4-v mm puree vauvaa. Voiko tai kannattaako oikeusteitse vaatia tapaamissopimukseen muutosta toisen lapsen osalta
kun meno on mennyt miehen nuoremman lapsen kans ihan mahdottomaksi viimeisen vuoden aikana, kun meille syntyi kuopus. Miehen lapset on meillä viikko-viikko, vanhemman kans jutut sujuu mut tää nuorempi on suoraan sanottuna täys hirviö välillä. Lasten äiti ei (tietenkään) halua luopua lapsivapaista viikoistaan eikä perheneuvolasta ole ollu apua.
Kannattaisko hakea esimerkiks oikeusteitse muutosta nuoremman lapsen asumiseen toistaiseksi vai mitä voi tehdä, tällaisenaan kun tilanne ei voi enää jatkua? Olemme miehen kanssa molemmat tällä kannalla. Lapsista miehellä on ex-vaimon kanssa yhteishuoltajuus.
Kommentit (357)
Vierailija kirjoitti:
Toistaiseksi valitettavasti kyllä mies on reissutöissä :( Taloudellisen tilanteen takia ei voi jäädä poiskaan. Ollaan ehdotettu lapsen äidille, että nuorempi ois enemmän hänen luona ainakin tilapäisesti, koska musta tuntuu että mä en oikeasti jaksa kohta enää kauaa. Äiti ei suostu. Tämä 4-v on ns. erityislapsi äitinsä raskauden aikaisen alkoholin käytön takia, jonka vuoksi hänen kanssa on ollut aina enemmän haastetta kuin ns normilapsen. Kuitenkin toistaiseksi ollaan pärjätty, ja kerran kuussa hän on tukiperheessä viikonlopun.
Tiedän että mitäs läksit ja niin edelleen, tottahan se on, että tiesin miehellä olevan lapsia ja heidän etu ensin, kaikkeni olen oikeasti yrittänyt, nyt vaan loppuu voimat. Meillä on muitakin lapsia täällä; sekä miehen että oma esikoiseni edellisestä suhteesta ovat 6-v ja ns eskariuhmaa molemmilla, kuitenkin heidän kans ns normaaleja ongelmia. Meidän yhteinen 2-v myös teettää työtä, ja kun hän aikanaan syntyi, ennakoin ongelmia, mutta ne kärjistyi vasta tän nuorimmaisen synnyttyä. Rakastan (uskotte tai ette) kaikkia lapsia, mutta alan olla ihan loppu. Miehen lasten äidin joustamattomuus tuntuu niin ikään pahalta. ap
OK, nyt lähti uskottavuus tältä tarinalta :D FAS-lapsi, hullu exä ja lapsia laitettu alulle uudessa suhteessa tästä huolimatta heti kun edellisen ovi on perässä sulkeutunut...jos tämä on totta niin sori, olet tosiaan pedannut itse tilanteesi. En olisi ikinä tehnyt lisää lapsia tuollaiseen tilanteeseen.
"Kunnes oppii tavoille".. Tota, kukahan ne tavat sille lapselle opettaa, jollette te? Toisessa kodissa ei ilm ole vauvaa, jonka kanssa opetella oleen? Koittakaas nyt puhua asioista, sinä mies ja ex. Mukula on täysikäinen ennen juin oikeuslaitos reagoi ja olisiko sielläkin ihan oikeita töitä ihmisillä..
Mitenkäs ajattelitte tämän asian hoitaa silloin kun suunnittelitte tätä vauvaa?
Vierailija kirjoitti:
Siis perustuuko viikko-viikko siihen, että äitipuoli hoitaa lapset? Millainen luonapito isällä oli ennen kuin te muutitte yhteen? Miten ne reissutyöt silloin hoituivat?
Ennen kuin muutettiin yhteen, lapset oli miehellä joka toinen v-loppu. Ne oli pienempiäkin toki silloin, ja itsehän tähän aikoinaan suostuimme miehen eksän pyynnöstä, koska hän ei jaksanut. ap
Kiva kaikkien lasten nähdä kuinka yksi lapsi laitetaan perheestä pois. Eikä vähiten sille, joka laitetaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelitte tämän asian hoitaa silloin kun suunnittelitte tätä vauvaa?
Suoraan sanottuna tämä kuopus ei varsinaisesti ollut suunniteltu, emme silti aborttiinkaan kyenneet. Eikä osattu ennakoida näin isoja vaikeuksia. ap
Vierailija kirjoitti:
Toistaiseksi valitettavasti kyllä mies on reissutöissä :( Taloudellisen tilanteen takia ei voi jäädä poiskaan. Ollaan ehdotettu lapsen äidille, että nuorempi ois enemmän hänen luona ainakin tilapäisesti, koska musta tuntuu että mä en oikeasti jaksa kohta enää kauaa. Äiti ei suostu. Tämä 4-v on ns. erityislapsi äitinsä raskauden aikaisen alkoholin käytön takia, jonka vuoksi hänen kanssa on ollut aina enemmän haastetta kuin ns normilapsen. Kuitenkin toistaiseksi ollaan pärjätty, ja kerran kuussa hän on tukiperheessä viikonlopun.
Tiedän että mitäs läksit ja niin edelleen, tottahan se on, että tiesin miehellä olevan lapsia ja heidän etu ensin, kaikkeni olen oikeasti yrittänyt, nyt vaan loppuu voimat. Meillä on muitakin lapsia täällä; sekä miehen että oma esikoiseni edellisestä suhteesta ovat 6-v ja ns eskariuhmaa molemmilla, kuitenkin heidän kans ns normaaleja ongelmia. Meidän yhteinen 2-v myös teettää työtä, ja kun hän aikanaan syntyi, ennakoin ongelmia, mutta ne kärjistyi vasta tän nuorimmaisen synnyttyä. Rakastan (uskotte tai ette) kaikkia lapsia, mutta alan olla ihan loppu. Miehen lasten äidin joustamattomuus tuntuu niin ikään pahalta. ap
Miksi hän pitäisikään joustaa? Hän ei varmaan ole osallistunut päätökseen tehdä lisää lapsia? Hän on täysin ulkopuolinen niihin ongelmiin jotka on teidän kodin seinien sisäpuolella. Hänen vastuulla ei ole sinun jaksaminen.
Siis äiti ei jaksa lapsia kuin joka toinen viikko, mutta odotatte silti, että hän jotenkin kasvattaisi 4-vuotiaan käyttäytymään paremmin nimenomaan teidän kotonanne?
Voisitko sinä mennä töihin ja mies jäädä kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelitte tämän asian hoitaa silloin kun suunnittelitte tätä vauvaa?
Tämä raivoisa purija-lapsi tuskin etukäteen kertoi käyttäytyvänsä näin. Aina ei voi asioita suunnitella, turha syyllistää tätä väsynyttä äitipuolta. Ymmärrän tilanteen, koska ensisijaisesti tämän huonokäytöksisen lapsen vanhemmat ovat kasvatusvastuussa, et sinä.
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei "jaksa" lapsiaan useammin kuin viikko-viikko. Aiemmin hänellä oli päihdeongelmaa, siksi ryhdyttiin tähän aikoinaan. Siis että minä hoidin vaikka isä poissa, mulla kuitenkin hyvät välit lapsiin. Nyt vaan tuntuu, ettei äiti halua ottaa vastuuta joka hänelle tilanteiden muuttuessa myös kuuluisi. ap
Hänen vastuulla on vastata siitä miten lapsi käyttäytyy hänen kodissa, ei siitä miten hän käyttäytyy teillä. Se on täysin teidän vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelitte tämän asian hoitaa silloin kun suunnittelitte tätä vauvaa?
Suoraan sanottuna tämä kuopus ei varsinaisesti ollut suunniteltu, emme silti aborttiinkaan kyenneet. Eikä osattu ennakoida näin isoja vaikeuksia. ap
Eikös olisi sitten loogisinta, että vauva menisi sijoitukseen?
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanutkaan että huoltajuusmuotoa tarvitsisi muuttaa, vaan tän nuoremman asumisjärjestelyä niin että olisi esim vain joka toinen viikonloppu meillä toistaiseksi, kunnes alkaa oppia ns. tavoille. ap
Tuolla tyylillä se ei ainakaan opi tavoille.
Sulla on vasta vauva joten et ole ehkä ymmärtänyt, mutta toimiva lastenkasvatus lähtee siitä että olette sen lapsen kanssa ja osoitatte selvästi miten haluatte lapsen toimivan.
Palkitkaa hyvää, se toimii paremmin kuin pahasta toruminen.
Jos halusit miehen niin sitten niiden lastenkin pitää kelvata. 4 vuotta on hemmetin hyvä ikäero jos saatte suhteen toimimaan, mellä 2-v ja 6-v leikkivät hyvin yhdessä mutta olenkin mm. lukenut kirjallisuutta sisarussuhteiden kehittämisestä ja parantamisesta.
Pois lähettämällä sitä suhdetta ei synny ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis äiti ei jaksa lapsia kuin joka toinen viikko, mutta odotatte silti, että hän jotenkin kasvattaisi 4-vuotiaan käyttäytymään paremmin nimenomaan teidän kotonanne?
Voisitko sinä mennä töihin ja mies jäädä kotiin?
Okei se "oppii tavoille" oli huonosti ilmaistu. En odota mitään kummempaa kasvattamista vaan sitä, että äiti ottaisi omaa lastaan useammin toistaiseksi ennen kuin mä uuvahdan totaalisesti. ap
Niin, tähän äitipuolen asemaan liittyy aina se kiittämättömyys. Hoidat ja rakastat parhaasi mukaan, mutta mihinkään sinulla ei saisi olla mielipidettä, saati osaa päätöksentekoon. Vaikka kasvattaisit niitä 18 vuotta.
Oma äiti aina oikeassa, vaikka olisi minkälainen seiväs.
Ensi kerralla kun miehen entiset lapset ovat tulossa, ilmoitatte selkeästi, ettei neljävuotias ole tervetullut. Jos kuitenkin tuodaan tapaamispaikalle, ette ota autoon tai jos tuodaan oven taakse ette päästä sisään. Kyllä ulkona yksin itkevästä lapsesta joku ennenpitkää tekee ilmoituksen häkeen tms ja ongelma ratkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelitte tämän asian hoitaa silloin kun suunnittelitte tätä vauvaa?
Suoraan sanottuna tämä kuopus ei varsinaisesti ollut suunniteltu, emme silti aborttiinkaan kyenneet. Eikä osattu ennakoida näin isoja vaikeuksia. ap
Eikös olisi sitten loogisinta, että vauva menisi sijoitukseen?
No ei kai kun omat lapseni jaksan kuitenkin hoitaa, mitä miehen lasten äiti taas ei? teistäkö on kohtuutonta pyytää, että äiti ottaisi TILAPÄISESTI oman nuoremman lapsensa useammin luokseen kuin viikko-viikko? Hän ei ole edes töissä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei "jaksa" lapsiaan useammin kuin viikko-viikko. Aiemmin hänellä oli päihdeongelmaa, siksi ryhdyttiin tähän aikoinaan. Siis että minä hoidin vaikka isä poissa, mulla kuitenkin hyvät välit lapsiin. Nyt vaan tuntuu, ettei äiti halua ottaa vastuuta joka hänelle tilanteiden muuttuessa myös kuuluisi. ap
Pitäisikö äidin tulla teidän kotiin ohjeistamaan ja opastamaan miten vauvan kanssa tulisi elää?
Miten te teette tästä nyt tämän äitipuolen ongelman ja lyytäätte väsynyttä?
Pitäisi tämän huonokäytöksisen lapsen vanhempien ennen kaikkea muuttaa suhtautumistaan ja biologisen äidin otettava enemmän vastuuta omastaan. Tietää varmasti, että lapset eivät voi olla isän hoidossa töiden takia, vaan äitipuoli joutuu hoitamaan.
Hatunnosto kärsivällisyydestä tässä uusperhekuviossa, nimenomaan äitipuolelle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelitte tämän asian hoitaa silloin kun suunnittelitte tätä vauvaa?
Suoraan sanottuna tämä kuopus ei varsinaisesti ollut suunniteltu, emme silti aborttiinkaan kyenneet. Eikä osattu ennakoida näin isoja vaikeuksia. ap
Eikös olisi sitten loogisinta, että vauva menisi sijoitukseen?
No ei kai kun omat lapseni jaksan kuitenkin hoitaa, mitä miehen lasten äiti taas ei? teistäkö on kohtuutonta pyytää, että äiti ottaisi TILAPÄISESTI oman nuoremman lapsensa useammin luokseen kuin viikko-viikko? Hän ei ole edes töissä. ap
Leikkimälläkö äidin sitten pitäisi opettaa miten vauvan kanssa toimitaan ja miten eletään läpi mustasukkaisuuden tunteet? Lapsen siirtäminen tilapäisestkin ulos tilanteessa on pirun väärin sitä lasta kohtaan. Sinun tehtäväsi on olla KAIKKIEN lasten puolella!
Äiti ei "jaksa" lapsiaan useammin kuin viikko-viikko. Aiemmin hänellä oli päihdeongelmaa, siksi ryhdyttiin tähän aikoinaan. Siis että minä hoidin vaikka isä poissa, mulla kuitenkin hyvät välit lapsiin. Nyt vaan tuntuu, ettei äiti halua ottaa vastuuta joka hänelle tilanteiden muuttuessa myös kuuluisi. ap