Lue keskustelun säännöt.
Lasten koulukavereiden hysteeriset vanhemmat - en jaksa enää!
19.04.2018 |
Mä olen kurkkuani myöten täynnä lasten ikätoverien hysteerisiä vanhempia, jotka lähestyvät iltaisin viesteillä milloin minkäkin elämää suuremman ongelman kanssa.
Näitä vanhempia on onneksi vain pari, mutta mitta alkaa silti uhkaavasti täyttyä. Meillä on eskarilainen poika sekä ekaluokkalainen tyttö ja nää kaverit on siis heidän ikätovereita.
Ennen kuin täällä aletaan viisastella, voin kertoa, että lasten opettajat ovat miettineet keinoa tämän viestirumban välttämiseksi. Hekin taas tahollaan saavat sitä aivan samaa pommitusta, kuten myös muut eskareiden ja tämän yhden ekaluokan vanhemmat - milloin mistäkin asiasta. Ei siis ole kyse siitä, että lapsemme olisivat kiusaajia tms.
Valitettavasti sekä eskareiden että ekojen vanhemmilla on whatsappryhmä, johon näitä viestejä pukkaa ihan avoimesti joko niin, että asia on kaikille yhteinen tai jopa ihan niin, että jonkun lapsi on "syytetyn" penkillä. Kukaan muu tällaista oikeasti turhaa viestittelyä puolin tai toisin ei harjoita, kuin nämä hysteerikot.
Valituksenaiheet ovat seuraavanlaisia:
- Poika on pelannut innokkaasti välitunnilla jalkapalloa eikä ole kuullut, kun Niko-Petteri on koettanut huhuilla jotain. Nikolle on tullut tästä kovin paha mieli.
- Niko-Petteri on pahoittanut mielensä, koska poika on sanonut ettei tänään tule leikkimään vapaalla yhtään mihinkään, koska lähtee käymään mummolla ja vaarilla.
- Niko-Petteri on pahoittanut mielensä, kun pojalla oli leikit kesken kaukaa tulleiden serkkujen kanssa ja oli sanonut Nikolle, että tällä kertaa meille ei voi tulla kun on serkkuja käymässä.
- Niko-Petteri oli pahoittanut mielesä, kun poika oli pyöräillyt kouluun Santerin kanssa. Nikoa ei tosin ollut näkynyt missään mutta asia oli tullut puheeksi koulussa. Pojilla ei siis tästä mitään keskinäistä sopimusta ole mutta ovat menneet yhdessä mikäli ovat tiellä kohdanneet.
- Niko oli pahoittanut mielensä, koska poika meni Santerille käymään.
- Niko pahoitti mielensä kun poikaporukka oli löytänyt kastemadon ja joku ehti heittää sen menemään ennen kuin paikalle hieman myöhemmin tullut Niko ehti näkemään sen. Kastemato olisi pitänyt kaivaa esille, mutta ei auttanut vaikka pojat ovat selittäneet asian Nikolle - kysehän on päivänselvästä kiusaamisesta ja siitä että Nikolle ei vain haluta näyttää samoja asioita kuin muille.
Tai:
- Jemina pahoitti mielensä, kun 14 tytön ryhmästä kutsuttiin murto-osa sisäleikkipuistossa järjestettäville synttäreille. Siinä oli joku määritelty kiintiökin, mutta mitäs tuota suotta ymmärtämään.
- Jemina pahoitti mielensä, kun meidän Kaisa ja naapurin Elli eivät leikkineet hänen kanssaan välitunnilla. Mitäpä siitä, että Kaisa ja Elli olivat olleet kumpikin Jeminan kanssa tiiviisti viimeiset kaksi viikkoa haluten nyt olla muidenkin kanssa - ja mitäpä siitäkään, että Jeminalle kuitenkin löytyi välkällä muuta seuraa eikä tarvinut olla yksin.
- Jemina pahoitti mielensä, kun ei saanut päättää leikistä. Leikkiä oli suunniteltu yhdessä ja myös Jeminan mielipide oli huomioitu, mutta pari pientä asiaa oli tehty toisin. Tämän vuoksi Jemina ei halua tulla kouluun, kun ei saa KOSKAAN päättää.
- Jemina ei ollut halunnut osallistua Ninjago- leikkiin ja olisi halunnut leikkiä tämän sijasta jotain muuta. Leikki oli jo alkanut eikä leikkimässä ollut porukka ollut halunnut muuttaa leikkiään. Jemina oli pahoittanut mielensä. Samaan aikaan samassa pihassa oli meneillään hippaleikki, mutta ilmeisesti väärien lasten leikkimä...
Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien whatsapp ryhmä? Siis ihan oikeastiko tuollaisia on jossakin?
En kyllä todellakaan liittyisi moiseen vaikka joku sellaiseen pyytäisi, sen verran sekopäistä sakkia mahtuu 20 oppilaan luokan vanhempiin että ei siitä voi tulla mitään järkevää. Jokavuotisen vanhempainillan sietäminen on jo silkkaa tuskaa.
Mäkin täällä sormet ristissä, että moista ryhmää ei synny.
Ja oikeasti, kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on tosi vakava asia, ja mä ainakin haluan olla mukana torjumassa sitä kaikin mahdollisin keinoin. Mutta...kun on jo 2 lasta syvällä peruskoulussa, niin olen huomannut, että on tietty ryhmä vanhempia, jotka ainakin minun näkökulmastani tuntuvat kehittävän omaan lapseensa kohdistuvaa kiusaamista lähes kaikesta, sellaisesta, mikä ei kenenkään muun mielestä kiusaamista ole, ja se on ihan hirveän rasittavaa muille (ja myös sille omalle lapselleen, joka on usein ihan sekaisin kun pitäisi oppia toimimaan vertaisryhmässä, mutta vanhemmat tavallaan vaativat, että muut lapset ja koulun henkilökunta aavistavat tämän lapsen tunteet ja ajatukset ja kohtelevat tätä kuin omat vanhemmat pikkulapsia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
perttierikki kirjoitti:
Naisilta pitäis kieltää netin käyttö, ja puhelinten. loppuisi turhat viestit ja koulussa alkaisi opetus sujumaan. Voisivat sitten kotona yksikseen keksimällä keksiä mistä pahoittaa mieltä ja syytellä muita.
Monikohan miespuolinen jaksaisi tuommoisia viestejä yhtä sekuntia....
Voi kunpa tietäisit. Ylisuojelevia isiä viestittelyineen on vaikka kuinka. T. Opettaja
sinä mikään opetteja ole. Tai jos olet niin mimkälainen opettaja kutsuu lapsen hyvinvoinnista huolestunutta huoltajaa "ylisuojelevaksi"? Sitähän ne on sanoneet että se kiusaaminen LÄHTEE opettajasta, ja oppilaat seuraa vaan opettajan esimerkkiä. Alkaa syyt selvitä.
Tee hommasi niin vanhempien ei tarvitse.
mitenkäs sinä tähän kellonaikaan täällä palstalla kirjoittelet muutenkaan? Kesken työpäivän?
-Ylisuojelevuus ei liity kiusaamiseen, vaan ylireagointiin hyvin monenlaisiin vuorovaikutustilanteisiin tai yllättäviin tilanteisiin koulussa. Yläkoululainen kestää kyllä yllättävät tilanmuutokset kesken koulupäivän rakennukseen liittyvistä syistä, mutta isältä tulee sitten illalla säikähtänyt ’entäs jos’ -viesti, missä käydään erilaisia kauhuskenaarioita läpi. Kyllä se on ylisuojelemista.
-ja olen opettaja. Nyt virkavapaalla, enkä töissä, mutta silti opettaja, jolla on virka.
Onko oikeasti niin vaikea kestää ajatusta, että myös miehillä voi joskus mennä yli homma?
Alkuperäiseen juttuun kyllä minusta Jeminan kiusaamiseen eli poissulkemiseen pitäisi koulussa puuttua.
Jos whatsapp ryhmässä avoimesti syytetään muksuja milloin mistäkin niin sanoisin painavan sanan ja nostaisin kytkintä koko paskasta ryhmästä. Vähän rajaa. Tekstareihin en vastaisi. Ei ole aikaa.
Niko-Petteriä käy sääliksi kun hänen idioottivanhemmat tuulettavat hänen joka ikistä tuntemustaan tuolla tavalla. Kai lapsella on lupa saada rauhassa pahoittaa mielensä ilman että vanhemmat nolaa joka kerta... kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla nyt unohtui kesken runoilun, että sun poika oli siis ESKARI. Eskarit eivät pyöräile eskariin, eikä heillä ole välitunteja.
0/5
Itseasiassa voi pyöräillä, kunhan asiasta sovitaan. Mun eskarilainen on mennyt viikon yksin eskariin. Matkaa 200 metriä ja tää on hyvää harjoitusta, kun syksyllä siirtyy kilometrin päähän kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se nykyisin koulunkäynti vaikeeta. Ennen pennut meni kouluun ja todistuksiin ja kokeisiin otettiin nimet. Samoin muksut huolehti luistimet, sukset mukaan urheilupäivinä. Nykyisin on Ilmeisesti vilmat, vatsupit yms. Kuka niita tarvii, mikset asiat voi olla kuin ennen?
Lähteekö ne muksut huostaan, jos ei ole jokaisessa järjettömässä vouhotuksessa mukana?
Kiireelliseen sijoitukseen lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä mitään noin älytöntä, mutta yksi äiti kielsi jalkapallon pelaamisen koulun pihalla kaikilta kun oma muksu oli liian lihava pelaamaan. Kummallista että koulu totteli mammaa.
Miten lihava pitää olla, ettei voi pelata? Esim. maalivahtina.
Vai olisiko pelaamisessa riski, että lapsi laihtuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien whatsapp ryhmä? Siis ihan oikeastiko tuollaisia on jossakin?
En kyllä todellakaan liittyisi moiseen vaikka joku sellaiseen pyytäisi, sen verran sekopäistä sakkia mahtuu 20 oppilaan luokan vanhempiin että ei siitä voi tulla mitään järkevää. Jokavuotisen vanhempainillan sietäminen on jo silkkaa tuskaa.
Mäkin täällä sormet ristissä, että moista ryhmää ei synny.
Ja oikeasti, kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on tosi vakava asia, ja mä ainakin haluan olla mukana torjumassa sitä kaikin mahdollisin keinoin. Mutta...kun on jo 2 lasta syvällä peruskoulussa, niin olen huomannut, että on tietty ryhmä vanhempia, jotka ainakin minun näkökulmastani tuntuvat kehittävän omaan lapseensa kohdistuvaa kiusaamista lähes kaikesta, sellaisesta, mikä ei kenenkään muun mielestä kiusaamista ole, ja se on ihan hirveän rasittavaa muille (ja myös sille omalle lapselleen, joka on usein ihan sekaisin kun pitäisi oppia toimimaan vertaisryhmässä, mutta vanhemmat tavallaan vaativat, että muut lapset ja koulun henkilökunta aavistavat tämän lapsen tunteet ja ajatukset ja kohtelevat tätä kuin omat vanhemmat pikkulapsia).
Tämä!! Lapset oppivat vanhemmiltaan, että kun on "kiusattu" niin aina saa tahtonsa lävitse. Meillä on alakoulussa tyttöni luokalla kolme (!!!) tällaista prinsessaa. Eli aina kun asiat eivät mene heidän tahtonsa mukaan, lasta kiusataan ja juostaan opettajalle. Yleensä ONNEKSI draamailevat keskenään eli muut saavat olla rauhassa. Koko luokka tulee sotketuksi showhun yleensä välituntileikeissä. Muut 20 lasta ovat sopineet jonkun leikin, mitä leikitään. Prinsessa tulee paikalle ja vaatii leikin vaihtoa oman mielensä mukaiseksi. Kun muut eivät tähän suostu, Prinsessä juoksee itkien opettajan luo että häntä kiusataan....
Hirveätä draamaa on kuulemma paljon koulun jälkeisissä leikeissä, kuka on kenenkin kanssa. Omalla lapsella on onneksi usein urheiluharjoitukset, joten pääsee näistä eroon kuin koira veräjästä kun sanoo menevänsä harkkoihin. Ainakaan meille asti ei ole kantautunut vielä, että harkkoihin meneminen olisi prinsessan kiusaamista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeesti sitä mieltä et jos teidän lapsi ei saa kavereita, ni se on vaan voivoi koska "ketään ei voi pakottaa"?
Vai koskeeko tuo muita lapsia vain, koska sillä omalla kullannupulla on nyt kaikki hyvin? Millaisia ihmisiä te oikein olette? Yksinäisyys on kamalaa, se voi tuhota ihmisen.
Ei ole minun ongelmani jos joku uusavuton vanhempi ei ole kasvattanut lastaan sosiaaliseksi, elämässä tulee nimittäin paljon haastavampiakin tilanteita vastaan. Ajattelen oman lapseni parasta ja siihen ei kuulu pakotus jonkun kaveriksi.
Tai jos joku lapsi pöllii toisilta lapsilta rahat ja kännykät, ja on väkivaltainen. Ei kenenkään tarvitse ryhtyä kaveriksi, ei edes r*sismilla uhkaamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi vouhkaaja-vanhemmat itse ovat olleet niitä, jotka kouluaikoina menivät kielimään opettajalle joka pieraisusta. Ja aikuisina töissä vaatimassa oikeutta esimieheltä, virastoista ja korkeimmasta oikeudesta.
Heillä ei ole muuta elämässään kuin vatvoa tällaisia. Mielensäpahoittajia varmuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Noi vouhkaaja-vanhemmat itse ovat olleet niitä, jotka kouluaikoina menivät kielimään opettajalle joka pieraisusta. Ja aikuisina töissä vaatimassa oikeutta esimieheltä, virastoista ja korkeimmasta oikeudesta.
Heillä ei ole muuta elämässään kuin vatvoa tällaisia. Mielensäpahoittajia varmuuden vuoksi.
Vouhkaajilla on myös usein näitä yhteisiä piirteitä, omakohtaista kokemusta on:
- heitä kohdellaa epäoikeudenmukaisesti töissä
- pomo on idiootti
- he tietävät asiat paremmin kuin muut ja tekevät asian hyvin selväksi
- "paskahommia" eivät suostu tekemään, mieluummin ovat työttöminä (koska oma arvo on niin korkea)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti hyvät äidit ja isit. Puhukaa kasvotusten tai edes puhelimessa jos tarvis. Menee ikä ja terveys yrittää setviä asioita joillain pikku viesteillä. Itse varmaan tekisin jonkun whatsup ryhmän kanssa niin, että sanoisin kaikille kontaktihaluisille: mulla on puhelinaika kaikille keskiviikkoisin klo 18-18:30 jos on asiaa. Sillä sipuli. Silloin soittaa ne, joilla oikeasti asiaa, ja penaalin etsijät todennäköisesti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien whatsapp ryhmä? Siis ihan oikeastiko tuollaisia on jossakin?
En kyllä todellakaan liittyisi moiseen vaikka joku sellaiseen pyytäisi, sen verran sekopäistä sakkia mahtuu 20 oppilaan luokan vanhempiin että ei siitä voi tulla mitään järkevää. Jokavuotisen vanhempainillan sietäminen on jo silkkaa tuskaa.
Mäkin täällä sormet ristissä, että moista ryhmää ei synny.
Ja oikeasti, kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on tosi vakava asia, ja mä ainakin haluan olla mukana torjumassa sitä kaikin mahdollisin keinoin. Mutta...kun on jo 2 lasta syvällä peruskoulussa, niin olen huomannut, että on tietty ryhmä vanhempia, jotka ainakin minun näkökulmastani tuntuvat kehittävän omaan lapseensa kohdistuvaa kiusaamista lähes kaikesta, sellaisesta, mikä ei kenenkään muun mielestä kiusaamista ole, ja se on ihan hirveän rasittavaa muille (ja myös sille omalle lapselleen, joka on usein ihan sekaisin kun pitäisi oppia toimimaan vertaisryhmässä, mutta vanhemmat tavallaan vaativat, että muut lapset ja koulun henkilökunta aavistavat tämän lapsen tunteet ja ajatukset ja kohtelevat tätä kuin omat vanhemmat pikkulapsia).
Tämä!! Lapset oppivat vanhemmiltaan, että kun on "kiusattu" niin aina saa tahtonsa lävitse. Meillä on alakoulussa tyttöni luokalla kolme (!!!) tällaista prinsessaa. Eli aina kun asiat eivät mene heidän tahtonsa mukaan, lasta kiusataan ja juostaan opettajalle. Yleensä ONNEKSI draamailevat keskenään eli muut saavat olla rauhassa. Koko luokka tulee sotketuksi showhun yleensä välituntileikeissä. Muut 20 lasta ovat sopineet jonkun leikin, mitä leikitään. Prinsessa tulee paikalle ja vaatii leikin vaihtoa oman mielensä mukaiseksi. Kun muut eivät tähän suostu, Prinsessä juoksee itkien opettajan luo että häntä kiusataan....
Hirveätä draamaa on kuulemma paljon koulun jälkeisissä leikeissä, kuka on kenenkin kanssa. Omalla lapsella on onneksi usein urheiluharjoitukset, joten pääsee näistä eroon kuin koira veräjästä kun sanoo menevänsä harkkoihin. Ainakaan meille asti ei ole kantautunut vielä, että harkkoihin meneminen olisi prinsessan kiusaamista...
Juu nimenomaan, ja kun siinä on vielä se, että noi tilanteet voisi selvittää ihan hyvin, jos vanhemmat eivät puuttuisi niihin. Mutta kun puuttuvat niin siitä seuraa just hirveästi turhaa henkistä kuormitusta muille vanhemmille ja lapsillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä sitä draamaa, jos synttäreille ei kutsu koko ryhmää/luokkaa vaan parhaat kaverit sieltä.
Mä olen sekä opettaja että eskarin ja tokaluokkalaisen äiti. En ole antanut numeroani kenellekään, paitsi työnantajalle, perheenjäsenille ja kavereilleni. Problem solved 👍
Miten ennen lapset kasvoivat aikuisiksi? Ei silloin ollut joka Manna-Jessican mutsit koululla vouhkaamassa näille pakko-kavereita ja pommittamassa ryhmän muita vanhempia puhelinsoitoilla tai tulikivenkatkuisilla kirjeillä.
Minusta tuo lasten paapominen on mennyt liian pitkälle. Lapsista kasvaa kaikkea pelkääviä, pettymyksiin tottumattomia nillittäjiä joille pelkkä normaali elämä tulee olemaan haaste. Jos se lapsi kasvatetaan pinkissä kuplassa niin mitä sitten kun pitäisi pärjätä omillaan? Vai oletteko te pakko-kavereiden kannattajat etsimässä Manna-Jessicoillenne kavereita vielä silloinkin kun se on kolmekymppinen?
Nää on vissiin erityislapsia. Normaaleilla lapsilla palstan mukaan on normaalit vanhemmat...
Ei meillä ole tuollaista, eikä whatsappryhmää, eikä mulla ole edes älypuhelinta.
Joskus vanhempien ylireagointi saattaa johtua omista koulukiusaamisen kokemuksista. Et kyllä itsekään vaikuta erityisen mukavalta ihmiseltä. Mitä jos vaan eroaisit siitä wa-ryhmästä ja lopettaisit tuon itsesi lietsomisen...
Vanhempien whatsapp ryhmä? Siis ihan oikeastiko tuollaisia on jossakin?
En kyllä todellakaan liittyisi moiseen vaikka joku sellaiseen pyytäisi, sen verran sekopäistä sakkia mahtuu 20 oppilaan luokan vanhempiin että ei siitä voi tulla mitään järkevää. Jokavuotisen vanhempainillan sietäminen on jo silkkaa tuskaa.