Lue keskustelun säännöt.
4-v mm puree vauvaa. Voiko tai kannattaako oikeusteitse vaatia tapaamissopimukseen muutosta toisen lapsen osalta
17.04.2018 |
kun meno on mennyt miehen nuoremman lapsen kans ihan mahdottomaksi viimeisen vuoden aikana, kun meille syntyi kuopus. Miehen lapset on meillä viikko-viikko, vanhemman kans jutut sujuu mut tää nuorempi on suoraan sanottuna täys hirviö välillä. Lasten äiti ei (tietenkään) halua luopua lapsivapaista viikoistaan eikä perheneuvolasta ole ollu apua.
Kannattaisko hakea esimerkiks oikeusteitse muutosta nuoremman lapsen asumiseen toistaiseksi vai mitä voi tehdä, tällaisenaan kun tilanne ei voi enää jatkua? Olemme miehen kanssa molemmat tällä kannalla. Lapsista miehellä on ex-vaimon kanssa yhteishuoltajuus.
Kommentit (357)
221/357
|
18.04.2018 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei "jaksa" lapsiaan useammin kuin viikko-viikko. Aiemmin hänellä oli päihdeongelmaa, siksi ryhdyttiin tähän aikoinaan. Siis että minä hoidin vaikka isä poissa, mulla kuitenkin hyvät välit lapsiin. Nyt vaan tuntuu, ettei äiti halua ottaa vastuuta joka hänelle tilanteiden muuttuessa myös kuuluisi. ap
No sitten teet siitä vanhempiensa heitteille jättämästä nelivuotiaasta lastensuojeluilmoituksen. Ei lasta voi heitellä tuolla tavoin vain siksi ettei iskä ehdi ja äiti viitsi. Roskaväki...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken maailman paskiaiset lapsia saakin! Te ette ole yhtään lasta ansainneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te teette tästä nyt tämän äitipuolen ongelman ja lyytäätte väsynyttä?
Pitäisi tämän huonokäytöksisen lapsen vanhempien ennen kaikkea muuttaa suhtautumistaan ja biologisen äidin otettava enemmän vastuuta omastaan. Tietää varmasti, että lapset eivät voi olla isän hoidossa töiden takia, vaan äitipuoli joutuu hoitamaan.
Hatunnosto kärsivällisyydestä tässä uusperhekuviossa, nimenomaan äitipuolelle!Biologinen äitikö on ongelman aiheuttanut?
Kyllä, kyseessä on äidin raskausaikaisen juomisen vammauttama FAS-lapsi.
Minusta tämä on selkeä lastensuojeluasia, kun isä ja äiti eivät piittaa. Äitipuolen niskaan en tätä kaataisi.
Onneksi näissä tapauksissa lastensuojelu ottaa syyniin koko perheen. Jos aloittaja luuli että homma on sillä ohi kun sai lapsen pois jaloistaan on hän väärässä. Seuraavaksi katse käännetään aloittajan ja siihen että on kertonut ettei jaksa, todennäköisesti muut lapset otetaan myös pois.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Joten luonnollisin ratkaisu tietenkin on hylätä lapsi? Jep. Kannattaisiko ihan oikeasti jättää lisääntymättä, jos entisistäkään lapsista (tai liitoista, mutta se on vielä ihan toinen juttu) ei osata pitää huolta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko ihan tosissanne? Että ei voi 5min suihkussa käydä (itkuhälytin vieressä) , jos talossa on pieniä lapsia? okei, ehkä olen sitten paska äiti. Tai sitten te ette tajua sitä, mikä ero on mahdollisella tahattomalla vahingolla joka siinä ajassa voi käydä, ja sillä, että sun kotona on lapsi, joka oikein väijyy pienintäkin tilaisuutta satuttaa ja tuhota. Ja miten se voi viedä voimat. ap
Lue oma tekstisi. Miksi pidät lapsihirviötä kotonasi?
KERTOKAA MITÄ MÄ VOIN TEHDÄ? AUTTAKAA!!, siksihän mä tän aloituksen tein koska oon ihan umpikujassa! Ei ole apua ollut perheneuvolasta, ei lapsen äidistä, mies ei voi lopettaa töitään ja vaikka lopettaisi, tuskin siitä pysyvää apua olisi. Lapsi on rakas vaikka vaikea, onko sitten ainoa vaihtoehto todella vaan se, että menee sijoitukseen? Kyyneleet tuli silmiin jo nyt kun edes tänne kirjoitin tämän, mutta totuus on että mä en jaksa enää kun mitään toivoa paremmasta ei näy, pahenee vaan. ap
No mä olisin ehdottanut että muutat omien ja yhteisten kanssa erilleen miehestä. Mutta tää sosiaalipäivystysjuttu...en tunne ko. prosesseja, mutta mitä sä oikein sanoit niille, että sait ne tulemaan, yleensä huostaanottoa ei kovin herkästi tehdä? Ja mitä luulet että mies sanoo kun kuulee?
Lapsi parka.
Ei ole kyseessä huostaanotto vaan kiireellinen sijoitus. Kerroin, että olen yksin viiden alle kouluikäisen kans joista yksi on väkivaltainen erityislapsi, tukiverkkoja ei ole enkä ole saanu riittävää apua vaikka oon yrittäny sitä hakea. Kerroin, että viimeiset puoli vuotta on ollu täyttä helvettiä ja oon ihan jaksamiseni äärirajoilla kun en ole juuri nukkunutkaan moneen viikkoon, vauva tekee hampaita, 2-v mustis ja jotain alustavaa uhmaa jo, ennen niin helpot 6-vuotiaat alkanu myös vaikeiksi (ns eskariuhma kuulemma) ja tuo 4-v ei tottele mua enää ollenkaan ja pyrkii joka välissä satuttamaan pienempiään ja välillä myös isompiaan. Sanoin rehellisesti, että pelkään tekeväni sille kohta jotain (tyyliin tukistan) ja aloin itkeä kun kerroin tästä kaikesta.
Mies oli tottakai järkyttynyt ja surullinen kun kuuli asiasta, mutta ei se mua syytä, eipä olis varaakaan kun tietää itse miten on jättäny kaiken mun vastuulle. Sanoi nyt kerrankin sentään että tietää olleensa paska isä ja puoliso. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
No, kyllä minäkin enemmän näen vikaa miehessä joka reissaa ja äidissä, joka on juonut raskausaikana. Äitipuoli ei valitettavasti saa minulta suurta sympatiaa siksi, että ei tässä kovin vastuullisesti ole alun alkaen toimittu. Purija-lapsi on ollut noin 1-vuotias kun mies on äitipuolen kanssa laittanut alulle ensimmäisen lapsensa. Olkoonkin vanhinko. Kuinka vanha se ydinperheen nuorin kun ap alkoi tapailla miestä? Alle vuoden? Mietin vaan itse, ydinperheen äitinä myös, miltä tuntuisi jos mies lähtisi nuorimmaisen synnyttyä toisen naisen matkaan ja ilmoittaisi vielä saavansa lapsen uuden naisen kanssa kun omamme on vasta 1 v. Ei ole toisen naisen vika ei, mutta ei kauheasti sympatiapisteitä keräisi minulta, enkä varmaan kovin joustava olisi järjestelyjen suhteen.
Ja tuohon tilanteeseem vielä: toinen lapsi heti perään, kun ensimmäinen ”ei-suunniteltu” on vasta vuoden. Varmaan on isän reissutyökin ollut tiedossa jo tuolloin.
Mies saa olla millainen vastuuton sika tahansa, mutta vika on aina naisen. Tähän päätelmään tulee tätä ketjua lukiessa.
Kommentoijien valtaosa on itse suurin ongelma tasa-arvon toteutumisen tiellä.
Myös mies on aikuisena vastuussa syrjähypyistään, laiminlyönneistään, ei-toivotuista lapsistaan ja etenkin siitä, että pakenee sotkujaan rekkakuskin ( ?) hohdokkaisiin hommiin. Työtä voi vaihtaa, koulutusta hankkia, mutta ehei, äijä mieluummin karkaa ja kohta on uusi nainen jossain tiineenä.
Ap on ainut vastuullinen sopassa. Hänenä tekisin lastensuojeluilmoituksen .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi näissä tapauksissa lastensuojelu ottaa syyniin koko perheen. Jos aloittaja luuli että homma on sillä ohi kun sai lapsen pois jaloistaan on hän väärässä. Seuraavaksi katse käännetään aloittajan ja siihen että on kertonut ettei jaksa, todennäköisesti muut lapset otetaan myös pois.
No ei todellakaan tällaisesta vaihtoehdosta ollut heidän puolelta edes puhetta. Kysyinkin sitä, koska alitajunnassa tietysti pelko. Mutta sanottiin, ettei todellakaan olla ottamassa muita lapsia meiltä pois. Äidin olosuhteista on nyt käynyt ilmi sen verran, että hän kokee sen joka toisen viikonkin liian raskaaksi ja ilmeisesti ei ole päässyt päihteistä niin hyvin eroon kun on meille antanut ymmärtää, eli 6-v ei todennäköisesti asu siellä enää jatkossa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Joten luonnollisin ratkaisu tietenkin on hylätä lapsi? Jep. Kannattaisiko ihan oikeasti jättää lisääntymättä, jos entisistäkään lapsista (tai liitoista, mutta se on vielä ihan toinen juttu) ei osata pitää huolta?
Ei se ollut mikään "luonnollinen ratkaisu" vaan viimeinen keino. Ja entisistä lapsista on kyllä tähän saakka osattu pitää huolta. Kaikkea ei valitettavasti voi eikä osaa ennakoida. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todella ole mikään muu ap:n vika, kuin että on mennyt lisääntymään miehen kanssa joka tekee lapsia pitkin ja poikin eikä kanna niistä itse vastuuta.
Ap ota omat lapsesi ja muuta pois tuosta kuviosta, pääset helpommalla. Jätä mies ja exänsä selvittämään keskinäiset sotkunsa.
Ei ole sinun asia hoitaa kaikkia maailman lapsia, jää omasi hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
No, kyllä minäkin enemmän näen vikaa miehessä joka reissaa ja äidissä, joka on juonut raskausaikana. Äitipuoli ei valitettavasti saa minulta suurta sympatiaa siksi, että ei tässä kovin vastuullisesti ole alun alkaen toimittu. Purija-lapsi on ollut noin 1-vuotias kun mies on äitipuolen kanssa laittanut alulle ensimmäisen lapsensa. Olkoonkin vanhinko. Kuinka vanha se ydinperheen nuorin kun ap alkoi tapailla miestä? Alle vuoden? Mietin vaan itse, ydinperheen äitinä myös, miltä tuntuisi jos mies lähtisi nuorimmaisen synnyttyä toisen naisen matkaan ja ilmoittaisi vielä saavansa lapsen uuden naisen kanssa kun omamme on vasta 1 v. Ei ole toisen naisen vika ei, mutta ei kauheasti sympatiapisteitä keräisi minulta, enkä varmaan kovin joustava olisi järjestelyjen suhteen.
Ja tuohon tilanteeseem vielä: toinen lapsi heti perään, kun ensimmäinen ”ei-suunniteltu” on vasta vuoden. Varmaan on isän reissutyökin ollut tiedossa jo tuolloin.
Mies saa olla millainen vastuuton sika tahansa, mutta vika on aina naisen. Tähän päätelmään tulee tätä ketjua lukiessa.
Kommentoijien valtaosa on itse suurin ongelma tasa-arvon toteutumisen tiellä.
Myös mies on aikuisena vastuussa syrjähypyistään, laiminlyönneistään, ei-toivotuista lapsistaan ja etenkin siitä, että pakenee sotkujaan rekkakuskin ( ?) hohdokkaisiin hommiin. Työtä voi vaihtaa, koulutusta hankkia, mutta ehei, äijä mieluummin karkaa ja kohta on uusi nainen jossain tiineenä.
Ap on ainut vastuullinen sopassa. Hänenä tekisin lastensuojeluilmoituksen .
Et tainnut lukea ketjua? Kukaan kommentoija ei ole sanonut, että mies saa olla kuinka vastuuton tahansa, päin vastoin. Ettei tekstisi vaan heijastelisi ihan muualle kuin tähän ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja miehesi hyväksyy toimintasi mitään sanomatta? Kyllä nyt väärä henkilö päätti lapsen kohtalosta :(
Ainut vastuullinen päätti. Mikä isä on mitään sanomaan kun luimii vastuitaan pakoon "reissutöihin"?
Lapsen paras ovat pysyvät, turvalliset vanhemmat. Ne saa sijoittamalla, jos ei omista sellaisiksi ole.
Oikein toimittu. Hyvä ympäristö ehkä vielä korjaa sen, minkä biologiset vanhemmat ovat parhaansa mukaan pilanneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Joten luonnollisin ratkaisu tietenkin on hylätä lapsi? Jep. Kannattaisiko ihan oikeasti jättää lisääntymättä, jos entisistäkään lapsista (tai liitoista, mutta se on vielä ihan toinen juttu) ei osata pitää huolta?
Kohdista tuo sille sonnille, joka ei osaa käyttää kumia, vaihtaa naista kuin rukkasia ja pakenee isän velvollisuuksiaan.
Sterilointia suosittelen, kun ei housut pysy jalassa siellä "reissussa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi näissä tapauksissa lastensuojelu ottaa syyniin koko perheen. Jos aloittaja luuli että homma on sillä ohi kun sai lapsen pois jaloistaan on hän väärässä. Seuraavaksi katse käännetään aloittajan ja siihen että on kertonut ettei jaksa, todennäköisesti muut lapset otetaan myös pois.
No ei todellakaan tällaisesta vaihtoehdosta ollut heidän puolelta edes puhetta. Kysyinkin sitä, koska alitajunnassa tietysti pelko. Mutta sanottiin, ettei todellakaan olla ottamassa muita lapsia meiltä pois. Äidin olosuhteista on nyt käynyt ilmi sen verran, että hän kokee sen joka toisen viikonkin liian raskaaksi ja ilmeisesti ei ole päässyt päihteistä niin hyvin eroon kun on meille antanut ymmärtää, eli 6-v ei todennäköisesti asu siellä enää jatkossa. ap
Hyvä, että uskalsit hakea apua tilanteeseen, varmasti asiat järjestyvät vielä! Olet oikeasti venynyt enemmän kuin kukaan voisi olettaa, olet vahva ihminen. Toivottavasti kaikki muuttuu vielä paremmaksi kun mieskin ymmärtää miten äärirajoilla olet jaksamisesi kanssa ollut viime aikoina.
No kyllä se nyt minustakin näyttää siltä, että mies on jättänyt koko sotkun ap:n huoleksi ja häntä kiinnostaa vain käydä töissä.
Minun miehelle oli ihan selvä, että jos lapsia aletaan tehdä, hän etsii työn jossa ei olla koko ajan reissussa.
Tapaamisoikeus on lapsen tavata isäänsä. Jos isä ei ole kotona, lapsikaan ei tule. Näin yksinkertaista se on lopulta. Ap ei ole muiden lasten mikään huoltaja. Eihän hänelle edes soitettaisi sairaalasta, hän ei saa tietoja, ei voi hoitaa asioita. Hän ei ole miehen ja exän lasten huoltaja.
Miksi sun pitäisi hoitaa miehesi lapsia? Jos mies on reissutöissä eikä kotona, lapset eivät tule teille. Hoitakoot ihan itse lapsensa, et ole siihen mitenkään velvollinen.
Mun miehellä on kaksi lasta edellisestä suhteesta, ovat meillä jokatoinen viikonloppu. Minulla ei ole lapsia. Jos mieheni jokin viikonloppu estyy tai ei ole kotona, sitten päiviä vaihdetaan. Miksi suostut tuohon?!
Luin kuudesosan kommenteista. Miksi k u k a a n ei suojele v a u v a a?
(kaikenmaailman tapaamisoikeuksien välttämisen muutoksien ehdotuksien torpedointia)
Vierailija kirjoitti:
Luin kuudesosan kommenteista. Miksi k u k a a n ei suojele v a u v a a?
(kaikenmaailman tapaamisoikeuksien välttämisen muutoksien ehdotuksien torpedointia)
Täällä on joukko eronneita mammoja, joiden mielestä yksikään äiti ei voi tehdä väärin mitään, vaan aina vika on äitipuolessa tai miehessä tai heidän yhteisissä lapsissaan. Jonkinlaista katkeruutta omassa elämässään veikkaan syyksi, he sitten heijastelevat niitä omia tuntemuksiaan ex-miehensä nykyistä perhettä kohtaan näissä ketjuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei "jaksa" lapsiaan useammin kuin viikko-viikko. Aiemmin hänellä oli päihdeongelmaa, siksi ryhdyttiin tähän aikoinaan. Siis että minä hoidin vaikka isä poissa, mulla kuitenkin hyvät välit lapsiin. Nyt vaan tuntuu, ettei äiti halua ottaa vastuuta joka hänelle tilanteiden muuttuessa myös kuuluisi. ap
No sitten teet siitä vanhempiensa heitteille jättämästä nelivuotiaasta lastensuojeluilmoituksen. Ei lasta voi heitellä tuolla tavoin vain siksi ettei iskä ehdi ja äiti viitsi. Roskaväki...
Äitipuoli ei jaksa, äidillä on päihdeongelma. Kenellähän se vastuu siis on? Olisko isällä?