutella miehen kanssa? Nyt kun olet kuitenkin lähtenyt ja asia siltä osin selvä.

Et oo tosissas???? Surullista??? :D :D :D

 

Kyllä. Vuosien suhde poikki eikä paluuta entiseen ole. Ap:ta lohduttaa vain oma ylpeys ja "voitto", jonka sai lähtemällä. On se surullista.

Huomattavasti surullisempaa on paniikissa etsiä asunto kuukausia ja ottaa lopulta joku mikä ei oikein tyydytä kun on pakko. Muuttaa sit alueelle mikä on vieras ja epämiellyttävä.

Ap.n kuviohan meni niin kivuttomasti kuin voi. Hyvä asunto kivalta paikalta. Kulahtanut parisuhde ja petturimies jätetty historiaan.

Huomattavasti helpompi on ottaa tunteet vastaan, kun on oma koti. Avoliitossa ei tarvita edes ositusta.

 

Tietenkin aina asiat voi mennä myös huonommin. Silti ap:n tilanne on surullinen ja se surullisuus varmaan tuntuu siellä uudessa omassa kodissa.

Mä veikkaan että mies on surullinen. Saattaa jopa hieman kaduttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin näitä naisia, jotka ovat sanoneeet, että se on mieheltä kertapettäminen ja suhde loppuu.

Onko myös näin, jos se nainen itse kerran pettäisi? Kaikki on mahdollista, koskaan ei pitäisi snaoa ei koskaan. Miten he ovat niin varmoja omasta moraalistaan.

Onko nainen itsesilloin valmis myös lähtemään suhteesta, pitkästäkin, ilman lätinöitä ja jankkaamista?

Tai myös siihen, että mies lähtee, naiselta salaa ja mitään asioita, esim. asumiseen liittyviä sopimatta?

Eli sama toiminta on myös OK toisinpäin?

 

Olen valmis hyväksymään sen tosiasiana, että jos pettäisin miestäni, hän hyvinkin saattaisi jättää minut ilman mitään lätinöitä. Minulla olisi tietenkin oikeus omalta puoleltani yrittää lätistä ja jankata, mutta miehestähän se riippuisi, haluaisiko sitä kuunnella vai ei. Jos ei, niin sitten se vaan olisi niin enkä mitään sille mahtaisi. 

Mulla avovaimo petti. Siinä vaiheessa sen mussutukset ei paljoa kiinnostanu. Ehdotteli jotain pariterapiaa. En oikein ymmärtänyt miksi sinne olis pitänyt mennä. En jatkanut suhdetta, vaikka kuinka aneli. Annoin anteeksi kuitenkin, kun pankissa käytiin yhdessä lopettaa yhteinen säästötili mihin oltiin omaa taloa varten säästetty. Lapsia ei vielä keretty tekemään. Kyllä se puristi päästä, kun reppu täynnä rahaa ja tajus että kaikki mureni aika nopeasti loppujen lopuksi. Häät joutu peruu ja ilmottelee frendeille. No mulla ei paljoa ollu ilmottelemista, kun omat vanhemmat on kuollu ja omia frendejä kutsuin vaan 5 läheisintä. Avokin puolelta olis tullu 50 ihmistä. Ei tarvinu heinäkuussa häitä viettää meikäläisen.

Onneksi se mokas nyt eikä sit, ku on sormukset sormessa. Koska minä en anna pettämistä anteeksi ikinä.

Mieshän ON surullinen, hän lähetti ap:lle suruhymiön viestillä. Ap taas on iloinen, hän laittaa viestiinsä iloisen hymiön.

Tämän syvällisempään kommunikointiin tämä pari ei kykene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä :)

Mies laittoi tänään viestinä surullisen hymiön ja kysymysmerkin. Hiukan petin lupauksiani ja vastasin sitten että hän varmaan tietää miksi en ole kotona, eikä vastausta enää tullut. Vaikeneminen on myöntämisen merkki?

Moni on tarttunut siihen että käytin sanaa kosto. Ehkä se oli huono sananvalinta. Kirjoitin tästä aiemminkin mutta toistan nyt: en minä muuten kostoa halua, mutta halusin tehdä selväksi että minä olin ensimmäisenä perillä koko tilanteesta, ja sain ns. viimeisen sanan.

Ap

 

Voi ei. :( Kuulostaa tosi surulliselta tilanteelta. Onko tosiaan varma, ettet halua jutella miehen kanssa? Nyt kun olet kuitenkin lähtenyt ja asia siltä osin selvä.

Et oo tosissas???? Surullista??? :D :D :D

 

Kyllä. Vuosien suhde poikki eikä paluuta entiseen ole. Ap:ta lohduttaa vain oma ylpeys ja "voitto", jonka sai lähtemällä. On se surullista.

Huomattavasti surullisempaa on paniikissa etsiä asunto kuukausia ja ottaa lopulta joku mikä ei oikein tyydytä kun on pakko. Muuttaa sit alueelle mikä on vieras ja epämiellyttävä.

Ap.n kuviohan meni niin kivuttomasti kuin voi. Hyvä asunto kivalta paikalta. Kulahtanut parisuhde ja petturimies jätetty historiaan.

Huomattavasti helpompi on ottaa tunteet vastaan, kun on oma koti. Avoliitossa ei tarvita edes ositusta.

 

Tietenkin aina asiat voi mennä myös huonommin. Silti ap:n tilanne on surullinen ja se surullisuus varmaan tuntuu siellä uudessa omassa kodissa.

Mä veikkaan että mies on surullinen. Saattaa jopa hieman kaduttaa.

Niin minäkin uskon, että mies on surullinen ja kaduttaa. Ap:ta ei kaduta, vaikka on surullinen.

Vierailija kirjoitti:

Mieshän ON surullinen, hän lähetti ap:lle suruhymiön viestillä. Ap taas on iloinen, hän laittaa viestiinsä iloisen hymiön.

Tämän syvällisempään kommunikointiin tämä pari ei kykene.

Lähettikö ap miehelle ilohymiön?

Hyvin toimittu Ap, jos totta!

Juttua tosin on vaikea uskoa kahdestakin syystä:

1) millaisen vuokrasopimuksen (vaikka sitten tuttavallakin) voisi vain toinen osapuoli purkaa niin ettei toinen saa tästä mitään? Olettaisin että tässä tapauksessa vuokranantajatuttu soittaisi miehelle, koska pitää laatia uusi vuokrasopimus?

2) kuka tulisi tässä tilanteessa avautumaan tilanteesta AV:lle?

Siis TIETÄÄ mitään...

T. 848