Aina kun katson satuhäitä, tahtoisin vain muuttaa maalle
Tai unelmahääthän se taitaa nykyään olla.. Tulee useasti niin haikea olo ja jopa pieni kateus (kyllä!) kun niitä pareja katsoo. Maalla saa olla niin "juntti" kun tahtoo, ostaa halvalla ison omakotitalon samalla hinnalla kun täältä pk-seudulta yksiön, omistaa paljon koiria ja muita lemmikkejä jne. Ihmiset ei tunnu paljoa stressaavan, minäkin haluan tyttökaverin jonka kanssa laittelen kynsiä samalla kun muksut painii ja äijät rassaa autoja autotallissa :)
Oisko joku maalainen joka haluaisi vaihtaa osia? Ja ennen kuin kukaan kysyy miksi asun täällä ylihinnoitetussa pk-seudulla niin työt ja ajokortittomuus.
Kommentit (29)
Sama on käynyt mielessä että on se elämä leppoisaa siellä ja tahti rauhallisempi.
Ite haaveilen että voisin ampua aivoni seinälle, jos katselen sitä.
Ainiiin, mielelläni ottaisin myös jonkun jussin itselleni :D ne punastelevat jöreät maajussit vetoo niin paljon paremmin kun nää miehet manbuneissaan tai vaihtoehtoisesti sliipatuissa kauluspaidoissaan....
Voi miksi en syntynyt maalaistaloon ;(
Ne maalaistyttökaverit on tunteneet toisensa vähintään yläasteelta lähtien. Siinä sitä sitten ovat jo parikytä vuotta ihan samoissa porukoissa ja samalla seudull pyörineet ja miehetkin otettu usein siitä läheltä. Viikonlopun kohokohta on kämäisessä paikallisessa käyminen.
Vierailija kirjoitti:
Ne maalaistyttökaverit on tunteneet toisensa vähintään yläasteelta lähtien. Siinä sitä sitten ovat jo parikytä vuotta ihan samoissa porukoissa ja samalla seudull pyörineet ja miehetkin otettu usein siitä läheltä. Viikonlopun kohokohta on kämäisessä paikallisessa käyminen.
Niinhän se on monilla täällä pk-seudullakin, vaihdetaan vaan tuo paikallinen johonkin fiinimpään "teatteriin" tai "lebonkiin" sun muihin seduloihin josta saa parhaimmat peiliselfiet igehen. Ero on siinä, että sielä maalla se tuntuu rehelliseltä ja aidolta...
Olen miettinyt ihan samaa. Harmi ettei sieltä maalta löydy töitä, että voisi sinne suunnitella muuttavansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa. Harmi ettei sieltä maalta löydy töitä, että voisi sinne suunnitella muuttavansa.
Sepä se... Välillä selailen mollista tuttujen kylien työpaikkailmotuksia niin heikolta näyttää, samoja terveyskeskuksen lääkäreitä ja pizeriaan kokkeja kuukausi tolkulla :( niiiin harmi!
Vierailija kirjoitti:
Ne maalaistyttökaverit on tunteneet toisensa vähintään yläasteelta lähtien. Siinä sitä sitten ovat jo parikytä vuotta ihan samoissa porukoissa ja samalla seudull pyörineet ja miehetkin otettu usein siitä läheltä. Viikonlopun kohokohta on kämäisessä paikallisessa käyminen.
??? Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Meilahdessa, käytännössä sama porukka oli olemassa jo ala-asteella. Samoissa porukoissa ja samoilla seuduilla oltu viimeiset 30 vuotta, poikakaverit ja miehet naapurista Töölöstä. Miten tämä eroaa jostain Lappajärvestä?
Vierailija kirjoitti:
Ainiiin, mielelläni ottaisin myös jonkun jussin itselleni :D ne punastelevat jöreät maajussit vetoo niin paljon paremmin kun nää miehet manbuneissaan tai vaihtoehtoisesti sliipatuissa kauluspaidoissaan....
Voi miksi en syntynyt maalaistaloon ;(
Miksi olisi pitänyt syntyä maalaistaloon? Ei kaupungin rajalla ole rajavartiota estämässä maallemuuttoa. Toisaalta iso osa maalaistalojen tyttäristä muuttaa lukion jälkeen kaupunkiin ja menee yliopistoon.
Maalla asuminen on tosi yksinäistä. Ei ketään tule vastaan (asuin siis todella landella), julkisia ei kulkenut mihinkään. Lähimmälle bussipysäkille oli matkaa 7km ja sieltä meni bussi arkisin kerran päivässä kaupunkiin. Enää ei taida edes kulkea sitäkään. Lähimpään kauppaan on 25km. Vaatekauppaan 150km. Videovuokraamoon myös (nykyään onneksi netti, joka ei muuten toimi vieläkään hyvin). Jos ei töissä kävisi niin ei kyllä näkisi ikinä ketään. Eli vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Talot joo halpoja mutta kuka näitä ostaa kun yrittää myydä. Töitä ei ole, eli pitää tyytyä mitä saa.
Maalla on kyllä elämä hitaampaa, mutta välillä todella raskasta. Kaupungissa sentään pääsee kahviloihin jne näkemään ihmisiä ja jopa kommunikoimaan!
Vierailija kirjoitti:
Ainiiin, mielelläni ottaisin myös jonkun jussin itselleni :D ne punastelevat jöreät maajussit vetoo niin paljon paremmin kun nää miehet manbuneissaan tai vaihtoehtoisesti sliipatuissa kauluspaidoissaan....
Voi miksi en syntynyt maalaistaloon ;(
Samat ajatukset täällä.
M37
Vierailija kirjoitti:
Maalla asuminen on tosi yksinäistä. Ei ketään tule vastaan (asuin siis todella landella), julkisia ei kulkenut mihinkään. Lähimmälle bussipysäkille oli matkaa 7km ja sieltä meni bussi arkisin kerran päivässä kaupunkiin. Enää ei taida edes kulkea sitäkään. Lähimpään kauppaan on 25km. Vaatekauppaan 150km. Videovuokraamoon myös (nykyään onneksi netti, joka ei muuten toimi vieläkään hyvin). Jos ei töissä kävisi niin ei kyllä näkisi ikinä ketään. Eli vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Talot joo halpoja mutta kuka näitä ostaa kun yrittää myydä. Töitä ei ole, eli pitää tyytyä mitä saa.
Maalla on kyllä elämä hitaampaa, mutta välillä todella raskasta. Kaupungissa sentään pääsee kahviloihin jne näkemään ihmisiä ja jopa kommunikoimaan!
No mutta toi nyt on vaan ääripää. Vaikka tottahan se on, että etäisyydet on pidemmät kuin täällä kaupungissa... Miks ne jumalauta lakkauttaa kaikki sairaalat ja muut palvelut että työpaikat kasaantuu tänne?!
Aina kun mä katon Satuhäitä, haluisin muuttaa toiselle planeetalle...
Muuta Sipooseen johonkin taloon. Se on aika maaseutua jo.:-)
Vierailija kirjoitti:
Muuta Sipooseen johonkin taloon. Se on aika maaseutua jo.:-)
Hah, on käynyt mielessä :) ja toinen on Mäntsälä! Ei ihan Lappajärven veroisia, mutta hyvää harjoitteluseutua kaupunkilaiselle ;)
Aina kun katson satuhäitä', tahtoisin vain sahailla ranteitani.
Tyhmiä olette! Mielestäni vihreiden fatim diarra sanoi mainiosti että maalaiset harastaa insestiä ja miehet hakkaavat vaimojaan. Palveluja sinne on turha odottaa ja ne vähäisetkin vois huoletta karsia.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun katson satuhäitä', tahtoisin vain sahailla ranteitani.
En ymmärrä näitä kommentteja. Joo, onhan satuhäissä välillä ihmisiä jotka ryyppäilee ja kiroilee huutaen, mutta esim. viime jaksossa aivan tavallinen suomalainen pari. Mikä saa haluamaan sahata ranteet? Einesnakit jääkaapissa?
Oon kai itsekin sit niin paha piilojuntti, mutta mielummin katselen ja hengailisin sellaisten ihmisten kanssa kun näiden tuomiokirkossa naimisiin ja juhlat Suomenlinnassa rapuja syöden prinsessamekko hulmuten- ihmisten, ja auta armias jos vieraana pukeudut tokmannilta ostettuun kesämekkoon :p
Vierailija kirjoitti:
Ainiiin, mielelläni ottaisin myös jonkun jussin itselleni :D ne punastelevat jöreät maajussit vetoo niin paljon paremmin kun nää miehet manbuneissaan tai vaihtoehtoisesti sliipatuissa kauluspaidoissaan....
Voi miksi en syntynyt maalaistaloon ;(
No minä käytännössä synnyin maalaistaloon, mutta ikinä en oikein ole kavereita saanut enkä ole kelvannut koskaan täkäläiselle miehelle, että se siitä. Enkä saanut niitä töitäkään, nyt eläkkeellä yksin ja rahattomana mietin että millaistahan se noiden muiden elämä onkaan, enkä edes tunne naapureita jos vastaan tulisivat.
Samaa haikailen, et ole yksin. Jos vaan voisin tehdä työtäni muualla kuin Helsingissä niin lähtisin heti. Tekee oikein pahaa katsoa maalla kuvattuja ohjelmia.