Lue keskustelun säännöt.
4-v mm puree vauvaa. Voiko tai kannattaako oikeusteitse vaatia tapaamissopimukseen muutosta toisen lapsen osalta
17.04.2018 |
kun meno on mennyt miehen nuoremman lapsen kans ihan mahdottomaksi viimeisen vuoden aikana, kun meille syntyi kuopus. Miehen lapset on meillä viikko-viikko, vanhemman kans jutut sujuu mut tää nuorempi on suoraan sanottuna täys hirviö välillä. Lasten äiti ei (tietenkään) halua luopua lapsivapaista viikoistaan eikä perheneuvolasta ole ollu apua.
Kannattaisko hakea esimerkiks oikeusteitse muutosta nuoremman lapsen asumiseen toistaiseksi vai mitä voi tehdä, tällaisenaan kun tilanne ei voi enää jatkua? Olemme miehen kanssa molemmat tällä kannalla. Lapsista miehellä on ex-vaimon kanssa yhteishuoltajuus.
Kommentit (357)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok. Kiitos kommenteista. Vakuutuin niistä sitten ja nielin ylpeyteni ja sen "sekundaäidinrakkauteni" (joten ihan oikeasti tunnen tätä 4-v kohtaan) ja soitin sosiaalipäivystykseen, purin kaiken mitä mulla mielessä. Sieltä kuulemma olivat soittaneet myös lapsen äidille. Mies on nytkin reissussa, eivät saaneet kiinni. Lapsi tultiin sitten hakemaan. Itkevänä, hysteerisenä möykkynä, muhun tarrautui, joutuivat tädit viemään väkisin. Reppu pakattiin yhdessä. Hänet sijoitetaan kuulemma samassa kaupungissa olevaan perhekotiin nyt alkuun 30pv kiireellisenä sijoituksena, jonka aikana mietitään jatkoa. Kiitos neuvoista, toivon todella että tein oikein vaikka sydän särkyi :(. ap
Vitut sä tehnyt mitään oikein. Toivottavasti sossut sijoittaa teidän muutkin lapset jonnekin toiselle puolelle maailmaa teistä, varsinkin susta.
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko ihan tosissanne? Että ei voi 5min suihkussa käydä (itkuhälytin vieressä) , jos talossa on pieniä lapsia? okei, ehkä olen sitten paska äiti. Tai sitten te ette tajua sitä, mikä ero on mahdollisella tahattomalla vahingolla joka siinä ajassa voi käydä, ja sillä, että sun kotona on lapsi, joka oikein väijyy pienintäkin tilaisuutta satuttaa ja tuhota. Ja miten se voi viedä voimat. ap
No onhan toi ihan järkyttävä riski ilman sitä 4-vuotiastakin. Se 2-vuotias voi viidessä minuutissa vaikka kompastua ja menettää tajuntansa, kiivetä keittiöjakkaralle ja tippua sieltä, löytää muovipussin johon tukehtua, kuristua löytämäänsä kaulahuiviin, löytää sakset, kiivetä kirjahyllyyn niin että hylly kaatuu päälle, avata ikkunan ja karata siitä ulos tai tippua mahdollisesti korkealta, tukehtua lattialta löytämäänsä leivänmuruun jne jne.
Sitten vielä se vauva. 2-vuotias voi vaikka heittää vauvan pinnasänkyyn jotain vaarallista.
Eniten hämmentää se viesti, jossa ap kuvaili 4-vuotiaan kiipeävän sinne pinnasänkyyn puremaan kymmenen kertaa päivässä.
Luulisi että ap:n iho kuivuu moisesta suihkuttelusta.
Kyllä sä vaan voit vahtia koko ajan, ettei pääse puremaan. Niin normaaleissa perheissä toimitaan. Lapset voi olla tosi vaikeita ja käyttäytyä kuin hirviöt, kun pienempiä syntyy - ja vuoden parin päästä olla ihan enkeleitä, kun kokevat kriisistä huolimatta tulleensa rakastetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko ihan tosissanne? Että ei voi 5min suihkussa käydä (itkuhälytin vieressä) , jos talossa on pieniä lapsia? okei, ehkä olen sitten paska äiti. Tai sitten te ette tajua sitä, mikä ero on mahdollisella tahattomalla vahingolla joka siinä ajassa voi käydä, ja sillä, että sun kotona on lapsi, joka oikein väijyy pienintäkin tilaisuutta satuttaa ja tuhota. Ja miten se voi viedä voimat. ap
Lue oma tekstisi. Miksi pidät lapsihirviötä kotonasi?
KERTOKAA MITÄ MÄ VOIN TEHDÄ? AUTTAKAA!!, siksihän mä tän aloituksen tein koska oon ihan umpikujassa! Ei ole apua ollut perheneuvolasta, ei lapsen äidistä, mies ei voi lopettaa töitään ja vaikka lopettaisi, tuskin siitä pysyvää apua olisi. Lapsi on rakas vaikka vaikea, onko sitten ainoa vaihtoehto todella vaan se, että menee sijoitukseen? Kyyneleet tuli silmiin jo nyt kun edes tänne kirjoitin tämän, mutta totuus on että mä en jaksa enää kun mitään toivoa paremmasta ei näy, pahenee vaan. ap
No mä olisin ehdottanut että muutat omien ja yhteisten kanssa erilleen miehestä. Mutta tää sosiaalipäivystysjuttu...en tunne ko. prosesseja, mutta mitä sä oikein sanoit niille, että sait ne tulemaan, yleensä huostaanottoa ei kovin herkästi tehdä? Ja mitä luulet että mies sanoo kun kuulee?
Lapsi parka.
Ei voi kuin olla tyytyväinen ap:n kotipaikkakunnan sosiaalipäivystyksen toimintaan. Kuuden aikaan ap vielä täällä pohti suihkussa käymisiään, seitsemältä lapsi oli jo haettu perhekotiin. Vanhempiakaan ei vielä oltu ehditty tavoittaa niin homma on jo hoidossa. Porvoossa osataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin olla tyytyväinen ap:n kotipaikkakunnan sosiaalipäivystyksen toimintaan. Kuuden aikaan ap vielä täällä pohti suihkussa käymisiään, seitsemältä lapsi oli jo haettu perhekotiin. Vanhempiakaan ei vielä oltu ehditty tavoittaa niin homma on jo hoidossa. Porvoossa osataan.
Niinpä! Ja aina valitetaan sosiaaliturvan tasosta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
No, kyllä minäkin enemmän näen vikaa miehessä joka reissaa ja äidissä, joka on juonut raskausaikana. Äitipuoli ei valitettavasti saa minulta suurta sympatiaa siksi, että ei tässä kovin vastuullisesti ole alun alkaen toimittu. Purija-lapsi on ollut noin 1-vuotias kun mies on äitipuolen kanssa laittanut alulle ensimmäisen lapsensa. Olkoonkin vanhinko. Kuinka vanha se ydinperheen nuorin kun ap alkoi tapailla miestä? Alle vuoden? Mietin vaan itse, ydinperheen äitinä myös, miltä tuntuisi jos mies lähtisi nuorimmaisen synnyttyä toisen naisen matkaan ja ilmoittaisi vielä saavansa lapsen uuden naisen kanssa kun omamme on vasta 1 v. Ei ole toisen naisen vika ei, mutta ei kauheasti sympatiapisteitä keräisi minulta, enkä varmaan kovin joustava olisi järjestelyjen suhteen.
Ja tuohon tilanteeseem vielä: toinen lapsi heti perään, kun ensimmäinen ”ei-suunniteltu” on vasta vuoden. Varmaan on isän reissutyökin ollut tiedossa jo tuolloin.
Ihmeellinen uutta naista syyllistävä viesti taas. Vihjaatko tuossa, että ap on jotenkin ihmeesti vietellyt miehen ensimmäisestä ydinperheidyllistään? Itse miehenä voin sanoa, että jos lapseni äiti joisi raskausaikana niin, että syntymätön lapseni vammautuisi sen takia loppuiäkseen, jättäisin tuon naisen vaikken ikinä enää toista naista saisi.
Saisi ensimmäisten lasten "äiti" olla kiitollinen, että uusi heitä viitsii hoitaa silläkin intensiteetillä, mitä alkup. kirjoittajan viesteistä on luettavissa.
Juuh. Kukaan ei varmaan pidä ko .lapsen äitiä minään ihmisyyden esikuvana. Isää taas kritisoidaan aiheellisesti siitä, että on tekaissut heti perään uuden (uus)perheen VAIKKA hänellä on tuo FAS-lapsi hoidettavanaan ja jättänyt sitten sekä omat että yhteiset uuden vaimonsa hoidettavaksi. Ja ap:ta siitä, että hän on tähän suostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Jos mies tekee paljon reissutöitä, niin miten on voitu tehdä viikko-viikko sopimus? Eikö lapsen pitäisi olla silloin isän luona kun isäkin on kotona?
Joko on isälle mennyt tieto, että pääsitte hirviöstä eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silkkaa pahuttaanko lapsi noin toimii? Luulisi teidän ensijaisesti miettivän miten te voitte auttaa lasta sopeutumaan tilanteeseen kuin miettivän miten parhaiten pystytte kääntämään hänelle selkänsä.
Juurikin näin. Aivan kamala lukea näitä uusperheiden asioita. Ilmeisesti tämäkin aloitus on tosissaan kirjoitettu, vaikka soisi olevan provo.
Lakkaa manipuloimasta isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Jos mies tekee paljon reissutöitä, niin miten on voitu tehdä viikko-viikko sopimus? Eikö lapsen pitäisi olla silloin isän luona kun isäkin on kotona?
Ap on jo vastannut, että äiti oli huonossa kunnossa ja toivoi viikko-viikkoa koska ei jaksanut lapsia enempää. Tuossa tilanteessa lasten isän olisi mielestäni pitänyt järjestää asiat niin, että hän olisi kotona lasten kanssa tai ainakin normi päivätöissä, ja ottanut lapset pikemminkin itselleen ja äidille joka toinen vkl. Ei niin, että isä haluaa vuoroviikot ja jättää sitten lapset uuden vaimonsa hoidettaviksi.
Oikeasti, jos lasten äiti olisikin alkoholisoitunut isä ja ap:n mies se äiti niin täällä tukehduttaisiin järkytykseen siitä, että äiti ei huolehdi lapsistaan vaan jättää ne joka toinen viikko isälle jolla elämänhallinta rakoilee. Kun se vaan menee niin että kun teet lapsen niin hyväksyt, että toinen vanhempi voi osoittautua kelvottomaksi jolloin sinä olet päävastuussa lapsesta, piste. Ja tämä koskee isiä yhtä lailla kuin äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi puree koska on huomionkipeä vauvan kanssa hössöttämisestä. Hössöttäkää myös nelivuotiaan kanssa, jolla on ollut viikon tai pitempään ikävä isäänsä. Ottakaa hänet mukaan vauvan hoitoon, vauvahan on hänen veli- tai sisarpuolensa ja suuri ihme hänellekin. Tapaamisten estäminen on huonoin mahdollinen ratkaisu, silloin lasten välistä sidettä ei kehity koskaan ja vieraannutatte lapsen isästään. Tietenkään ette jätä lapsia kahdestaan, vaan olette YHDESSÄ. Luette satuja molemmille, pidätte kumpaakin sylissä ja hyvänä, kohtelette tasavertaisina.
Ihan perustason lapsipsykologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Toistaiseksi valitettavasti kyllä mies on reissutöissä :( Taloudellisen tilanteen takia ei voi jäädä poiskaan. Ollaan ehdotettu lapsen äidille, että nuorempi ois enemmän hänen luona ainakin tilapäisesti, koska musta tuntuu että mä en oikeasti jaksa kohta enää kauaa. Äiti ei suostu. Tämä 4-v on ns. erityislapsi äitinsä raskauden aikaisen alkoholin käytön takia, jonka vuoksi hänen kanssa on ollut aina enemmän haastetta kuin ns normilapsen. Kuitenkin toistaiseksi ollaan pärjätty, ja kerran kuussa hän on tukiperheessä viikonlopun.
Tiedän että mitäs läksit ja niin edelleen, tottahan se on, että tiesin miehellä olevan lapsia ja heidän etu ensin, kaikkeni olen oikeasti yrittänyt, nyt vaan loppuu voimat. Meillä on muitakin lapsia täällä; sekä miehen että oma esikoiseni edellisestä suhteesta ovat 6-v ja ns eskariuhmaa molemmilla, kuitenkin heidän kans ns normaaleja ongelmia. Meidän yhteinen 2-v myös teettää työtä, ja kun hän aikanaan syntyi, ennakoin ongelmia, mutta ne kärjistyi vasta tän nuorimmaisen synnyttyä. Rakastan (uskotte tai ette) kaikkia lapsia, mutta alan olla ihan loppu. Miehen lasten äidin joustamattomuus tuntuu niin ikään pahalta. ap
En yleensä sano tätä, mutta nyt on ihan pakko. Kerrot, että miehesi on reissutöissä taloudellisten syiden vuoksi. Miksi ihmeessä pitää kuitenkin tehdä lapsia noin hirveästi? Teidän uusperhekuvioissanne on yhteensä viisi lasta, jos laskin oikein. Se on melkoinen määrä.
Nämä kaksi viimeistä - teidän yhteistä - lasta olisitte voineet jättää tekemättä toistaiseksi - ainakin siihen asti, että myös miehen 4-vuotias erityislapsi olisi ehtinyt sopeutua uusperhekuvioihin. Vähemmästäkin pikkuinen menee sekaisin. Ja vähemmästäkin aikuinen väsähtää, kun joutuu moista uusperhesirkusta vetämään ainoana aikuisena miehen ollessa reissutöissä.
Jos rakastat lapsia ja haluat heidän parastaan, tee lapsista lasu. Lapset otetaan huostaan ja he saavat aikuisia ihmisiä, jotka jaksavat hoitaa heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko ihan tosissanne? Että ei voi 5min suihkussa käydä (itkuhälytin vieressä) , jos talossa on pieniä lapsia? okei, ehkä olen sitten paska äiti. Tai sitten te ette tajua sitä, mikä ero on mahdollisella tahattomalla vahingolla joka siinä ajassa voi käydä, ja sillä, että sun kotona on lapsi, joka oikein väijyy pienintäkin tilaisuutta satuttaa ja tuhota. Ja miten se voi viedä voimat. ap
Lue oma tekstisi. Miksi pidät lapsihirviötä kotonasi?
KERTOKAA MITÄ MÄ VOIN TEHDÄ? AUTTAKAA!!, siksihän mä tän aloituksen tein koska oon ihan umpikujassa! Ei ole apua ollut perheneuvolasta, ei lapsen äidistä, mies ei voi lopettaa töitään ja vaikka lopettaisi, tuskin siitä pysyvää apua olisi. Lapsi on rakas vaikka vaikea, onko sitten ainoa vaihtoehto todella vaan se, että menee sijoitukseen? Kyyneleet tuli silmiin jo nyt kun edes tänne kirjoitin tämän, mutta totuus on että mä en jaksa enää kun mitään toivoa paremmasta ei näy, pahenee vaan. ap
No mä olisin ehdottanut että muutat omien ja yhteisten kanssa erilleen miehestä. Mutta tää sosiaalipäivystysjuttu...en tunne ko. prosesseja, mutta mitä sä oikein sanoit niille, että sait ne tulemaan, yleensä huostaanottoa ei kovin herkästi tehdä? Ja mitä luulet että mies sanoo kun kuulee?
Lapsi parka.
Eivät sossupäivystäjät kyllä huostaanottoa tee, ainoastaan kiireellisen sijoituksen, joka kyllä muuttuu huostaanotoksi, jos perusteita on ja taitaapa tässä tapauksessa olla, kun kukaan ei 4v:stä välitä. Huostaanoton tekee hallinto-oikeus, tai toki sen varmaan sossut tekee, jos kaikki osapuolet siihen suostuu. Ja sellaista ei enää ole kuin kiireellinen huostaanotto. Mut toivottavasti tää on vaan p*ska provo. Sääliks käy se pieni 4-vuotias. Yksin tuntemattomien luona, sisarukset kuitenkin saivat jäädä kotiin, myös se 6v....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Silloin kun vauva nukkuu päiväunia, minä teen ruokaa, siivoan, käyn suihkussa ja vietän aikaa 2-vuotiaani kanssa. Ja myös sen miehen 4-vuotiaan. Ja tämä kaikki olisi huomattavasti helpompaa, ellei kesken esim suihkussa käyntini 4-v kiipeäisi vauvan pinnasänkyyn puremaan ja läpsimään vauvaa. Itkuhälyttimestä tämän toki kuulen ja juoksen paikalle, mutta ymmärrätkö ihan oikeasti eron ns. "normaaliin" käytökseen? Toista tämä/vastaava päivässä x 10? Ja vielä ihmettelet, miksi olen väsynyt? Mun 2-v on mustis myös, mutta "normaalilla" tavalla. ap
Ei todellakaan ole tervepäisen 4v lapsen käytöstä! Hoitoa tuollainen tarvitsee.
Olisiko nyt ensihätään ratkaisu vaikka estää tuon lapsen pääsy vauvan luokse ellet itse ole puolen metrin päässä. Huoneen oveen vaikka ylös säppi johon lapsi ei yllä niin sujuu vauvan päikkärit turvassa. Vauvan ollessa lattialla esim koiraportilla rajaa pääsyn samaan huoneeseen. Tarvitsisi vaan olla lukittava malli koska häiriintynyt lapsi osaa varmasti portit avata.
Hyi. Tuollaisen käytöksen ymmärtäisi alle 2 vuotiaalta, mutta 4 vuotiaalta ei mitenkään.
No ei lapsen ongelmia paranna jos aikuisten viesti hänen pahaan oloonsa on hylkääminen. Miehen lapsi hänkin on, kuuluu pakettiin. Mut jos olisin sinä, kieltäytyisin kyllä olemasta vastuussa miehen lapsista silloin kun mies on reissussa. Kyllä ne biologiset vanhemmat on ne vastuulliset. Ja satunnaisesti kyllä hoitaisin. Ihme paska äitikin, joka ei halua olla omien lastensa kanssa, itse ajattelen että jos mun lapset mua tarvii niin käytettävissä todellakin olen, ei se heidän äitipuolensa ongelma ole. 744
Toisaalta aika huonot eväät olette kyllä tuohon perheeseen järjestäneet. Jos teidän toinen on 2 v, miehen lapsi oli yks kun jo aloit vauvaa odottaa? Ja toinen heti perään. ? Olisko siinä kohtaa mennyt jo peruspalikat vähän vituralleen? Oikeesti, todella vastuutonta ruveta tekemään lapsia, jos miehellä 1-vuotias. Kauanko mahdoitte seurustella, kauanko lapset toipuu erosta ja totutella sen jälkeen uuteen ihmiseen? Joku vuosi menee siinäkin et edes puoliso tulee tutuks. Et ei kyl ihme jos lapset sekoilee, noilla spekseillä ei taida kauheen tervehenkinen perhe olla muutenkaan.
Joo, täytyyhän sen olla poika, jos se puree!