Lue keskustelun säännöt.
Ystävä räjähti täysin! Olenko kohtuuton?
17.04.2018 |
Sovin ystäväni kanssa eiliselle treffit leikkipuistoon, tarkoituksena ottaa mukaan sekä minun että hänen lapset.
Emme ole nähneet aikoihin, aika usein on tullut jokin viime hetken este joka sitten on minun osaltani vaikeuttanut tätä pääsemistä. On myös käynyt niin, että olen ihan oikeasti unohtanut koko jutun ja vielä niin, että en ole sitten tullut edes hänelle mitään ilmoittaneeksi. Olen kyllä pahoitellut hänelle asiaa ja ajatellut, että asia varmaan on ok. Ystävä on siis ollut joskus tuohtunut ja toki syystäkin, ymmärrän.
No, eilen menin lasteni kanssa leikkipuistoon ja odottelimme siellä lähemmäksi kaksi tuntia, että ystävä lapsineen tulisi. Viimein kysyin viestillä, ovatko he tulossa ja ystävältä tuli melko välinpitämätön vastaus tyylillä "Valitettavasti emme nyt pääsekään, katsotaan joku toinen kerta."
Kerroin lapsille (jotka olivat odottaneet kavereita paikalle) että Sirkka ja Saku eivät nyt tulekaan, ja itkuhan siitä tuli. Oli pakko lähteä pois puistosta, lässähti koko puistoilu siihen. Ystävälle lähetin viestiä jossa kerroin että olisi voinut ilmoittaa aiemmin niin emme ylipäätään olisi tulleet ja kerroin senkin, että lapsilla on nyt tosi paha mieli, itkevät sun muuta. Ajattelin, että ystävä olisi pahoitellut asiaa mutta mitä vielä! Vastaukseksi tuli taas välinpitämättömän tuntuinen viesti, jossa ystävä laittoi surullisen hymiön ja kirjoitti: Voi harmi :( Joskus tällaista sattuu."
Toistin sanani uudelleen - että miksi ei voinut aiemmin sanoa etteivät tule, niin lapset eivät olisi odotelleet turhaan... Ystävä "räjähti" täysin! Sitten sainkin kuulla syyllistämistä siitä, kuinka nyt varmaan ymmärrän millaista on odotella lasten kanssa ja lohdutella sitten itkuja, kun toinen aina peruu ja ajella pitkiäkin matkoja ihan turhaan.
Myönnän tosiaankin, että näitä perumisia on taholtani tullut aika monta, ja kuten sanottu, en myöskään aina ole muistanut edes perua mitään. Puheet pitkistä matkoistakin on ihan totta. Myönnetään. Mutta asiaa olen jo pahoitellut, ja minusta on naurettavaa, jos aikuinen ihminen lähtee tällaiselle "kostolinjalle". Sillä jonkinlaiselta kostotoimenpiteeltä tämä minusta vaikuttaa :( Ystävän kanssa en nyt kuitenkaan päässyt tässä asiassa eteenpäin, minun käsketään lähinnä katsoa peiliin - vastaus kuulemma löytyy sieltä. Ok, en vain ihan ymmärrä, mitä hyötyä minun on puida virheeltäni, kun ei ne kuitenkaan tämän päivän aikana ole tapahtuneet.. Ystäväni sanoi myös minun olevan kohtuuton.
Haluaisinkin kuulla, olenko teistä nyt ollut kohtuuton ripittäessäni ystävää tästä tämänpäiväisestä vai olisitteko te itse reagoineet samoin?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Ei ota jos ei annakaan.
Miten tämä sinusta sopii ap;n tilanteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kyllä kehtaisi ystävää ripittää siitä, että hän kerran käyttäytyy kuten olen itse käyttäytynyt monta kertaa aikaisemmin. Sait nyt maistaa omaa lääkettäsi, ei sen kummempaa. Jatka elämää ja ota viimein opiksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ota jos ei annakaan.
Miten tämä sinusta sopii ap;n tilanteeseen?
No mietipä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ota jos ei annakaan.
Miten tämä sinusta sopii ap;n tilanteeseen?
No mietipä sitä.
No en keksi, tai sitten ymmärrämme sanonnan eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä,missä on ongelma. Sinä et ole muistanut perua, sinä olet perunut, sinulla nyt on ollut muuta. Ei se kaveri voinut tietää, että juuri nyt olitkin valmis tapaamaan hänet. Minä olisin varmaan vastannut, että "aijaa, oliko meillä joku tapaaminen, unohdin kokonaan" ja siihen valitukseesi itkevistä lapsista olisin todennut, että "onneksi omilla lapsilla on parempia kavereita".
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oot pelle....sait maistaa omaa lääkettäs kjeh kjeh kjeh kjeh UPEETA!
Onhan tuo vähän törkeää, mutta ainakin tajusit. Ei tainnut silti asenne muuttua, kun syytät häntä. Mua ainakin ärsyttää se että muut tuhlaavat MINUN aikaa olemalla AINA vähintään sen vartin myöhässä. Oikeasti, jos näkee vaikka kerran viikossa niin se on sitten jo 12h vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskallisen tylsä juttu.
Miten jaksoit keksiä tän?
Tuollainen kostaminen on minusta lapsellista (kannatan suoraa puhetta tuollaisen "näpäytyksen" ja "kouluttamisen" sijaan, jos kerran aikuisia ollaan), mutta sinun "syntisi" on minusta pahempi. Luulisi, että se ensimmäinen tapaamisen perumisen unohtaminen olisi sen luokan moka, että sitä olisi todella huolellinen jatkossa. Kehottaisin sinua olemaan nöyrempi - oli kaverisi kostotemppu fiksu tai ei, niin hän on joutunut sietämään paljon enemmän sinulta.
Lapsesi kuulostavat aika hysteerisiltä ja hermoheikoilta, jos alkavat itkemään, kun kaverit eivät pääse puistoon. Varmaan aika raskasta, mutta osa lapsista on ikävä kyllä tuollaisia. Ehkä se kouluiässä alkaa helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin makaa kuin petaa ja mitänäitänyon
Toisaalta joo toisaalta ei.
Tuli mieleen että kun teillä ollut sovittu tapaaminen, oletteko olleet koko päivänä tekemisissä, "muistutellut" toisianne että hei ollaan sovittu tälle päivälle se näkeminen, oletteko siis tulossa/pääsettekö yms. Tuossa olis ollu molemmilla petrattavaa, varsinkin kun nykyaikana on helppo toinen saada kiinni. Mitään EI PIDÄ olettaa.
Tuollaisia kostotoimenpiteitä en kyllä itse liputa VAIKKA myös ymmärrän miksi ystäväsi niin teki. Aikuisten kuitenkin pitäis osata jutella asioista muuten kuin alkamalla kostoon.
Vierailija kirjoitti:
Sovin ystäväni kanssa eiliselle treffit leikkipuistoon, tarkoituksena ottaa mukaan sekä minun että hänen lapset.
Emme ole nähneet aikoihin, aika usein on tullut jokin viime hetken este joka sitten on minun osaltani vaikeuttanut tätä pääsemistä. On myös käynyt niin, että olen ihan oikeasti unohtanut koko jutun ja vielä niin, että en ole sitten tullut edes hänelle mitään ilmoittaneeksi. Olen kyllä pahoitellut hänelle asiaa ja ajatellut, että asia varmaan on ok. Ystävä on siis ollut joskus tuohtunut ja toki syystäkin, ymmärrän.
No, eilen menin lasteni kanssa leikkipuistoon ja odottelimme siellä lähemmäksi kaksi tuntia, että ystävä lapsineen tulisi. Viimein kysyin viestillä, ovatko he tulossa ja ystävältä tuli melko välinpitämätön vastaus tyylillä "Valitettavasti emme nyt pääsekään, katsotaan joku toinen kerta."
Kerroin lapsille (jotka olivat odottaneet kavereita paikalle) että Sirkka ja Saku eivät nyt tulekaan, ja itkuhan siitä tuli. Oli pakko lähteä pois puistosta, lässähti koko puistoilu siihen. Ystävälle lähetin viestiä jossa kerroin että olisi voinut ilmoittaa aiemmin niin emme ylipäätään olisi tulleet ja kerroin senkin, että lapsilla on nyt tosi paha mieli, itkevät sun muuta. Ajattelin, että ystävä olisi pahoitellut asiaa mutta mitä vielä! Vastaukseksi tuli taas välinpitämättömän tuntuinen viesti, jossa ystävä laittoi surullisen hymiön ja kirjoitti: Voi harmi :( Joskus tällaista sattuu."
Toistin sanani uudelleen - että miksi ei voinut aiemmin sanoa etteivät tule, niin lapset eivät olisi odotelleet turhaan... Ystävä "räjähti" täysin! Sitten sainkin kuulla syyllistämistä siitä, kuinka nyt varmaan ymmärrän millaista on odotella lasten kanssa ja lohdutella sitten itkuja, kun toinen aina peruu ja ajella pitkiäkin matkoja ihan turhaan.
Myönnän tosiaankin, että näitä perumisia on taholtani tullut aika monta, ja kuten sanottu, en myöskään aina ole muistanut edes perua mitään. Puheet pitkistä matkoistakin on ihan totta. Myönnetään. Mutta asiaa olen jo pahoitellut, ja minusta on naurettavaa, jos aikuinen ihminen lähtee tällaiselle "kostolinjalle". Sillä jonkinlaiselta kostotoimenpiteeltä tämä minusta vaikuttaa :( Ystävän kanssa en nyt kuitenkaan päässyt tässä asiassa eteenpäin, minun käsketään lähinnä katsoa peiliin - vastaus kuulemma löytyy sieltä. Ok, en vain ihan ymmärrä, mitä hyötyä minun on puida virheeltäni, kun ei ne kuitenkaan tämän päivän aikana ole tapahtuneet.. Ystäväni sanoi myös minun olevan kohtuuton.
Haluaisinkin kuulla, olenko teistä nyt ollut kohtuuton ripittäessäni ystävää tästä tämänpäiväisestä vai olisitteko te itse reagoineet samoin?
SUn ystävä räjähti ihan syystä.Sinä olet epäkohtelias ja on ihan ok jos saat sitä mitä olet tilannut. Nyt tiedät miltä tuosta kaverista on tuntunut monenmonta kertaa kun sinä olet ollut niin välinpitämätön ettet ole edes muistanut ilmoittaa ettet tule. Toivottavasti jokainen jota olet kohdellut noin huonosti tekee sulle saman kuin sä olet tehnyt heille. Sittenpä vähän tiedät miltä sellainen tuntuu.
Teidän ei pitäisi olla ystäviä, koska on täysin erilainen tapa sopia aikoja. Lapsia ei kannata sekoittaa aikuisten tapaamissotkuihin. On ihmisiä jotka sopivat aikoja vain, jos ovat oikeasti tulossa ja peruvat ajoissa jos tulee jotain. Ja sitten ne jotka eivät ilmoita peruuntumista tai liian myöhään ja sopivat helpommin tapaamisen. Etsikää kaltaisenne! Ystävälläsi on syyt loukkaantumiseen ja eroon.
Taisit siis kokea kutakuinkin sen, mitä ystäväsi on kokenut kaikkina niinä kertoina, kun olet tehnyt oharit etkä ole edes ilmoittanut siitä. Eihän hänen tapansa tehdä asiaa sinulle selväksi välttämättä ollut kaikkein tyylikkäin, mutta ainakin tehokas.
Ei ota jos ei annakaan.