Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sähköautoboomi menni ohi, seuraava trendi on kuitenkin vetyauto
17.04.2018 |
Toi tekniikka oikeesti ratkaisee jotain, ja kehittyy byt huimin harppauksin.
https://yle.fi/uutiset/3-10163736
Tänä vuonna autopomojen tärkein trendi vuoteen 2025 mennessä on nimittäin polttokennoteknologia. Polttokenno- eli lähinnä vetyautot ovat olleet jo pari vuotta kovassa nosteessa. Vuosina 2015 ja 2016 polttokennoteknologia pysyi vielä kärjen takana sijalla viisi. Viime vuonna se nousi jo kolmanneksi.
Vetyautojen jälkeen toisena KPMG:n tämän vuoden listalla seuraa connectivity ja digitalisaatio eli käytännössä se, että ajoneuvot ovat eri järjestelmiin liitettäviä ja keskenään verkottuneita.
Kommentit (883)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä.
Onneksi bensiini ei sentään ole. Sitähän saa tankata ihan "taviksetkin".
Kyllä bensa on syttyvää mutta ei yhtä helposti syttyvää kuin vety. Bensa pysyy nestemäisenä ilmanpaineessa toisin kuin vety. Vedyn purkautuessa paineastiasta (esim repeämän vuoksi) se pääsee hyvin tehokkaasti sekoittunaan ilman kanssa joka yhdessä sytytystähteen kanssa (esim pieni kipinä ohi ajavasta autosta) syttyy ja/tai räjähtää hyvin helposti. Ongelma on lähinnä se että asioista ei oteta selvää. Vetyä ei voida käsitellä, varastoida ja kuljettaa samalla tavalla kuin perinteisiä polttoineita ja se on iso haaste koko vetypolttoaineen taloudelliselle kannattavuudelle.
Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakeluasemillahan hintaa tulee nimenomaan tuosta kompressorihässäkästä kun paineet täytyy nostaa jonnekin 800 barin paikkeille että saadaan tavara auton tankkiin ja tuo tehdään kai yleensä useammassa vaiheessa.
Pari miljoonaa joku totesi aiemmassa keskustelussa homman maksavan per asema ja kompressori. Ei siis ole kovinkaan kallista. Eikä tarvitse kuljetella kun tehdään "paikan päällä".
Mitä tällä 2 miljoonalla tarkalleen ottaen saa. Pelkän kompressorin? Koko laitoksen? Onko siinä hinnassa vain laitteet vai onko myös rakentaminen ja asennukset huomioitu. Mitkä on käyttökustannukset (sähkönkulutus, huollot,varaosat,henkilöstö jne). Mikä on arvioitu takaisinmaksuaika? Kuka maksaa, valtio vai? paljon näitä tuotantolaitos+tankkausasemia ajattelit Suomeen rakentaa? Olet varmasti myös tarkistanut että tuotantolaitoksen viereen saa laittaa tankkausaseman jossa käy yleinen liikenne?
Teknisesti mahdollinen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava. Ei sinänsä aina pitää yrittää kehittää asioita ja en mitenkään vetyautoja vastaan ole, mutta nyt perustelut ei vakuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakeluasemillahan hintaa tulee nimenomaan tuosta kompressorihässäkästä kun paineet täytyy nostaa jonnekin 800 barin paikkeille että saadaan tavara auton tankkiin ja tuo tehdään kai yleensä useammassa vaiheessa.
Pari miljoonaa joku totesi aiemmassa keskustelussa homman maksavan per asema ja kompressori. Ei siis ole kovinkaan kallista. Eikä tarvitse kuljetella kun tehdään "paikan päällä".
Mitä tällä 2 miljoonalla tarkalleen ottaen saa. Pelkän kompressorin? Koko laitoksen? Onko siinä hinnassa vain laitteet vai onko myös rakentaminen ja asennukset huomioitu.
Siinä on kaikki huomioitu. Ei ole kallista paikallinen vedyn tuotanto, jos halua vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Niinhän sen kerrotaan tulevan sähköautoillekin. Kaapelista tulee sähköä, jota voidaan käyttää vedyn paikalliseen tuotantoon joka paikassa missä on sähköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa voisi kasvattaa öljyhamppua ja tehdä siitä biopolttoaineita. Sen sijaan siis, että raahataan palmuöljyä valtamerten takaa ja kerrotaan/valehdellaan sen olevan ekologista.
Oljykasvien kasvattaminen pellolla ja niistä polttoaineen teko se vasta epätaloudellista onkin.
Paljon palaa naftaa(toki senkin voi tehdä tilalla tuotetusta öljystä)
ja sähköä ennen kuin on muokkaus- kylvö-lannoitus-kasvinsuojelu-puinti-kuivaus-puristus-suodatus-esteröinti-prosessi läpikäyty.
Yhtään palmuöljyä ja brasilian etanolia puolustamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety on ollut, on ja tulee aina olemaan ihan hemmetin vaikeaa varastoida. Laajamittaista vedyn jakeluinfraa ei ole yhtään missään.
Vedyn varastoinnissa ei ole mitään ongelmia, ja infrakin on tulossa. Paljon järkevämpää kuin tehdä sähköautoja.
Kyllä vedyn varastointi on ongelma niin autoissa kuin laajassakin mittakaavassa.
vedyn varastoinnissa ei ole yhtään mitään ongelmia nykyteknologiassa.
se paineistetaan metallisäiliöön kuten paineilma, mutta paljon suurempaan paineeseen.
Niimpä niin.
kaasujen varastointi ei ole mikään ongelma nykyaikana muiden kuin vain sähköautojankuttajien mielestä.
teslakin on kohta konkassa, kun ei edes yrittänyt tavoittaa sitä keskiluokkaista ja "normaalia" auton käyttäjää.
Ongelma on lähinnä hinta, ei se etteikö se olisi teknisesti mahdollista. Vetyasema maksaa moninkertaisesti bensa-asemaan tai sähköasemaan verrattuna.
Metallinen kaasusäiliö ja muutama metri putkea ei paljon maksa.
Käytännössä kuitenkin moninkertaisesti bensaan tai sähköön verrattuna.
Laitatko vielä linkin hintoihin? Terässäiliö ei ole mikään ihmeellinen rakenne tai uusi keksintö.
Vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä.
tottakai kuljetetaan.
pinnoitettu terässäiliö.
teräs vastaa rakenteen lujuudesta, sisäpinnoite taas kaasutiiviydestä.
ei ole mitenkään ihmeellistä teknologiaa, eikä edes vaikeaa tai kallista.
Ei, vetyä ei kuljeteta terässäiliöissä eikä missään pinnoitetuissa terässäiliöissä.
Höpiset aiheesta josta et tiedä mitään.
Todellakin maalikko höpisee aiheesta mitä ei ymmärrä. Vety on ilmanpaineessa kaasuna (nestemäistä vasta lämpötilassa -252C), kun vetyä halutaan varastoida ja/tai kuljettaa suuria määriä vedyn kannattaa olla nestemmäisessä muodossa eli se pitää pitää jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan ja/tai painestaa. Tämä vaatii omat paineistuslaitteet esim kompressorin ja jäähdytysjärjestelmät (ja energiaa näiden pyörittämiseen). Tämän jälkeen vety syötään juuri vedylle sopivaan astiaan joka on materiaaliltaan ja kestävyydeltää oikea ei siis mikä tahansa teräsastia. Lisäksi vielä hyvin lämpöeristetty!
Vety on molekyyliltään hyvin pieni, oikeastaan pienempää kaasumolekyyliä ei ole. Tästä syystä vety pääsee jopa suoraan metalliseinän läpi tihkumaan. Samalla aiheuttaa materiaaliin rasitteita eli vetyhaurastumista.Lisäksi vedystä pitää ymmärtää se, että se on hyvin herkästi syttyvää ja rajähdysvaara on aina läsnä. Teollisuudessa tähän riskiin on varauduttu ja työntekijöitä koulutetaan vedyn vaaroista jatkuvasti. Huolettaa että näin kevyesti asiaan suhtaudutaan ja että vetyä vielä joskus maalikotkin voisivat käyttää. Asioista ei oteta selvää (etenkin yksi jankkaaja) vaikka nämäkin asiat olisi ollut helposti saatavilla googlaamalla.
Höpöhöpö taas kerran. Komposiittisäiliöt voidaan pinnoittaa vetytiiviiksi ilman mitään ongelmia, kuten myös terässäiliötkin.
Komposiittivetysäiliö tehdään yleensä käärimällä alumiininen säiliö komposiittiin. Vety tihkuu kaikesta, aivan kaikesta läpi, mutta joistain aineista (alumiini) hitaammin kuin toisista. Ja komposiittimateriaali ei haperoidu siitä läpitihkuvasta vedystä kuten teräs tekee.
Pinnoitettua terässäiliötä vedyn kuljettamiseen ei käytetä koska se ei olisi turvallinen vaan aikapommi.
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.
Eli mitään ongelmia varastoinnin suhteen ei siis ole.
Sähköautojen ongelma on keskeneräinen akkuteknologia, vetyautojen taas kustannustehokkuus. Siitä voit valita mieleisesi ongelman riippuen kumpaan leiriin kuulut. Kumpikaan ei tällä hetkellä pysty korvaamaan perinteisiä polttomoottoreita.
Mutta merkittäviä ongelmia vedyn varastoinnin suhteen ei siis kuitenkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Kova on optimisti kun oletat että joku fuusiovoimala olisi joskus lähdössä käyntiin, eihän edes normaalia ydinvoimalaa meinata saada lähtemään käyntiin millään, mitä se Olkiluoto 3 on nyt myöhässä ja koko ajan myöhästyy lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakeluasemillahan hintaa tulee nimenomaan tuosta kompressorihässäkästä kun paineet täytyy nostaa jonnekin 800 barin paikkeille että saadaan tavara auton tankkiin ja tuo tehdään kai yleensä useammassa vaiheessa.
Pari miljoonaa joku totesi aiemmassa keskustelussa homman maksavan per asema ja kompressori. Ei siis ole kovinkaan kallista. Eikä tarvitse kuljetella kun tehdään "paikan päällä".
Mitä tällä 2 miljoonalla tarkalleen ottaen saa. Pelkän kompressorin? Koko laitoksen? Onko siinä hinnassa vain laitteet vai onko myös rakentaminen ja asennukset huomioitu.
Siinä on kaikki huomioitu. Ei ole kallista paikallinen vedyn tuotanto, jos halua vaan on.
Osaat sitten varmasn eritella kaikki kustannukset? Entä ne käyttökustanukset ja takaisinmaksuaika? Varmaan höpöhöpö €? Näillä spekseillä en tekisi investointipäätöstä mutta jos sulla on rahaa niin anna mennä. Kerro miten kävi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa voisi kasvattaa öljyhamppua ja tehdä siitä biopolttoaineita. Sen sijaan siis, että raahataan palmuöljyä valtamerten takaa ja kerrotaan/valehdellaan sen olevan ekologista.
Oljykasvien kasvattaminen pellolla ja niistä polttoaineen teko se vasta epätaloudellista onkin.
Paljon palaa naftaa(toki senkin voi tehdä tilalla tuotetusta öljystä)
eipä ole sinulla tuostakaan touhusta käsitystä.
suomi voisi ihan itse tuottaa suuren osa biopolttoaineista.
ihan ilman palmuöljyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Mutta ennen tulee vetyasemat kuin kattava latausverkko sähköautoille.
Teslakin on täysi vitsi, kuten muutkin sähköviritykset. Akkutekniikka ei ole käytännössä kehittynyt yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Mutta ennen tulee vetyasemat kuin kattava latausverkko sähköautoille.
Teslakin on täysi vitsi, kuten muutkin sähköviritykset. Akkutekniikka ei ole käytännössä kehittynyt yhtään.
Kehitys kehittyy: Future batteries, coming soon: Charge in seconds, last months and power over the air
https://www.pocket-lint.com/gadgets/news/130380-future-batteries-coming…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Kova on optimisti kun oletat että joku fuusiovoimala olisi joskus lähdössä käyntiin, eihän edes normaalia ydinvoimalaa meinata saada lähtemään käyntiin millään, mitä se Olkiluoto 3 on nyt myöhässä ja koko ajan myöhästyy lisää?
Et ole tainnut perehtyä siihen missä vaiheessa fuusiotekniikka on nyt. Työn alla on 35 miljardia euroa maksava rakennelma, jota ei tosiaan tehdä sillä ajatuksella, että jospa se toimisi.
Tosin, eipä se ydinvoimallakaan tehty sähkö oikeasti mitään maksa sen jälkeen kun laitos on saatu toimimaan. Eikä maksa sillä tehty vetykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä se vety tulee?
Sitä voidaan tuottaa rajattomasti vedestä.
Kyllä, mutta se vaatii julmetusti sähköä. No ei huolta, koska sähköhän tulee töpseleistä.
Ydinvoima on edullista jo nytkin, ja kun fuusiovoimala lähtee käyntiin, mitään rajaa vedyn tuotannolle ei ole.
Kaupungeissa ei ole töpseleitä sähköautoille, siksikään ne eivät yleisty.
Aika vähän on näkynyt kaupungeissa niitä vetyasemiakaan..
Mutta ennen tulee vetyasemat kuin kattava latausverkko sähköautoille.
Teslakin on täysi vitsi, kuten muutkin sähköviritykset. Akkutekniikka ei ole käytännössä kehittynyt yhtään.
Kehitys kehittyy: Future batteries, coming soon: Charge in seconds, last months and power over the air
https://www.pocket-lint.com/gadgets/news/130380-future-batteries-coming…
tuollaisia on luvattu vuosikymmeniä, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakeluasemillahan hintaa tulee nimenomaan tuosta kompressorihässäkästä kun paineet täytyy nostaa jonnekin 800 barin paikkeille että saadaan tavara auton tankkiin ja tuo tehdään kai yleensä useammassa vaiheessa.
Pari miljoonaa joku totesi aiemmassa keskustelussa homman maksavan per asema ja kompressori. Ei siis ole kovinkaan kallista. Eikä tarvitse kuljetella kun tehdään "paikan päällä".
Mitä tällä 2 miljoonalla tarkalleen ottaen saa. Pelkän kompressorin? Koko laitoksen? Onko siinä hinnassa vain laitteet vai onko myös rakentaminen ja asennukset huomioitu.
Siinä on kaikki huomioitu. Ei ole kallista paikallinen vedyn tuotanto, jos halua vaan on.
Osaat sitten varmasn eritella kaikki kustannukset? Entä ne käyttökustanukset ja takaisinmaksuaika? Varmaan höpöhöpö €? Näillä spekseillä en tekisi investointipäätöstä mutta jos sulla on rahaa niin anna mennä. Kerro miten kävi!
Vedyn tuotanto ei paljon maksa, ja sitä voidaan tehdä joka paikassa missä on vettä ja sähköä. Säilytyskään ei ollut ongelma.
Alue: Aihe vapaa
Väärin menee molemmat kohdat.
Täyskomposiittivetysäiliössä sisäpinta on polymeeriä, joka jäykistetään sen ympärille kiedotulla hiilikuidulla tai vastaavalla. Aivan viime vuosina on kehitetty myös aitoja täyskomposiittivetysäiliöitä, joissa ei ole erillistä sisäpinnoitetta.
Pinnoitettu terässäiliö voi tarkoittaa joko kevennettyä terässäiliötä joka on vahvistettu hiilikuidulla tai komposiittisäiliötä, jossa on teräksinen sisäpuoli. Teräksen sijaan käytetään usein, mutta ei suinkaan aina myös alumiinia.
Myös täysterässäiliöitä käytetään, mutta niissä paineet jäävät vain 100 bariin, kun pinnoitetuilla päästään päälle 200bar (hiili/lasikuidulla vahvistettu terässäiliö) tai päälle 300bar (teräksellä vuorattu komposiittisäiliö). Täyskomposiittisäiliöissä paineet ovat nykyisin tyypillisesti 500-700bar.