Sähköautoboomi menni ohi, seuraava trendi on kuitenkin vetyauto
Toi tekniikka oikeesti ratkaisee jotain, ja kehittyy byt huimin harppauksin.
https://yle.fi/uutiset/3-10163736
Tänä vuonna autopomojen tärkein trendi vuoteen 2025 mennessä on nimittäin polttokennoteknologia. Polttokenno- eli lähinnä vetyautot ovat olleet jo pari vuotta kovassa nosteessa. Vuosina 2015 ja 2016 polttokennoteknologia pysyi vielä kärjen takana sijalla viisi. Viime vuonna se nousi jo kolmanneksi.
Vetyautojen jälkeen toisena KPMG:n tämän vuoden listalla seuraa connectivity ja digitalisaatio eli käytännössä se, että ajoneuvot ovat eri järjestelmiin liitettäviä ja keskenään verkottuneita.
Kommentit (883)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tassa-ovat-6-suurinta-autoalan-trend…
Kansainvälisten autotoimijoiden suurimmat megatrendit vuoteen 2025 mentäessä KPMG:n tutkimuksen mukaan ovat tärkeysjärjestyksessä:
1. Polttokennoteknologia (vetyautot)
2. Yhdistettävyys (connectivity) ja digitalisaatio
3. Täyssähköautot
4. Hybridisähköajoneuvot
5. Kehittyvien maiden markkinat
6. Asiakasdata / Big Data
Ykkösenä siis vetyautot. Ja kysehän siis ei ole nyt mistään mielipideasiasta, vaan siitä mihin tuotekehitysvarat suunnataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Kova on optimisti kun oletat että joku fuusiovoimala olisi joskus lähdössä käyntiin, eihän edes normaalia ydinvoimalaa meinata saada lähtemään käyntiin millään, mitä se Olkiluoto 3 on nyt myöhässä ja koko ajan myöhästyy lisää?
Ensimmäistä isoa fuusiovoimalaa ei olekaan tekemässä ammattitaidoton halpatyövoima kuten Olkiluotoa on ollut tekemässä. Ei siis ole mikään ihme, että ei valmistu ajallaan, ja laatukin on ollut täyttä paskaa alusta asti.
Toivottavasti Olkiluodon voimala ei lähde koskaan käyntiin. Se on kuitenkin ensimmäinen laatuaan maailmassa, eikä Yhdysvallat ja Saksa halunnut omalle maaperälleen kyseisen tyyppistä voimalaa. Ensimmäinen laatuaan tehdään siis Suomeen, ja työn laatu on ollut rakennusmontusta lähtien surkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata. Kadunvarsilla ei ole yhtäkään. Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tassa-ovat-6-suurinta-autoalan-trend…
Kansainvälisten autotoimijoiden suurimmat megatrendit vuoteen 2025 mentäessä KPMG:n tutkimuksen mukaan ovat tärkeysjärjestyksessä:
1. Polttokennoteknologia (vetyautot)
2. Yhdistettävyys (connectivity) ja digitalisaatio
3. Täyssähköautot
4. Hybridisähköajoneuvot
5. Kehittyvien maiden markkinat
6. Asiakasdata / Big Data
Ykkösenä siis vetyautot. Ja kysehän siis ei ole nyt mistään mielipideasiasta, vaan siitä mihin tuotekehitysvarat suunnataan.
Mielipideasiastahan tuossa nimenomaan on kyse kun nimenomaan on autofirmojen sikariportaan mielipiteitä asiasta kyselty :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata. Kadunvarsilla ei ole yhtäkään. Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa ei lähitulevaisuudessa vedyn jakeluun tulla käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata. Kadunvarsilla ei ole yhtäkään. Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa ei lähitulevaisuudessa vedyn jakeluun tulla käyttämään.
Ei varmaan Suomessa, mutta Saksassa on vuoteen 2030 mennessä kattava vetyverkosto. Suomi nyt ei olekaan enää kehittyvä yhteiskunta, vaan taantuva jälkiteollinen yhteiskunta, jolla ei edes ole varoja yhteiskunnan kehitykseen tai edes sen ylläpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata. Kadunvarsilla ei ole yhtäkään. Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa ei lähitulevaisuudessa vedyn jakeluun tulla käyttämään.
Ei varmaan Suomessa, mutta Saksassa on vuoteen 2030 mennessä kattava vetyverkosto. Suomi nyt ei olekaan enää kehittyvä yhteiskunta, vaan taantuva jälkiteollinen yhteiskunta, jolla ei edes ole varoja yhteiskunnan kehitykseen tai edes sen ylläpitoon.
Ehkä on, ehkä ei. Sähköverkko siellä on jo nyt ja latauspisteitä tulee kiihtyvällä tahdilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata. Kadunvarsilla ei ole yhtäkään. Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa ei lähitulevaisuudessa vedyn jakeluun tulla käyttämään.
Ei varmaan Suomessa, mutta Saksassa on vuoteen 2030 mennessä kattava vetyverkosto. Suomi nyt ei olekaan enää kehittyvä yhteiskunta, vaan taantuva jälkiteollinen yhteiskunta, jolla ei edes ole varoja yhteiskunnan kehitykseen tai edes sen ylläpitoon.
2030 voi vaikka vetyverkko ollakin. Tällä hetkellä niitä vetyasemia kuitenkin on Saksassa luokkaa 40kpl eli noin 3 promillea perinteisten bensa-asemien määrästä. Julkisia latauspisteiden määrä taas ohittanee perinteisten asemien määrän vuoden loppuun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Kustannustehokkuus on aika merkittävä ongelma nykymaailmassa. Ennen kuin se ratkaistaan niin vetyautoistakaan ei tule kuriositeettia kummempaa.
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata. Kadunvarsilla ei ole yhtäkään. Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Saksassa meinaavat konvertoida 12 000 teiden varsilla jo nököttävää sähkönjakeluasemaa latauskäyttöön tämän ja ensi vuoden aikana,
https://electrek.co/2018/03/05/electric-car-charging-stations-convertin…
Lontoossa pykäävät latausasemia katulamppuihin.
https://www.independent.co.uk/environment/london-street-lamps-electric-…
Missäs vastaavat esimerkit olemassa olevan infran hyödyntämisestä vetypuolella?
Autotehtaat ei saa riittävästi akkuja ladattaviin hybridiautoihin / ladattaviin sähköautoihin joten jos ostat ladattavan hybridiauton / ladattavan sähköauton niin voi olla että joudut odottamaan lähes vuoden ennen kuin saat uuden autosi joten tahdotko odottaa lähes vuoden uutta autoasi kun diesel käyttöisen / bensiini käyttöisen uuden auton voi saada samana päivänä kun teet autokaupan.
Elämässä pitää tehdä valintoja.
Meidän perheeseen kun ollaan auto ostettu niin haluamme auton heti tehtyämme autokaupan joten emme tosiaan ala odottamaan lähes vuotta että saamme uuden auton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Mutta ennen tulee vetyasemat kuin kattava latausverkko sähköautoille.
Teslakin on täysi vitsi, kuten muutkin sähköviritykset. Akkutekniikka ei ole käytännössä kehittynyt yhtään.
Kattava latausverkko alkaa olla todellisuutta jo etelä-Suomessakin, puhumattakaan keski-Euroopasta. Viime vuonna pykättiin muuten ensimmäiset 350kw latausasemat Helsinki - Tukholma -Oslo - välille, Fortumin tavoitteena on että tämän vuoden loppuun mennessä seuraavan sukupolven sähköautot voivat hurauttaa tuon välin käytännössä yhtä nopeasti kuin bensakäyttöinenkin auto, kun 10min latauksella saa jo satoja kilometrejä kantamaa akkuihin.
akkupula kirjoitti:
Autotehtaat ei saa riittävästi akkuja ladattaviin hybridiautoihin / ladattaviin sähköautoihin joten jos ostat ladattavan hybridiauton / ladattavan sähköauton niin voi olla että joudut odottamaan lähes vuoden ennen kuin saat uuden autosi joten tahdotko odottaa lähes vuoden uutta autoasi kun diesel käyttöisen / bensiini käyttöisen uuden auton voi saada samana päivänä kun teet autokaupan.
Elämässä pitää tehdä valintoja.
Meidän perheeseen kun ollaan auto ostettu niin haluamme auton heti tehtyämme autokaupan joten emme tosiaan ala odottamaan lähes vuotta että saamme uuden auton.
Mikäs siinä jos tyytyy niihin väreihin ja varusteluihin mitä sattuu liikkeessä olemaan. Itse olen kyllä mieluummin sen muutaman viikon tai kuukauden odotellut että saan juuri sellaisen auton kun haluan.
akkupula kirjoitti:
Autotehtaat ei saa riittävästi akkuja ladattaviin hybridiautoihin / ladattaviin sähköautoihin joten jos ostat ladattavan hybridiauton / ladattavan sähköauton niin voi olla että joudut odottamaan lähes vuoden ennen kuin saat uuden autosi joten tahdotko odottaa lähes vuoden uutta autoasi kun diesel käyttöisen / bensiini käyttöisen uuden auton voi saada samana päivänä kun teet autokaupan.
Elämässä pitää tehdä valintoja.
Meidän perheeseen kun ollaan auto ostettu niin haluamme auton heti tehtyämme autokaupan joten emme tosiaan ala odottamaan lähes vuotta että saamme uuden auton.
Tilapäisiä ongelmia tuollaiset.
Markkinatalous hoitaa homman. Kun on kysyntää, tarjonta seuraa perässä.
akkupula kirjoitti:
Autotehtaat ei saa riittävästi akkuja ladattaviin hybridiautoihin / ladattaviin sähköautoihin joten jos ostat ladattavan hybridiauton / ladattavan sähköauton niin voi olla että joudut odottamaan lähes vuoden ennen kuin saat uuden autosi joten tahdotko odottaa lähes vuoden uutta autoasi kun diesel käyttöisen / bensiini käyttöisen uuden auton voi saada samana päivänä kun teet autokaupan.
Elämässä pitää tehdä valintoja.
Meidän perheeseen kun ollaan auto ostettu niin haluamme auton heti tehtyämme autokaupan joten emme tosiaan ala odottamaan lähes vuotta että saamme uuden auton.
Oletkohan ikinä edes ostanut uutta autoa? Itselleni ei ainakaan ole kertaakaan osunut kohdalle sellaista tilannetta että sen olisi voinut vain suoraa ajaa liikkeestä ulos vaan aina on vain tilattu ja auto tullut myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Sama on sähköautoilla. Hintakin niissä laskee enemmän kuin millään muulla autolla, eikä se kelpaa käytettynä kenellekään.
Lopeta se valehtelu. Oletko kenties se sama vajukki, jolle piti aiemmassa ketjussa rautalangasta vääntää tämäkin asia?
Sähköautoissa hinta laskee nopeammin kuin kaikissa autoissa keskimäärin, koska sähköautot ovat kalliita, ja KALLIISSA autoissa hinta laskee nopeasti, olipa kyse sähköautoista taikka polttomoottoriautoista. Useissa polttomoottoriautoissa hinta on laskenut huomattavasti nopeammin kuin sähköautoissa.
Jos jossain Prismassa on yksi lataustolppa, niin ei sillä kannata kyllä paljon hurrata.
Miten niin ei kannata hurrata? Eihän Prismoissa ladata sähköautoa kuin hyvin satunnaisesti, eikä silloinkaan välttämättä sen takia, että olisi pakko. Onko se niin vaikeaa käsittää, että ihmiset lataavat autonsa kotonaan?
Paljon palvemmaksi tulee käyttää jo olemassa olevaa polttoaineenjakelun infraa vedynkin jakamiseen kuin kaivaa lisää kaapelia joka paikkaan ylipainoisten sähkötankkien lataamista varten.
Paskat tulee. Kaapelia kaivetaan jatkuvasti maahan, joten se ei ole kallista. Suomessa on pari miljoonaa lämmitystolppaa, eikä niitä olisi rakennettu, jos se olisi erityisen kallista. Näytä meille laskelmat siitä, että vetyinfra on jotenkin edullista, ja että sähköinfra on mukamas kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Mutta ennen tulee vetyasemat kuin kattava latausverkko sähköautoille.
Teslakin on täysi vitsi, kuten muutkin sähköviritykset. Akkutekniikka ei ole käytännössä kehittynyt yhtään.
Eikö näitä trollipellejä saada bännättyä palstalta kokonaan? Akkutekniikan ei ensinnäkään tarvitse kehittyä yhtään mihinkään, koska se on jo nyt tarpeeksi toimivaa, kuten olemassaolevat sähköautot todistavat. Lisäksi akustojen hinta laskee kuin lehmän häntä, 77 % hintapudotus vuosien 2010-2016 välillä ja jatkuu edelleenkin.
Sähköautoilla ON JO NYT kattava latausverkko. Voit ajella Suomen päästä päähän sähköautolla jo tänään ilman mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Mutta ennen tulee vetyasemat kuin kattava latausverkko sähköautoille.
Teslakin on täysi vitsi, kuten muutkin sähköviritykset. Akkutekniikka ei ole käytännössä kehittynyt yhtään.
Eikö näitä trollipellejä saada bännättyä palstalta kokonaan? Akkutekniikan ei ensinnäkään tarvitse kehittyä yhtään mihinkään, koska se on jo nyt tarpeeksi toimivaa, kuten olemassaolevat sähköautot todistavat. Lisäksi akustojen hinta laskee kuin lehmän häntä, 77 % hintapudotus vuosien 2010-2016 välillä ja jatkuu edelleenkin.
Sähköautoilla ON JO NYT kattava latausverkko. Voit ajella Suomen päästä päähän sähköautolla jo tänään ilman mitään ongelmia.
Kannatan sähköautoja, mutta onko tuo viimeinen lause totta?
Voit kirjaimellisesti ajaa tänään, yhden päivän aikana, Suomen päästä päähän bensa/dieselautolla.
Mutta voiko mitään nykyistä sähköautoa ladata niin nopeasti, että pääsee tänään Helsingistä Utsjoelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se sähköauto tulee voimalla, jos Model 3:sen tuotanto lähtee vauhtiin.
Tämä toki pelottaa kaikkia perinteisiä automerkkejä.Tesla on kohta konkurssissa. Olisi kannattanut olla tekemättä autoja vain miljonääreille.
Millä tavalla miljonääreille autojen tekeminen oli epäkannattavaa?
Kun autoja tehdään pieniä määriä (kuten aloittelevalta autovalmistajalta voi olettaakin), niin ne autot maksavat todella paljon, olivat ne sitten hienoja urheiluautoja tai kopioita jostain 70-luvun Ladasta. Eikä kukaan ostaisi mitään 70-luvun Ladaa isolla rahalla. Hinnat tulevat alas vasta kun tuotantoa on paljon, eikä sitä voi olla paljon ennen kuin on asiakkaita, tunnettuvuutta, jakelukanavat ja teknologiat yms. jo valmiina.
Siksi on erinomaisen järkevää aloittaa tekemällä kalliita autoja, silloin kun autoja ei halvalla pystyisi edes tekemään, kun kalliiden autojen kohdalla hinta ei muodostu ongelmaksi.
Lisäksi sun kannattanee katsoa tämä video:
Siinä selitetään miksi yritysten ei todellakaan tarvitse tehdä voittoa käytännössä ikinä, toimiakseen silti hyvin. Yritysten rahavirrat ja varallisuustilanteet eivät ole verrannollisia yksityishenkilöiden tilanteisiin.
Ensimmäistä isoa fuusiovoimalaa ei olekaan tekemässä ammattitaidoton halpatyövoima kuten Olkiluotoa on ollut tekemässä. Ei siis ole mikään ihme, että ei valmistu ajallaan, ja laatukin on ollut täyttä paskaa alusta asti.