Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa päiväkodin suhtautuminen lapseemme
21.04.2018 |
Tyttäremme aloitti päiväkodin viime syksynä 3 vuotiaana ja olen ahdistunut tilanteesta miten päiväkodin henkilökunta yrittää tehdä lapsestamme "Erityislasta". Kyseessä on ihan normaali älykäs lapsi, ei edes villi vaan reipas ja ikäisiään hieman edellä kehityksessä joissakin asioissa. (Nyt 4 vuotiaana osaa lukea, tekee vaativampia palapelejä jne). Tytöllä on voimakas temperamentti joka on nyt sitten otettu suurennuslasin alle. Väsyneenä hän saa kovia raivareita sillointällöin ja olen ajatellut että se on kuulunut uhmaikään. Raivareita ovat kyllä kovia mutta ei yritä lyödä ta satuttaa itseään tai muita, ääni on vaan kova. Hän on aina ollut tulisieluinen ja olemme mieheni kanssa olleet johdonmukaisia ja napakoita vanhempia tyttärellemme. Uudessa hoitopaikassa toki väsähtää ja hoitajat ovat vaihtuneet usein johon saattaa reagoida kokeilemalla rajojaan. Kotona kaikki menee hyvin ja raivareita tulee harvakseltaan enää nyt kun on kasvanut.
Viimeksi perjantaina hakiessani lastani hoidosta, tuli itku autossa kun hoitaja antoi taas vain negatiivista palautetta ja kysyi olemmeko jutelleet neuvolassa ja lääkärissä lapsemme temperamentistä. Sanoin että mitä ihmettä siinä on juteltavaa?! Lapsi kasvaa ja kehittyy ja olemme ihan normaali perhe jossa on turvallista kasvaa. Nykyään jännitän hakea lapsemme hoidosta kun ei taas tiedä miten siellä on mennyt ja syytetäänkö taas jostakin. Joku herkempi lapsi kuulema pelkää lastamme, siitäkin sanottiin taas.
Nytkin varattu neuvolan perheneuvolaan aika, ehkä se sitten jotain auttaa. Onko muilla samanlaista päiväkodin kanssa?
Ja ei, lapsemme ei kiusaa ketään enkä puolustelisi häntä siinä asiassa. Nyt on muutenkin kyse juuri 4 vuotta täyttäneestä tytöstä.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki se lapsi on kotona kaksin äidin kanssa rauhallinen. Vanhemmat eivät useinkaan ymmärrä miten erilaista on olla päiväkodissa/koulussa kun ryhmässä onkin lapsia 20-30 eikä asiat mene niinkuin itse haluaisi, pitää osata odottaa vuoroaan ja ottaa muutkin huomioon.
Juu mutta miten tässä neuvolassa puhumiset auttaa? Lapselle neurologinen lääkitys ja rauhoittavaa?
No ap:n lapselleko on tarjottu lääkitystä? Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset että joku ylimääräinen neuvolaseuranta tai veo:n seuranta päiväkodissa ei tarkoita että lasta lääkitään ja häneen lätkäistään joku erityisleima loppuiäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset lapset joihin vanhemmat eivät saa yhtään mitään kuria ja joille ei ole koskaan opetettu sanaa EI, ovat niitä jotka aiheuttaa kanssaihmisille migreenisairaskohtaukset kaupassa :(
Uhmakohtauksia ei voi estää kurilla. Niillä lapsilla ei ole uhmakohtuaksia, joille sanotaan aina kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoit ettei kiusaa mutta "Miettivät vielä että olisiko hyvä siirtää isompien joukkoon kun on kehittynyt ja pomottaa helposti pienempiään."
Kyllä tuo pomottaminen voi näyttää kiusaamiselta. Ehkä lapsi tarvitsisi tosiaan isompien seuraa, jotta ei pääsisi koko ajan pomottamaan. Ehkä isompien käytöksestä saisi myös hyvää mallioppimista.
Jep. Ap kertoi myös että lapsi hermostuu kun toiset ei leikikään siten kun hän haluaa eli syntyy kuva lapsesta joka haluaa määrätä muita ja päättää mitä ja miten leikitään ja kun ei saa tahtoaan läpi niin huutaa. Ei ihan perinteistä kiusaamista varmaan joo mutta ei varsinaisen mukavaa toimintaakaan noita pienempiä kohtaan. Uskon että siirto isompien ryhmään olisi ihan paikallaan, lapsihan on jo 4 vuotias ja monissa päiväkodeissa se isompien ryhmä on nimenomaan 4-6 vuotiaat lapset. Luulen että ap:n lapselle tekisi hyvää olla vaihteeksi ryhmänsä nuorimpia ja huomata ettei olekaan enää nopein, taitavin ja nokkelin.
99% lapsista pärjää ja tulee toimeen tavallisessa kunnallisessa päiväkodissa tavallisten hoitajien ja tavallisten muiden lasten kanssa.
Miksi tämän palstan akkojen lapsilla on ihan vit..ti ongelmia aina lastensa päivähoidon kanssa.
Pitäisikö katsoa peiliin?
Voi olla oikeasti sitäkin että turhautuu niiden pienten lasten kanssa, jos on itse kehityksessä edellä. Ei ne muut välttämättä ymmärrä hänen leikkiehdotuksiaan yms. Voisi tosiaan sopeutua paremmin isompien ryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
No sä varmaan ymmärrät että se on vähän eri asia antaa sen yhden lapsen huutaa siellä kotona niin pitkään kun jaksaa.. Päiväkodissa on kuitenkin ne vähintään kymmenen muutakin lasta joita pitäisi ajatella, ei se oikein ole että joku huutaa kuin syötävä koska ei saa tahtoaan läpi. Ei häntä kotihoitoon tarvitse ottaa eikä teille kai semmoista ehdotettu olekaan mutta ottakaa vastaan tarjotut tukitoimet, kuka tietää vaikka sieltä löytyisi uusia työkaluja lapsen raivareihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoit ettei kiusaa mutta "Miettivät vielä että olisiko hyvä siirtää isompien joukkoon kun on kehittynyt ja pomottaa helposti pienempiään."
Kyllä tuo pomottaminen voi näyttää kiusaamiselta. Ehkä lapsi tarvitsisi tosiaan isompien seuraa, jotta ei pääsisi koko ajan pomottamaan. Ehkä isompien käytöksestä saisi myös hyvää mallioppimista.
Varmaan täytyy joo laittaa sitten isompien ryhmään vaikka kaverit on toisessa ryhmässä. Ap
Ne kaverit joita hän pompottaa surutta ja suuttuu jos joku ei teekkään niinkuin hän haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Kuinka usein tuo raivari toistuu? Alkaahan se vaikuttaa muihin jos tuollaisia raivokohtauksia on usein. Ei kukaa halua kuunnella yhden raivareita päivästä toiseen.
Riippuu päivästä. Jos on hyvin nukutut yöt, ei saa yhtään raivaria. Jos on väsynyt ja vieras hoitaja, saattaa saada yhden tai kaksikin raivaria. Ei tietenkään jokakerta huuda kauaa ja joskus menee helposti ohitse. Vaihtelee. Eikö muiden lapsilla ole ollut uhmaikää? Kyllä tuolla puistossa on näkynyt muidenkin lasten raivareita harvase päivä.
Suurin osa lapsista käy läpi uhmaiän mutta tuo mitä kuvailit ensimmäisessä viestissäsi on jotain ihan muuta. Se "normaali", kasvuikään kuuluva uhma menee nopeasti ohi. Ei se kestä vuotta.
Kuka päiväkodissa antaa tämän palautteen hoitaja, lastentarhanopettaja vai erityislastentarhanopettaja? Kahta viimeistä kuuntelisin tarkemmalla korvalla.
Lapsesi saattaa olla vain väsynyt. Sillekin asialle voi tietysti jotain tehdä.
Kannattaa keskustella ryhmän lastentarhanopettajan kanssa lapsen tilanteesta. Varaa puolen tunnin aika ja käytte yhdessä rauhassa läpi mikä on ongelma, mitä asialle tehty pk:ssa. Jos lapsesi häiritsee muita menisin herkästi kyllä neuvolaan. Kyse ei ole siitä, että lapsestasi leivottaisiin erityislasta vaan neuvolasta voisitte saada työkaluja lapsen käyttäytymisen hallitsemiseen myös silloin kun ette ole itse paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Ja muutko sitten kuuntelee tätä tulisielua päivästä toiseen?[/
Onko sinulla sitten ehdotuksia? Kapula suuhun?
No sitähän ne just ehdottaa. Että lapselle haetaan apua.
Mielestäni terve lapsia ei tarvitse apua jos on uhmaikää vielä ja vasta kehittymässä tunne-elämältään.
Sinustako ne päivittäin hoitavat ammattilaiset ei tiedä mitään mutta netissä ammattitaidottomat täysin vieraat tietää paremmin?
Ne mitään ammattilaisia ole. T. lähihoitaja, joka on ollut töissä päiväkodissa. Seurasin sivusta sitä meininkiä. Siellä jotku lähihoitajat esittää jotain suurta kasvattajaa. Lastentarhan opet, jotka jotain ehkä saattais jostain tietääkin, niin viettää sen pari tuntia lasten kanssa ja loput ajasta suunnittelee eri huoneessa tulevia juttuja.
Ne lähärit siellä ei tiä kyllä lasten kasvattamisesta yhtään mitään.Sori kaikille joiden lapsia minäkin olen päiväkodissa hoitanut. Vaihdoin kyllä alaa.
Ei kyllä kuulosta siltä että olisit ollut päiväkodissa päivääkään tai vähintään kuulostat katkeralta. Ehkä sun tekemisiin puututtiin siellä, kun ne ei olleet ihan tätä päivää?
Itse olen ollut 5 vuotta enkä ole moiseen esittämiseen törmännyt. Kyllä siellä on melko rautasta ammattitaitoa monella, kohdattu erilaisia lapsia ja perheitä pilvin pimein. Kädet on niin täynnä töitä jokaisella ettei siellä mitään ehdi esittämään, hikipisarat vaan valuu otsalta ja selkä sanoo poks kun vessatat ja puet 13 lasta putkeen ahtaissa tiloissa ja samalla koitat vetää jotain värilaululorua. Opeilla on suunnitteluaika jota ei kyllä usein ehdi pitää, ellei se ole mitoitettu päivän alkuun tai loppuun.
t. lähihoitaja
Meillä oli myös temperamenttinen tyttö isossa kunnallisessa ryhmässä. Tuli paljon negaa ja alkoi tuntua et lapsi on leimattu. Vaihdettiin pieneen yksityiseen kun alkoi tuntua et muuten päätyy pienryhmään. Siellä sai rauhassa kehittyä ja opetella sos taitoja. Nyt menee normieskariin eikä huolta ole. Monilla ongelmat ovat helpottaneet kun on vaihtanut isompien ryhmään. Kehotan tekemään jotain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
K kirjoitti:
99% lapsista pärjää ja tulee toimeen tavallisessa kunnallisessa päiväkodissa tavallisten hoitajien ja tavallisten muiden lasten kanssa.
Miksi tämän palstan akkojen lapsilla on ihan vit..ti ongelmia aina lastensa päivähoidon kanssa.
Pitäisikö katsoa peiliin?
Ei mulla ole ollut. Toki olen avoin, fiksu ihminen, joka tiedostaa vanhemmuuteen liittyvät velvoitteet.
Päiväkodin tai koulun henkilökunnan palautteseen en suhtaudu "syyttelynä" kuten ap.
He ovat ne ihmiset, jotka viettävät lapseni kanssa 8 tuntia. Totta kai haluan kuulla heidän huomionsa liittyen mm lapsen kehitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset lapset joihin vanhemmat eivät saa yhtään mitään kuria ja joille ei ole koskaan opetettu sanaa EI, ovat niitä jotka aiheuttaa kanssaihmisille migreenisairaskohtaukset kaupassa :(
Sinäkö päättelet meidän kasvatustavat tämän perusteella? Kirjoitin juuri että olemme olleet napakoita ja johdonmukaisia kasvattajia. Meillä todellakin sanotaan EI ja viedään muualle rauhoittumaan. Meillä ei kotona ole ongelmia. Päiväkodissa näköjään on.
Ymmärrätkö yhtään mistä on kyse? Miksi tuovat esiin että lapsella saattaisi olla tarvetta jollekin tuelle? Vaikka hän kotona toimii hyvin kun saa kaiken huomion niin se ei poista sitä että hänellä selkeästi on ongelmia ryhmässä toimimisessa, ei selviäkään tunteistaan kun joku muu saa huomion tai hän ei saa olla ensimmäinen. Nämä ovat asioita joita suurimman osan lapsista pitää oppia päiväkodin aloittaessaan. Pitää oppia odottamaan vuoroaan ja hyväksymään se, että toisetkin saavat jutella aikuisille tai istua sylissä, pitää oppia ettei voi aina saada kaikkea mitä haluaa eikä siellä saa määrätä ketään muita. Pitää oppia joustamaan ja jakamaan ja kunnioittamaan muidenkin olemassaoloa.
Sitten kun nämä asiat eivät jonkun lapsen kohdalla onnistu saatetaan vanhempien kanssa nostaa esiin ajatus siitä että onkohan lapsella kaikki hyvin, olisiko jotain mitä lapsen hyvinvoinnin eteen voitaisiin tehdä, voitaisiinko päiväkodista jotenkin tukea teidän vanhemmuutta.
Väittäisin myös että suurin osa vanhemmista vähättelee lapsen haastavuutta kotioloissa, koskaan ei voi tietää kuka vanhempi puhuu totta ja kuka yrittää peitellä lapsen ongelmia. On päiväkodin henkilökunnan velvollisuus ottaa asia esiin jos huolestuvat lapsen käytöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
K kirjoitti:
99% lapsista pärjää ja tulee toimeen tavallisessa kunnallisessa päiväkodissa tavallisten hoitajien ja tavallisten muiden lasten kanssa.
Miksi tämän palstan akkojen lapsilla on ihan vit..ti ongelmia aina lastensa päivähoidon kanssa.
Pitäisikö katsoa peiliin?
Ei mulla ole ollut. Toki olen avoin, fiksu ihminen, joka tiedostaa vanhemmuuteen liittyvät velvoitteet.
Päiväkodin tai koulun henkilökunnan palautteseen en suhtaudu "syyttelynä" kuten ap.
He ovat ne ihmiset, jotka viettävät lapseni kanssa 8 tuntia. Totta kai haluan kuulla heidän huomionsa liittyen mm lapsen kehitykseen.
No sitten kun palautetta tulee niin vedetään herne niin syvälle sieraimeen ettei ihan heti sieltä nouse.
Päättäkää jo!
Kysymys voi olla toki siitä, että päiväkodin opettajat ovat yli-innokkaita tekemään vähänkin poikkeavasti käyttäytyvästä lapsesta erityislasta. Omassakin tuttavapiirissä on kokemusta tällaisesta. Loppujen lopuksi sama lapsi pärjäsi hyvin koulussa ihan normaalilapsena.
Mutta sitten se toinen mahdollisuus: jos lapsella on oikeasti vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa, ne näkyvät usein vain silloin, kun lapsi on yhdessä muiden samanikäisten lasten kanssa. Sama lapsi voi tuntua aivan mainiolta, kun hän on yhdessä aikuisen kanssa, koska aikuisen kanssa ei tarvitse samanlaisia sosiaalisia taitoja kuin muiden lasten kanssa. Tällainen lapsi voi hyötyä valtavasti, jos ongelma havaitaan ajoissa ja hän saa sosiaalisten taitojen harjoitusta. Yleensä nämä vaikeudet (ilman kuntoutusta) vain pahenevat kouluun mentäessä, kun lapset kasvavat ja seurassa vaaditaan yhä hienovaraisempia taitoja.
Näin netin kautta on mahdotonta tietää, kummasta on kysymys.
On syytä opetella hillitsemään raivarit ennen kouluikää. Tulee muuten ongelmia.
Tosiasia on että kaikista ei koskaan tule yhteyskuntakelpoisia. Hankaluutta on kaikessa.
Ap:n kannattaisi unohtaa lapsensa "erityinen temperamentti" ja keskittyä kasvattamaan lastansa siihen, että omaksuu ne taidot mitä elämässä tarvitaan.
Tähän on ilmeisesti tarjottu jo apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Ja muutko sitten kuuntelee tätä tulisielua päivästä toiseen?[/
Onko sinulla sitten ehdotuksia? Kapula suuhun?
No sitähän ne just ehdottaa. Että lapselle haetaan apua.
Mielestäni terve lapsia ei tarvitse apua jos on uhmaikää vielä ja vasta kehittymässä tunne-elämältään.
Sinustako ne päivittäin hoitavat ammattilaiset ei tiedä mitään mutta netissä ammattitaidottomat täysin vieraat tietää paremmin?
Ne mitään ammattilaisia ole. T. lähihoitaja, joka on ollut töissä päiväkodissa. Seurasin sivusta sitä meininkiä. Siellä jotku lähihoitajat esittää jotain suurta kasvattajaa. Lastentarhan opet, jotka jotain ehkä saattais jostain tietääkin, niin viettää sen pari tuntia lasten kanssa ja loput ajasta suunnittelee eri huoneessa tulevia juttuja.
Ne lähärit siellä ei tiä kyllä lasten kasvattamisesta yhtään mitään.Sori kaikille joiden lapsia minäkin olen päiväkodissa hoitanut. Vaihdoin kyllä alaa.
Ei kyllä kuulosta siltä että olisit ollut päiväkodissa päivääkään tai vähintään kuulostat katkeralta. Ehkä sun tekemisiin puututtiin siellä, kun ne ei olleet ihan tätä päivää?
Itse olen ollut 5 vuotta enkä ole moiseen esittämiseen törmännyt. Kyllä siellä on melko rautasta ammattitaitoa monella, kohdattu erilaisia lapsia ja perheitä pilvin pimein. Kädet on niin täynnä töitä jokaisella ettei siellä mitään ehdi esittämään, hikipisarat vaan valuu otsalta ja selkä sanoo poks kun vessatat ja puet 13 lasta putkeen ahtaissa tiloissa ja samalla koitat vetää jotain värilaululorua. Opeilla on suunnitteluaika jota ei kyllä usein ehdi pitää, ellei se ole mitoitettu päivän alkuun tai loppuun.
t. lähihoitaja
Höps. Olen ollut ja ihan pidetty hoitaja olin. Lähdin yliopistoon opiskelemaan ja vaihdoin alaa. Tiedän ton arjen päiväkodissa ja siksi hirvittä aina kuunnella noiden "kasvattajien" sanomisia.
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on että kaikista ei koskaan tule yhteyskuntakelpoisia. Hankaluutta on kaikessa.
Ap:n kannattaisi unohtaa lapsensa "erityinen temperamentti" ja keskittyä kasvattamaan lastansa siihen, että omaksuu ne taidot mitä elämässä tarvitaan.
Tähän on ilmeisesti tarjottu jo apua.
Toki tämäkään ei takaa sitä, että lapsi voisi paremmin. Tosiasia on, että kaikkia ei voi auttaa.
Alue: Aihe vapaa
Ei sun lapsella varmasti mitään hätää ole mutta todellakin tarvetta sosiaalisten taitojen kehitykselle ja ryhmässä toimimisen oppimiselle. Siellä isompien joukossa hän saattaisi jopa oppia paremmin kun ei voisi enää paremmilla taidoillaan pompottaa muita.