Lue keskustelun säännöt.
Ystävä räjähti täysin! Olenko kohtuuton?
17.04.2018 |
Sovin ystäväni kanssa eiliselle treffit leikkipuistoon, tarkoituksena ottaa mukaan sekä minun että hänen lapset.
Emme ole nähneet aikoihin, aika usein on tullut jokin viime hetken este joka sitten on minun osaltani vaikeuttanut tätä pääsemistä. On myös käynyt niin, että olen ihan oikeasti unohtanut koko jutun ja vielä niin, että en ole sitten tullut edes hänelle mitään ilmoittaneeksi. Olen kyllä pahoitellut hänelle asiaa ja ajatellut, että asia varmaan on ok. Ystävä on siis ollut joskus tuohtunut ja toki syystäkin, ymmärrän.
No, eilen menin lasteni kanssa leikkipuistoon ja odottelimme siellä lähemmäksi kaksi tuntia, että ystävä lapsineen tulisi. Viimein kysyin viestillä, ovatko he tulossa ja ystävältä tuli melko välinpitämätön vastaus tyylillä "Valitettavasti emme nyt pääsekään, katsotaan joku toinen kerta."
Kerroin lapsille (jotka olivat odottaneet kavereita paikalle) että Sirkka ja Saku eivät nyt tulekaan, ja itkuhan siitä tuli. Oli pakko lähteä pois puistosta, lässähti koko puistoilu siihen. Ystävälle lähetin viestiä jossa kerroin että olisi voinut ilmoittaa aiemmin niin emme ylipäätään olisi tulleet ja kerroin senkin, että lapsilla on nyt tosi paha mieli, itkevät sun muuta. Ajattelin, että ystävä olisi pahoitellut asiaa mutta mitä vielä! Vastaukseksi tuli taas välinpitämättömän tuntuinen viesti, jossa ystävä laittoi surullisen hymiön ja kirjoitti: Voi harmi :( Joskus tällaista sattuu."
Toistin sanani uudelleen - että miksi ei voinut aiemmin sanoa etteivät tule, niin lapset eivät olisi odotelleet turhaan... Ystävä "räjähti" täysin! Sitten sainkin kuulla syyllistämistä siitä, kuinka nyt varmaan ymmärrän millaista on odotella lasten kanssa ja lohdutella sitten itkuja, kun toinen aina peruu ja ajella pitkiäkin matkoja ihan turhaan.
Myönnän tosiaankin, että näitä perumisia on taholtani tullut aika monta, ja kuten sanottu, en myöskään aina ole muistanut edes perua mitään. Puheet pitkistä matkoistakin on ihan totta. Myönnetään. Mutta asiaa olen jo pahoitellut, ja minusta on naurettavaa, jos aikuinen ihminen lähtee tällaiselle "kostolinjalle". Sillä jonkinlaiselta kostotoimenpiteeltä tämä minusta vaikuttaa :( Ystävän kanssa en nyt kuitenkaan päässyt tässä asiassa eteenpäin, minun käsketään lähinnä katsoa peiliin - vastaus kuulemma löytyy sieltä. Ok, en vain ihan ymmärrä, mitä hyötyä minun on puida virheeltäni, kun ei ne kuitenkaan tämän päivän aikana ole tapahtuneet.. Ystäväni sanoi myös minun olevan kohtuuton.
Haluaisinkin kuulla, olenko teistä nyt ollut kohtuuton ripittäessäni ystävää tästä tämänpäiväisestä vai olisitteko te itse reagoineet samoin?
Kommentit (72)
Sinähän tässä se idiootti olet! Sait mitä ansaitsit, oikein hyvä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:ta. Olen itse hirmu hajamielinen. Pyydän sitä sittenaistakaan anteeksi. Ja annan toiselle myös anteeksi hajamielisyyden helposti . Sitten on näitä jotka on pitkävihaisia. ..kun pyydät heiltä anteeksi he sanoo "ei se mitään" ja kuitenkin se jää heitä kaivelemaan. Patoavat kiukkua sisäänsä ja hautovat kostoa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä,missä on ongelma. Sinä et ole muistanut perua, sinä olet perunut, sinulla nyt on ollut muuta. Ei se kaveri voinut tietää, että juuri nyt olitkin valmis tapaamaan hänet. Minä olisin varmaan vastannut, että "aijaa, oliko meillä joku tapaaminen, unohdin kokonaan" ja siihen valitukseesi itkevistä lapsista olisin todennut, että "onneksi omilla lapsilla on parempia kavereita".
Muuten olen tismalleen samaa mieltä, mutta tuo viimeinen lause on mielestäni aika kurja. Kyseessä ilmeisesti melko pienet lapset, joten olisi tosi kurjaa lähteä haukkumaan lapsia huonoiksi kavereiksi. Eiköhän se ole ap:n vika, jos lapset eivät pääse paikalle, eikä noiden lasten?
Provohan tämä on, mutta leikitään ettei ole.
Ystävä on yrittänyt puhua, mutta ap ei tajua. Ystävä ajatteli, että tämä temppu on viimeinen oljenkorsi yrittää saada ap tajuamaan, jotta ystävyys voisi jatkua. Ei toiminut, ei jatku.
Onhan tuollainen kostaminen ihan hemmetin lapsellista. On ihan eri asia unohtaa vahingossa kuin olla tahallaan ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tuu kommentoimaan vaikka provo oletkin
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuollainen kostaminen ihan hemmetin lapsellista. On ihan eri asia unohtaa vahingossa kuin olla tahallaan ilkeä.
On ihan eri asia myös unohtaa asia vahingossa kerran kuin jatkuvasti. Jatkuvasti "unohdeltuna" osoittaa vain välinpitämättömyyttään ja kusipäisyyttään kaveria kohtaan. AP sai just sen mitä ansaitsikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmi että lapset kärsivät tolloiluistanne mutta he unohtavat nopeasti.
No mistä lähtien äidit ovat miettineet lasten tunteita, jos tulee tilaisuus (lasten kustannuksella) näpäyttää muita?
Kaksi vaihtoehtoa:
Joko oikeasti unohti ilmoittaa ettei ole tulossa tai ajatteli että ei sillä niin ole väliä kun et sinäkään niin viitsi tehdä. Siinä kohtaa sinun syyllistävät vietisi ovat todellakin täysin naurettavia enkä yhtään ihmettele että suuttui.
Toisaalta saattoi myös ns kostaa. Lapsellista, mutta tässä tapauksessa en mitekään hirveästi jaksa paheksua.
Bonusvaihtoehto: Tämä on provo. Ei kukaan oikeasti voi olla noin tyhmä ja sokea omalle käytökselleen kuin ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen kostaminen on minusta lapsellista (kannatan suoraa puhetta tuollaisen "näpäytyksen" ja "kouluttamisen" sijaan, jos kerran aikuisia ollaan), mutta sinun "syntisi" on minusta pahempi.
Suoralle puheelle ei AP näemmä ollut lotkauttanut korvaansakaan, mutta pienen näpäytyksen kun sai niin niin hyvin tehosi, että piti vauvapalstalle kirjoitella.
En minä silti näpäytystä pidä aikuismaisena tapana hoitaa asioita. Jos kaveri ei lotkauta korvaansakaan, jos tälle kertoo, miten paljon toistuva myöhästely ja tapaamisten peruuttamatta jättäminen satuttaa ja loukkaa, niin miksi vaivautua olemaan tuollaisen ihmisen kaveri? Minusta aikuismaisempaa olisi kieltäytyä tapaamisista vedoten avoimesti siihen, että on kyllästynyt noihin loukkauksiin.
Ja tosiaan, kuten sanoin, pidän silti ap:n jatkuvia tempauksia moitittavampana kuin ap:n kaverin junailemaa näpäytystä. Ja on ihan inhimillistä, että urpojen kanssa tekemisissä ollessa sattuu itsellekin ylilyöntejä, kun keittää yli. Sinällään temppu itsestään on minusta aika lapsellinen.
Hyvin ymmärtäväinen ystävä sinulla, jos nyt vasta ryhtyi ripittämään sinua, kun sinä ensin ripitit häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa:
Joko oikeasti unohti ilmoittaa ettei ole tulossa tai ajatteli että ei sillä niin ole väliä kun et sinäkään niin viitsi tehdä. Siinä kohtaa sinun syyllistävät vietisi ovat todellakin täysin naurettavia enkä yhtään ihmettele että suuttui.
Toisaalta saattoi myös ns kostaa. Lapsellista, mutta tässä tapauksessa en mitekään hirveästi jaksa paheksua.
Bonusvaihtoehto: Tämä on provo. Ei kukaan oikeasti voi olla noin tyhmä ja sokea omalle käytökselleen kuin ap.
Ykkösvaihtoehto on ihan mahdollinen sekin. Mulla on yksi kaveri, joka miltei poikkeuksetta tulee myöhässä tapaamisiin ja jos on sovittu tapaaminen mun luo, on voinut olla parikin tuntia myöhässä. Oon ottanut sen hänen ominaisuutenaan enkä harmitellut enempää . Kerran sitten olin sopinut että meen hänen luo ja tuli yllättävä viivytys . Normaalisti olisin ilmoittanut myöhästymisestä vaan tässä tapauksessa ajattelin ettei tarvitse. ..että rennon aikakäsityksen omaava tyyppi kyseessä. Vaan miten kävikään. ..veti tunnin myöhästymisestäni tosi pahat kilarit .
Joo, en ole provo. Tiedän ja myönnän, että olen itsekin toiminut väärin mutta tosiaan tätä aiemmin pahoitellut tälle ystävälle. Luulisi siis, että asia on ok. Mutta näköjään ei sitten ollutkaan.
Kyllä mä ajattelen että tässä on kysymys jonkinlaisesta kostosta. Ystävän kanssa on muutama viesti vaihdettu tänään myöhemmin ja ystävä on kirjoittanut suoraan, että "Toivottavasti nyt ymmärrät, miltä tilanne on tuntunut MINUN lapsistani ja minusta. On todella ikävää aina perua tai jättää ilmoittamatta niin, että toinen joutuu odotella määrättämän ajan tietämättä, onko sopimus voimassa vaiko ei."
Eli kyllähän tää joku kosto aivan selvästi on.
Mutta vaikka itse olenkin toiminut väärin, onko sitä pakko muistella koko loppuikä ja onko samalla linjalla pakko jatkaa...?! Sitä en ymmärrä.
T: Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta joo toisaalta ei.
Tuli mieleen että kun teillä ollut sovittu tapaaminen, oletteko olleet koko päivänä tekemisissä, "muistutellut" toisianne että hei ollaan sovittu tälle päivälle se näkeminen, oletteko siis tulossa/pääsettekö yms. Tuossa olis ollu molemmilla petrattavaa, varsinkin kun nykyaikana on helppo toinen saada kiinni. Mitään EI PIDÄ olettaa.
Tuollaisia kostotoimenpiteitä en kyllä itse liputa VAIKKA myös ymmärrän miksi ystäväsi niin teki. Aikuisten kuitenkin pitäis osata jutella asioista muuten kuin alkamalla kostoon.
Mistä sen tietää oliko ees kostamassa? Saattoi olla myös joku konfliktitilanne kotona tms häppeni ja ei onnistunutkaan lähtö tai sitten unohti tapaamisen tai oli saanut kuulla vasta jonkun huonon uutisen tms.. Syitä on monia ohareihin..
Vierailija kirjoitti:
Joo, en ole provo. Tiedän ja myönnän, että olen itsekin toiminut väärin mutta tosiaan tätä aiemmin pahoitellut tälle ystävälle. Luulisi siis, että asia on ok. Mutta näköjään ei sitten ollutkaan.
Kyllä mä ajattelen että tässä on kysymys jonkinlaisesta kostosta. Ystävän kanssa on muutama viesti vaihdettu tänään myöhemmin ja ystävä on kirjoittanut suoraan, että "Toivottavasti nyt ymmärrät, miltä tilanne on tuntunut MINUN lapsistani ja minusta. On todella ikävää aina perua tai jättää ilmoittamatta niin, että toinen joutuu odotella määrättämän ajan tietämättä, onko sopimus voimassa vaiko ei."
Eli kyllähän tää joku kosto aivan selvästi on.
Mutta vaikka itse olenkin toiminut väärin, onko sitä pakko muistella koko loppuikä ja onko samalla linjalla pakko jatkaa...?! Sitä en ymmärrä.
T: Ap
Et siis ymmärrä vaikka suoraan sanotaan?
Aika idiootti olet kyllä....
Ja,se että joku tekee UHDEN kerran samoin kuin sinä niin se EI ole jatkuvaa muistuttamista asiasta...
Kuulut niihin ihmisiin jolle on tuttuja sanat: aina, joka kerta, ei ikinä, ei koskaan ja minäminäminä....
Rasittava tyyppi....
Mikähän siinä on, että ne jotka on toisia kohtaan välinpitämättömiä eivät kestä itseään kohtaan samanmoista käytöstä. Näkeekö siinä itsensä niin toisin toiseen verrattuna, että on jotenkin armollinen ja ymmärtäväinen itseään kohtaan , mutta ei tunne samoin lähimmäistään kohtaan.
Aku Hirviniemi on tehnyt tämän viikon Vauva-källin Kupla-ohjelmaa varten. Olipa kekseliäs ja toden makuinen tällä kertaa. Juuri näinhän näiden Sirkkain ja Sakujen aaveemutsien saattaa olettaak(k)in toimivan.
Itsekäs ap ei nyt ymmärrä mutta ei se mitään. Älä turhaan vaivaa pientä päätäsi. Jatka vaan samaa rataa niin saat pian istua kotona aina yksin kun kukaan ei halua tuommoista epäluotettavaa tavata. Älä vaan opeta omia lapsiasi yhtä välinpitämättömäksi ja tyhmäksi kuin itse olet.
Minusta aikuismaiseen käytökseen kuuluu suoruus. Jos jonkun käytös vituttaa, se sanotaan ääneen ja suututaankin jopa - ja sitten se käsitellään ja annetaan anteeksi tai ei anneta.
Mutta EI NIIN, ETTÄ AIKUINEN IHMINEN MUKA ANTAA ANTEEKSI JA SITTEN JÄLKIKÄTEEN KOSTAA.
Ylipäänsä kostaminen ei herranen aika ole aikuisten ihmisten käytöstä.
Ymmärrän oikein hyvin, että ap:n kaveria vituttaa, jos ap on unohdellut tapaamisia. Mutta en silti hyväksy tuollaista käytöstä, että kostetaan, koska se kalahtaa ennen kaikkea viattomien lasten päälle. Ja tuolla lailla saa kyllä tehokkaasti ystävyyden katki, mikä ehkä oli "ystävän" tarkoituskin.
Eli ollaa vihaisia, ilmaiskaa se, mutta unohtakaa kostamiset. Kosto on lasten virhekäytöstä, ei kuulu sellainen selkää puukottelu aikuisten sosiaaliseen kanssakäymiseen.
N51
Suoralle puheelle ei AP näemmä ollut lotkauttanut korvaansakaan, mutta pienen näpäytyksen kun sai niin niin hyvin tehosi, että piti vauvapalstalle kirjoitella.