raskausviikon 30 tunnelmia

Kääk!! Onnea työtarjouksesta! :) -IloAM

kiitos!
Niinpä, kääk. Iso päätös pitäisi tehdä siitä mitä haluan jatkossa tehdä bloggailun suhteen.

Hei! Esikoista odottaessani, minulla oli myös istukka edessä ja vauva pää ylöspäin. Tunsin itsekin liikkeitä tuolloin tosi vähän. Joka ilta piti keskittyä ja tunnustella vauvan liikkeitä. Ihanaa ja onnellista odotuksen jatkoa!
-Hanna-

Juuri äsken blogiasi avatessani ajattelin, että kumma juttu, kun blogisi ei ole vielä minkään blogiportaalin alla. Postauksesi ovat niin laadukasta ja ihmisläheistä luettavaa. Olen seurannut juttujasi jo hääblogisi ajoilta, kun valmistelin häitäni kanssasi samaan aikaan. Ja nyt odotan esikoistytärtäni muutamaa viikkoa myöhemmin syntyväksi kuin sinä. Onnea siis tarjouksesta! Luen varmasti blogiasi myös Vauva-lehden sivuilla! Ja mukavaa odotusta!

Ihana tietää, että joku toinenkin odottaja on joutunut kaipailemaan vauvan liikkeitä masusta.
Olen muuten ollut tosi rauhallinen raskauden suhteen, mutta tämä asia on hiukan huolestuttanut.
Olen niin kateellinen niille odottajille jotka tuntevat jopa vauvan liikkeistä päivärytmin.

Hauska sattuma, että olit tuollaista juuri pohtinut. Kauniisti aateltu, kiitos.

Ihana kuulla, että olet seurannut hääblogianikin ja hauskaa, että meidän isot elämäntapaukset menevät näin samassa syklissä.

Wau! Hieno työtarjous, ehdottomasti kannattaa siirtyä jos yhtään tuntuu siltä.
Tykkään kovasti blogistasi! Olen ahkerasti lukenut myös hääblogiasi ja tulen varmasti hakemaan vinkkejä omiin häihin jotka ovat keväällä 2015.

-Pauliina

Moi!
Minullakin oli molemmissa raskauksissa istukka edessä ja esikoistyttö viihtyi loppuun asti perätilassa, selkä siis minun napaani vasten, joten tunsin potkuja tosi vähän. Muistan tunteneeni useasti vain sellaista pyörähtelyä ja pientä liikehdintää. Huolestutti paljon kun moni aina kommentoi "nyt pitäisi kyllä jo selkeästi potkut tuntua yms" :/.. Mutta juuri tämä vauvan asento ja istukan paikka vaikuttavat! Ja voihan toiset olla rauhallisempia vauvoja jo masussa :).
Minäkin oon ihmetelly miten tää blogi ei oo vielä missään ns. esillä koska tää on niin miellyttävää luettavaa aikuiseen makuun, tavallista mutta aina ripaus jotain ainutlaatuista! Itse asustelen perheen kanssa maaseudulla ja olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin niin on erityisen ihana lukea tätä blogia! :) Vaikea päätös varmaan tuo bloggauspäätös, mutta mitä ikinä päätätkin, älä lopeta blogia! :)
Mukavaa viikonloppua!
-Johanna

Ihanat Eeva ja Heidi! Minun mielestäni voisit mennä portaaliin jos tuntuu itsellesi oikealta:) Ymmärrän myös jos ei tunnu.

Työtarjous oli kyllä kiinnostava. Esikoisen syntymä on vaan niin iso juttu, että en oikein tiedä onko se sopiva hetki tällaiselle muutokselle.

Hauskaa, että olet seuraillut hääblogia. Häätrendit ja -tavat varmaan ehtivät kyllä muuttumaan kovasti vuoden 2012 ja 2015 välillä, mutta toivottavasti hääblogistani on jotain hyötyä hääjärjestelyissänne. Ihanaa kun teillä on häät vielä edessäpäin.

Joitain muljahduksia itsekin tunnen joitakin kertoja päivässä. Ihana kuulla, että sinullakin ollut samanlainen tilanne.

Kiitos todella kivoista kannustussanoista. Toivottavasti seuraat Joukolatarta jatkossakin. Bloggauspäätöstä vaikeuttaa se, kun ei yhtään tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan; miten sujuu loppuraskaus ja millaista on arki vauvan kanssa. Eeva on kuitenkin ykkösjuttumme, jonka jälkeen tulee muut jutut kuten bloggaus.
Täytyy kuitenkin mainita, että Joukolattareen on ihana kerätä ja jakaa muistoja ja arkisia juttujani.

plussia ja miinuksia molemmissa vaihtoehdoissa...

Moikka. Löysin blogisi ratasvaihtoehtoja miettiessäni, ostoslistalle ovat nousseet nyt Brio Smilet.. :)
Vauvanliikkeisiin sen verran, että esikoisen kohdalla minulla oli sama tilanne, ettei liikkeet tuntuneet kuin silloin tällöin ja rauhallinen lapsi hän on aina ollutkin. Nyt toista odottaessa tunnen liikkeet paljon selkeämmin ja on selvästi vilkkaampi lapsi tulossa :) Molemmissa raskauksissa istukka on ollut edessä.

vauvojenliikkeiden tunteminen on ilmeisesti myös tosiaan persoonallisuus kysymys. Toivottavasti.

Me päädyttiin muuten Brio Smileihin. Vaunuista tulossa ensi viikolla blogipostaus.