Haahut-keskenmenon kokeneet odottajat vkolla 29=>

Miina75Harmi mut toisaalta hyvä et tutkitaan kun sinulla ollut vaikea keskeytys, oliko se ultralöydöksenä todettu, kromosomipoikkeama? Nauti nyt ja sit voimia kokeeseen!

silloin pienoisesta turvotuksesta ja lapsivesipunktiossa todettiin kromosomipoikkeama ja rakenneultrassa vielä sitten sydänvika. Tämä kaikki tapahtui 2003, että onhan siitä aikaa, mutta silti tapahtunut seuraa elämässä mukana koko ajan ja tämä raskaus on taas tuonut tunteet ja surun pintaan, eikä pelko hellitä:(



eihän mun pakko olisi siihen istukkatutkimukseen mennä, oma valintani...



Nyt toisaalta pohdin, et jättäisikö menemättä, taas pelottaa se keskenmenoriski, mikä on kyllä häviävän pieni. Mut omalle kohdalle osuessa 100 prosenttinen. Mutta itseni tuntien murehtisin niitä kromosomeja koko loppu raskauden, että siinä mielessä olisi parempi tutkimukseen osallistua.



hassua kun eilenä sen pienen siellä ultrassa näin niin raskaudesta tuli jotenkin paljon todellisempaan. Aikaisemmissa ultrissa kun ei ole näkynyt oikeastaan mitään mikä vauvaa muistuttaisi, mutta nyt siellä näkyi ihan tunnistettava ihmisenalku, jotenkin rakastuin siihen ihan hirveästi, enkä enää haluaisi sitä mistään hinnasta menettää...



Miina ja rv 11+0

Ymmärrän sinua ja pelkojasi puolin ja toisin. Valitsetpa sitten istukkanäytteen tai pohdit jos et valitse!

Eikös siinä mene vielä jokin aika ennenkuin näyte valmistuu ja kuinkas luotettava se on?

Kuulosti ihanalle kun kerroit ultra tuntemuksistasi. Minäkin rakastuin ja ajatteleehan sitä pientä eri tavalla kun se liikkunut. Jotenkin tulee enemmän täydeksi persoonaksi...



Onnea vain myös muille mukaan liittyneille.

Itselläni ihan selkeästi nyt pahaolo helpottanut ja viikkojakin kasassa ? Kamalaa pitää tarkistaa...14+3

Ja aika on vasta 4.8, hirmuisen myöhäiseksi menee kun viikkoja silloin jo kuitenkin kasassa 13+2.Itse en välttämättä haluaisi tutkimukseen mennä( tai en osaa päättää), mutta mies on sitä mieltä,että sinne menemme ja kai mun sitäkin pitää tässä asiassa kuunnella. Ja toisaalta koska kuopuksestakin siinä kävin, niin miksen nytkin?!? Äh, vaikeeta!!!



Tuloksissa lähetteen mukaan menee kolmisen viikkoa, mutta muistaakseni viimeksi sain ne alle kahdessa viikossa ja kyllähän noiden tutkimusten pitäisi ihan luotettavia olla.



Sukupuolikin siinä selviäisi sata prosenttisesti, mutta viimeksi emme sitä halunneet tietää. Nyt minua hieman kiinnostaisi mutta taas mieheni on asiasta eri mieltä, hän ei halua tietää... Ja toisaalta kyllähän sen sitten helmikuussa näkee jos sinne asti päästään.



Miina rv11+2

ei mullakaan mitään ihmeellistä asiaa ole, ajattelin vaan nostaa tätä pinoa ylöspäin:)



Istukkatutkimukseen olen nyt sitten menossa, täytyi vihdoin tehdä joku päätös asian suhteen ja pysyä sitten siinä! Onneksi mulla on sen jälkeen pari vapaa päivää niin pystyy ottamaan rauhallisesti, vaikka kuulemma normi elämää voi jatkaa heti samantien, mutta mielestäni parempi ottaa varman päälle. Itse tutkimuskin osuu vapaa päivälle, niin eipä tartte vielä työnantajalle onneksi kertoa mitään. Olen huomannut, et meitin pomo on pahin "juoruakka" tässä laitoksessa ja raskaus ei varmasti pysyisi sillä salaisuutena.



Muutenkaan ei tästä raskaudesta olla kerrottu paljon kenellekkään. Tuleville isovanhemmille itse asiassa tänään kerrottiin ja vedet silmissä olivat. Ja yksi mun hyvä ystävä tietää, hänellä on laskettuaika pari päivää ennen mua. Yhdessä ollaan naureskeltu, että tää on meidän yhteinen "lisääntymisprojekti" edellisten lastemme ikäero on kaksi viikkoa, saa nähdä mitä nyt tuleman pitää?!?



Ystävälleni olen kuitenkin jonkin verran kateellinen (pakko myöntää) hän osaa suhtautua raskauteen niin rauhallisesti&positiivisesti. Itse olen koko ajan ihan hermoheikkona tulevasta:(



Miina ja rv 12+0

sullaha on ihanasti viikkoja kasassa, minä täältä perässä tulen.. toivottavasti loppuun asti.. =)

Neuvola siis 4.8, jos sinne asti nyt päästään. Siinä sitten aika pian neuvolakäynnin jälkeen olisikin varmaan ultra.. ihan tarkkaan en tidä systeemistä täällä kun asutaan nykyään eri paikkakunnalla kuin esikoisesta.. Ultrassa sitten ne minunkin viikot selviää varmaksi. keskenmenosta kun suoraan raskauduin niin on vähän homma epäselvä, vielä.. =)

Meillä raskaudesta tietää minun vanhemmat, miehen vanhemmat ja tulevat kummit. Tuleva kummitäti paras ystäväni ja suuri tukeni ja turvani mieheni lisäksi. Aika pian sen kyllä saa selville kaikki muutkin, maha alkaa olla jo sellaisissa mittasuhteissa että epäilen itsekin jo tuota suunnilleen laskemaani viikkomäärää.. Ja miestä olen peloitellut että siellä on kaksi kun niin tumma viiva tuli testiin ja maha kasvaa nopeasti.. =)

Nyt hakemaan neitiä hoidosta!

Luulen että kun takana on noita ikäviä kokemuksia niin ne kummittelee aina taustalla. Tuntuu että mitä enemmän raskauksia ja mitä enemmän elettyä elämää, sen hermoheikompi olen-ainakin minä. Tai no onhan se tietty paljolti luonnekysymyskin.



Minullahan on siis elämässäni takana 2 keskenmenoa, ekan ja toisen lapsen välissä yksi ja kolmannen jälkeen vuosi sit kesällä yksi. Nyt taas jo viikkoja kasassa 28, mutta nyt kun alkuraskaus on ohi niin hermoheikkona suunnilleen jo itkeskelree jos menee tunteja ettei vauva kovin liiku. Onneksi tää on aikamoinen puhaaja, mutta silti...



Kuumat kelit ja ikä tekee jo kepposensa eikä kertynyt ylipainokaan meikäläiselle oo hyväski joten aika romu oon. Mutta yritän nauttia tästä viimeisestä raskaudestani täysin siemauksin (vaikka välillä huoli saa ylivallan). Mukavaa odotusta kaikille!

tanni 28+3

Huomenna olisi se istukkatutkimus. Onneksi on ollut viime päivinä niin paljon töitä, etten ole ehtinyt asiaa murehtimaan. Mutta nyt iski pelkopersuksiin:( Jännittää, pelottaa, kauhistuttaa... Toivon vaan, että meidän pikkuinen selviäisi tästä "rääkistä" hengissä ja tulokset tulisivat nopeasti ja olisivat positiivisa!



Miina 13+1

Miina75

Oliko tutkimus raskas/kivulias?

Itselläni oli migreenikohtaus (aijemmin 20vsitten).Se oli viime perjantaina ja nyt huono olo ja olen peloissani. Olen soittanut äitipolille jaeilen neuvolassa.Kuulin doppleril ekan kerran. Se helpotti vauvan osalta!

istukkatutkimus takana ja ei ollut yhtään kivulias. Enemmän taisi sattua tutkimuksen jälkeen saamani vasta-ainepiikki kankkuun. Mutta kyllä jännitti ja jännittää tietty vieläkin. Koko ajan tuntuu, että mahaa sattuu ja keskenmeno tulee. taidan vain kuvitella tosi hyvin!



Kolme viikkoa sanoivat, että tutkimustuloksiin menee. Kyllä on taas piinaavan pitkä aika. Pelottaa vaikka toisaalta olen ajoittain yllättävän levollisin mielin, eilenä vielä ultrasivat kunnolla ennen tutkimusta ja kaikki näytti pienellä olevan tosi hyvin. Eli nyt vain pelätään pahinta ja toivotaan parasta!



Huomenna menen käväisemään neuvollassa kuuntelemassa sydänäänet. Haluan varmistua, että tutkimuksesta hengissä selvittiin. Toivottavasti ne vain kuuluvat!



Migreeni on ikävä seuralainen! Itselläni ei ole diagnosoitu migreeniä mutta kärsin usein hyvin voimakkaista päänsäryistä joihin ei kyllä panadoli auta. Raskauden aikana olen huomannut, että päätä särkee huomattavasti useammin. Täytyisi yrittää muistaa syödä ja juoda, mutta aina se jää...



Miina

Hyvä et toimenpide ei kivulias! Varmasti kurjaa odottaa tuloksia 3viikkoa! Mä rämpisin syvissä soissa...itseni tuntien! Siksi vaikea oikein muuta kuin mielessään käydä kaikki vaihtoehdot ja rukoilla et kaikki hyvin!



Täällä hiljaista!

Mitä muille kuuluu?

Minä en ole jaksanut tammikuisissa käydä viestimässä. Joskus ei aikaa edes käväistä tääl.Muka niin kiirusta!



Minulla teininä tutkittu ja todettu "paha klassinen migreeni". Ja se oli kurjaa. en haluaisi takaisin...vaan eipä täs elämäs mene kaikki, ei suunnitelmien eikä toiveidenkaan mukaan!

...kovin on juu hiljaista täällä, taitaa olla sun ja mun vuoropuhelua:)



Kävin äsken neuvolassa ja hyvin kuuluivat sydänäänet, joten ei tainut pieni ainakaan tutkimuksen takia kesken mennä. Sain taas hetkeksi mielenrauhan!



Kolme viikkoa on joo äärimmäisen pitkä aika odottaa vaikka toisaalta olen jo tottunut tähän odottamiseen. Tää on nyt kolmas raskaus mulla, jossa tuloksia odotellaan ja odotellaan... Onneksi mulla on seuraavat viikot melko kiireisiä töissä niin ei ehdi niin paljon murehtimaan.

Maanantaina oli neuvola ja nyt taas tuntuu paremmalta.Tässä välillä on meinannut usko loppua kesken, kun oireet on loppu eikä liikkeitäkään vielä tunne.Sieltä ne vaan pienen etsimisen jälkeen sydänäänet löytyivät, syke oli 170 ja vauva potki ja liikkui laitteen alta koko ajan pois.Kohdunpohjankorkeus oli jo "huimat" 15cm.

Painokin oli noussut 4kg viime käynnistä,täytyy varmaan vähän hillitä tätä syömistä.Kaikki vaan maistuu taas niin hyvälle kun ei enää ole pahoinvointiakaan.Hb oli 137. ja verenpaineetkin kunnossa.



Nyt sitten vaan odotellaan rakenneultraa joka on 11.9.Pitkältä aika tuntuu...



Jonna 15+3