Miksi jotkut ihmiset eivät osaa olla paikallaan puhuessaan puhelimeen?

Ymmärtääkseni vallankäyttöä.

M i n ä puhun n y t.

Itse istun mieluiten paikoillanin kun puhun puhelimessa. Mutta julkisilla paikoilla voin lähetä kävelemään, lähinnä siksi että jos ympärillä on ihmisiä niin pakkallaan ollessa joku voisi kuunnella koko puhelun ja se tuntuu kiusalliselta, liikkuessa ohitettavat ihmset kuulevat vain puolikkaita lauseita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla vieläkin lankapuhelimet ja ne kammottavat puhelinpöytäpenkit käytössä. Loppuis se ravaaminen:)

Lankapuhelimeen puhuessä kieputettiin sitä johtoa tuhannen solmuun ja pöydällä oli suttupaperi mihin tuhrusteltiin kaikenmaailman torttuja kuulakärkikynällä puhelimeen puhuessa :D 

Voi että tuli ikävä lankapuhelinta ja sitä puhelinpöytää eteisessä, jossa oli penkki samassa. Puhelimen vieressä oli metallinen numerokirja, kun vieritti osoittimen tietyn kirjaimen kohdalle, niin se aukesi ja näki etsimänsä sillä kirjaimella alkavien numerot, jotka oli kirjoittanut muistiin. Ja todellakin sitä kierrejohtoa pyöriteltiin sormen ympärille. Muistan vielä kun oli puhelimessa pyörivä numerokiekko, se oli jotain hienoa, kun tuli painettavat nappulat....Olivat olevinaan niin nopeat....

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että puhelimessa puhuessa samalla ravataan ympäriinsä, piirrellään jotain, touhutaan kaikenlaista jne, mutta sitten esim töissä (siis sellainen työ jota voi tehdä vaikka puhuu samalla) niin aina kun juttelu alkaa, työnteko keskeytyy?? Miksi silloin ei osata puhua ja tehdä samaan aikaan?

Vai "etsiikö" se puhelimessa ravaaja jotenkin alitajuisesti sitä kenen kanssa puhuu, tai jotain?

Millaista työtä tarkoitat? On eri asia tehdä jotan keskittymistä vaativaa kuin yleisesti toteuttaa levottomuuttaan liikkumiseen, jonkin heilutteluun tms. Puhuessa mulla heiluu kädet, räplään rannekorua tms., mutta en kyllä pystyisi samalla vaikka lukemaan jotain. On myös kohteliasta jättää jokin keskittymistä vaativa asia sivuun, kun puhuu toiselle, niin että tämä näkee huomion kohdistuvan häneen ja tietää, että toinen varmasti kuulee ja ymmärtää kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että puhelimessa puhuessa samalla ravataan ympäriinsä, piirrellään jotain, touhutaan kaikenlaista jne, mutta sitten esim töissä (siis sellainen työ jota voi tehdä vaikka puhuu samalla) niin aina kun juttelu alkaa, työnteko keskeytyy?? Miksi silloin ei osata puhua ja tehdä samaan aikaan?

Vai "etsiikö" se puhelimessa ravaaja jotenkin alitajuisesti sitä kenen kanssa puhuu, tai jotain?

Millaista työtä tarkoitat? On eri asia tehdä jotan keskittymistä vaativaa kuin yleisesti toteuttaa levottomuuttaan liikkumiseen, jonkin heilutteluun tms. Puhuessa mulla heiluu kädet, räplään rannekorua tms., mutta en kyllä pystyisi samalla vaikka lukemaan jotain. On myös kohteliasta jättää jokin keskittymistä vaativa asia sivuun, kun puhuu toiselle, niin että tämä näkee huomion kohdistuvan häneen ja tietää, että toinen varmasti kuulee ja ymmärtää kaiken.

Tietty on kohteliasta keskeyttää tekeminen jos toinen tulee asioikseen jotain kertomaan, mut tarkoitan jotain sellaista työtä jota tehdään käsillä ja työ on sellaista että siinä voi samalla sitä tehdessä jutella sen työkaverin kanssa.

Mut joskus oon huomannut, kun työkaveri siinä vieressä alkaa mulle puhumaan, sille tulee tauko siihen työhön, voi vielä lisäksi käsillään elehtiä puhuessaan, ja kun se kuuntelee, se jatkaa työtä, mutta taas vastatessaan lopettaa hetkeksi sen mitä tekee.

Ilmeisesti ihminen puhuessaan etsii vaistomaisesti katsekontaktia?

Mä alan kanssa piirtelemään puhelimessa puhuessa jos käden ulottuvilla suinkin on paperia ja kynä. Sellaista luonnostelua jota ei tarvitse ajatella, auttaa keskittymään puhuttavaan asiaan. Samaa tein opiskelijana luennoilla. Olisko ravaaminen vain äärimmäisempi muoto.

Olen huomannut että jos soitan jollekin sellaiselle ihmiselle, joka on facebookissa tai jonka kuvan muuten näen niin kykenen olemaan paikallani koska saan häneen ikään kuin katsekontaktin. Muuten ravaan ympäri kämppää.

Myönnän harrastavani tätä. Vihaan puhelimessa puhumista, varsinkin tuntemattomien kanssa. Kaiken lisäksi joudun työskentelemään avotoimistossa (HELVETTIÄ!), joten ravaaminen vähän rauhoittaa ja tulee edes jossain määrin sellainen olo että on rauhassa.

Meillä mies tekee samaa. Istuu ja löhöää sohvalla aina, mutta kun puhelin soi, niin ahteri nousee ylös ja alkaa ravaaminen. Eikä siinä kaikki, hän huutaa puhelimeen! Ei ymmärrä, että puhelut kuuluvat normaalilla äänellä. Aina varmaan naapuritkin kuulevat puhelunsa.

Minulla lähtee ajatus harhailemaan, jos istun puhuessani puhelimessa.

Niin ja miksi siihen puhelimeen pitää ylipäätään vastata esimerkiksi kesken ruokailun ja aloittaa se ravi? Mun mieheni ei tule näköjään oppimaan eliniässään, että siitä luurista näkyy numero, josta puhelu on tullut ja soittaa voi takaisin päin. Jos numeroa ei näy, niin soittakoot uudestaan. Soittaja voi myös jättää ääniviestin tai tekstata, jos on asia jotenkin äärimmäisen tärkeä ja heti hoidettava.

Puhun kyllä puhelimessa itsekin, jos siltä tuntuu, mutta känny alkaa aika nopeasti kuumottamaan. Lisäksi usean kännykän muotoilu on sellainen, että sitä on hankala pitää kädessä. Saatan siksi lopettaa puhelut nopeasti sanomalla, että nyt täytyy mennä. Laita meiliä perään.

Mulla sen ravaamisen syy on adhd. Ei vaan pysty olemaan paikallaan...ei mitenkään. Onneksi ei ole mitään syytäkään olla, sen puoleen. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset vatkaa jalkaa, naksuttelee kynää jne. Se ilmeisesti auttaa keskittymään.

Se voi olla että jossain vaiheessa se kynä katkeaa ihan vahingossa tai... laittaa puhelimen pöydälle ja ihan symbolisesti naks katkaisee se kynän ja rentoutuneesti jatkaa vain puhelua.. joo kyllähän se näin on että.

Mmitä?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on tällainen ja se on välillä niin raivostuttavaa. Saattaa puhua tunninkin ja kokoajan käy maaninen ravaus kämppää ympäri "kopi kopi kopi" ja hän on vielä kantapää-astuja.

Jätä se Sika! Ansaitset parempaa.

Erittäin hyvä tapa!

Töissä, jos tulee joku yksityispuhelu, esim lääkäriltä, niin lähden käytävälle kävelemään, kun ei siellä ole mitään yksityistä paikkaa muualla kuin vessassa. Kun koko ajan liikkuu paikasta toiseen, niin ei kukaan kuule kokonaista puhelua.

Kotona mielelläni istun paikallani, jos saan rauhassa olla. Monesti kuitenkin lapset mekastaa tai mies tulee viereen ihmettelemään, että kenelle sinä puhut, niin joutuu koko ajan vaihtamaan rauhallisempaan paikkaa. Yleensä mielelläni katson ikkunasta ulos ja sitten lapset tulee kyselemään, että mitä siellä ulkona näkyy.

Yksi kaveri on sellainen, että puhuisi vaikka kaksi tuntia ja sellaisista asioista, että ei oikein jaksaisi kuunnella, niin silloin yritän toisella kädellä tehdä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että jos soitan jollekin sellaiselle ihmiselle, joka on facebookissa tai jonka kuvan muuten näen niin kykenen olemaan paikallani koska saan häneen ikään kuin katsekontaktin. Muuten ravaan ympäri kämppää.

Mulla oli ennen mieheni kuva tallennettuna puhelimeeni sen puhelinnumeron kohdalle. Mies oli työn takia paljon pois kotoa, niin lapset tykkäsi puhelun aikana katsoa sitä kuvaa, kun tuntui, että näkee isin samalla kun puhuu hänelle kaiutin päällä.

Yleensä istun aloillani kun puhun puhelimeen, mutta jos mua jännittää niin alan kävellä ympäri asuntoa.

73645 kirjoitti:

Myönnän harrastavani tätä. Vihaan puhelimessa puhumista, varsinkin tuntemattomien kanssa. Kaiken lisäksi joudun työskentelemään avotoimistossa (HELVETTIÄ!), joten ravaaminen vähän rauhoittaa ja tulee edes jossain määrin sellainen olo että on rauhassa.

Juu, teen itsekin töitä avokonttorissa ja meillä on joukossa yksi, joka ravaa edestakaisin aina puhelimessa puhuessaan. Kulkee siis työpisteeltä toiselle, höpöttää puhelimeen ja kun on käynyt kaikki työpisteet läpi, aloittaa kierroksen alusta! Tää tarkoittaa siis sitä, että kukaan muu ei saa tehdä töitään rauhassa...

Sehän on just hyvää hyötyliikuntaa :) Luinkin joskus lehdestä,  et toimitsotyöntekijääkin oikein kehotettiin liikkumaan puhelun ajan, ettei tule istuttua koko aikaa.