Mies ei anna vessarauhaa, koska ei halua salaisuuksia suhteeseen

Jos mulla olisi vielä kuukautiset riesana, niin ilmanmuuta haluan vessarauhan sen sottaisen operaation ajaksi. Samoin ihan kiva saada olla rauhassa räjäyttämässä pönttö kun vatsa on kuralla ja torttu lentää kaaressa.

Mitä ihmettä hän odottaa vessassa näkevänsä???

Miehen pitää juosta vessaan hakemaan apua :'D voi että naurattaa tämä mielikuva :D vakavasti puhuttuna, en koskaan ikinä hankkisi lasta miehen kanssa, jonka pitäisi JUOSTA HAKEMAAN MINUT VAIKKA PASKALTA APUUN jos lapselle sattuu jotain. Ihanan turvallinen isä :D

Siis meillä ei miehen kanssa oo tullut mieleenkään että itelle tai toiselle pitäisi antaa joku vessarauha 😀 , paskalla käydessä toki ovi laitetaan kiinni. Mutta muuten on kyllä auki, ellei oo vieraita lapsia kylässä.

Huvittavaa että jotkut riitelee tälläsestä.

Itselläni on 9 nuorempaa sisarusta, yksi Suihkuhuone oli jossa myös pönttö, kyllä yksi oli pissalle, joku suihkussa ja ite meikkasin peilin edessä ja asia oli kaikille fine. Edelleen jos joku sisarus on kylässä, vedetään kyllä wc ovi kiinni, mutta ei kukaan lukkoon laita, esimerkiksi jos joku tarvii vessasta paperirullan niin toinen sen sieltä ojentaa vaikka pöntöllä istuu.

Ite vaihdan siteen ja ovi on auki, joskus tyttö kysy miksi sulta tulee verta, selitin adian niinku se on, sen jälkeen tyttö on vaan todennut että äiti eikai sulla tuu ne kuukautiset xxxx päivänä , että voidaan mennä uimaan.

Voi miksi kenenkään tarvii tälläsestä vääntää riitaa.

Koska sun puolustuskannalla olo tarkoittaa miehelle uhkaa/pelkoa menettää sut, siksi reagoi noin. Oletko kokeillut sanoa miehelle että ei oo hätää etkä oo jättämässä. Sun pitää saada mies luottaa siihen että et hylkää häntä, silloin tuo ylireagointi vähenee paljon.

Tai vaihtoehtoisesti menkää pariterapiaan.

Miehesi on todennäköisesti turvsttomasti kiintynyt lapsena , ja siksi parisuhde tuo esiin tällästä käytöstä. Joku reagoi turvattomasn kiintymyssuhteeseen takertumalla (,,kuten miehesi ja minä) toinen vetäytymällä ja olemalla mahd itsenäinen. Kuten mun mies ja ehkä sinä? Lue turvattoman kiintymyssuhteen merkityksestä parisuhteelle.

Se ei oo sun vika, se ei oo sun miehen vika, mutta jotenkin tää pitäis yhdessä teidän selvittää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä ongelma? Meillä ei ikinä ole kylppärin ovi lukossa, ei siitä lähtien kun lapset syntyivät (ja ovat siis nyt jo aikuisia). Lasten takia jätettiin siis tuolloin ovi lukitsematta, jos jotakin tapahtuu... ja tapahtuihan sitä aina. ;) Kun lapset muuttivat pois, ei vaan tullut mieleenkään alkaa turhaan muuttaa omia tapojaan. Miksi? Ei meillä kumpikaan kyttää, mitä siellä WC:ssä tai kylppärissä ja saunassa tehdään. Eikä sinne sännätä silloin, jos toinen on asioillaan tms. Eli jospa miehesi pitää luonnollisena sitä, että ovia ei sisätiloissa lukita. Meillä ei lukita muitakaan ovia kotona sisällä.

Ongelma on siinä, miten mies mielipiteensä esittää. Kiroilee ja moittii minua ja sanoo, etten osaa käyttää maalaisjärkeä ja en tiedä, mikä käytös on sopivaa ja mikä ei. Lopulta istun lattialla kyyryssä itkien ja hän lopettaa moittimisen ja saarnaaminen vasta kun lopetan mielipiteideni selittelyn ja olen hiljaa tai pyydän anteeksi huonoa käytöstäni. Tämä saattaa kestää tunteja ja riidan syy saattaa olla tosiaan vessassa käynti tai joku muu mielestäni yhtä vähäpätöinen asia, mistä en olisi ikinä uskonut riiteleväni kenenkään kanssa.

Jokaisella saa toki olla omat tapansa, mutta toivoisin, että niistä voisi keskustella eri tavalla kuin miten hän "keskustelee".

AP

Vierailija kirjoitti:

Lapsista ollaan puhuttu, mutta olen mieheni mielestä niin vaikea luonne / minun pitäisi päästä itsekkyydestäni eroon ennen kuin voimme harkita lapsia.

Toistemme viestejä emme lue, mutta ehkä voisin ehdottaa sitä :D

AP

Eikös toi ole ihan tyypillistä noille narsisteille ja myöhemmin vaimonhakkaajille, että käännetään asia ylösalaisin ja syytetään sinua siitä kaikesta, vaikka HÄN on se kenellä on ongelma.

Ihan rohkeasti vaan eroat. Et tule saamaan tuosta suhteesta mitään hyvää. Mies saa taas kaiken mitä haluaa  eli orjan asemassa olevan puolison.

Kyllä mekin välillä jätetään ovi raolleen, jos käydään pissalla. Mutta haluan myös oikeuden laittaa oven kiinni, jos siltä tuntuu.

En halua, että mun valmius perhe-elämään kyseenalaistetaan tällaisen asian takia. Enkä halua, että mua haukutaan itsekeskeiseksi ja lapselliseksi, jos vahingossa puhun toiselle toisesta huoneesta hänen ollessa suihkussa. Etenkin kun tuo riitely ei lopu siihen, että hän asiasta vain mainitsisi. Hän saarnaa aina 1-2 tuntia niin etten meinaa saada väliin sanottua mitään ja kaikki mitä sanon, pahentaa vaan tilannetta vaikka nätisti yrittäisin puhua ja itkisin.

Aiemmin musta tuntui sietämättömältä ajatus, että hän pitää mua niin huonona ihmisenä ja olen käyttänyt paljon energiaa tekojeni syiden selittelyyn ja etten oikeasti tiennyt toimivani väärin. Tämä miestä vain ärsyttää. Olen jo pitkään miettinyt päivittäin pääni sisällä puolustuspuheenvuoroja, joissa yrittäisin vakuuttaa hänelle että mulla on oikeasti ihan hyvät aikeet häntä kohtaan. Nyt alkaa olla mitta täynnä enkä jaksa enää välittää.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä ongelma? Meillä ei ikinä ole kylppärin ovi lukossa, ei siitä lähtien kun lapset syntyivät (ja ovat siis nyt jo aikuisia). Lasten takia jätettiin siis tuolloin ovi lukitsematta, jos jotakin tapahtuu... ja tapahtuihan sitä aina. ;) Kun lapset muuttivat pois, ei vaan tullut mieleenkään alkaa turhaan muuttaa omia tapojaan. Miksi? Ei meillä kumpikaan kyttää, mitä siellä WC:ssä tai kylppärissä ja saunassa tehdään. Eikä sinne sännätä silloin, jos toinen on asioillaan tms. Eli jospa miehesi pitää luonnollisena sitä, että ovia ei sisätiloissa lukita. Meillä ei lukita muitakaan ovia kotona sisällä.

Ongelma on siinä, miten mies mielipiteensä esittää. Kiroilee ja moittii minua ja sanoo, etten osaa käyttää maalaisjärkeä ja en tiedä, mikä käytös on sopivaa ja mikä ei. Lopulta istun lattialla kyyryssä itkien ja hän lopettaa moittimisen ja saarnaaminen vasta kun lopetan mielipiteideni selittelyn ja olen hiljaa tai pyydän anteeksi huonoa käytöstäni. Tämä saattaa kestää tunteja ja riidan syy saattaa olla tosiaan vessassa käynti tai joku muu mielestäni yhtä vähäpätöinen asia, mistä en olisi ikinä uskonut riiteleväni kenenkään kanssa.

Jokaisella saa toki olla omat tapansa, mutta toivoisin, että niistä voisi keskustella eri tavalla kuin miten hän "keskustelee".

AP

Oon joskus ollut suhteessa jossa ajoittain minä olis se joka istu lattialla kun toinen huusi omasta mielestään oikeutetusti.

Ei ikinä enää! Nykyisen miehen kanssa ei huudeta ikinä kumpikaan. Jos tulee jotain kinaa, me keskustellaan asiat halki niin kuin kaksi toisiaan kunnioittavaa aikuista.

Sun suhde ei ole terve. Suosittelen lopettamaan sen ja ehkä etsimään jotain keskusteluapua. Selvästi sulla itselläsikin on jotain ongelmia kun edes yrität ymmärtää ja miellyttää miestä jota selvästikään ei kiinnosta sun ymmärtäminen ja miellyttäminen. Kun tiedosta omat ongelmas, pystyt toivottavasti löytämään itsellesi terveen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Koska sun puolustuskannalla olo tarkoittaa miehelle uhkaa/pelkoa menettää sut, siksi reagoi noin. Oletko kokeillut sanoa miehelle että ei oo hätää etkä oo jättämässä. Sun pitää saada mies luottaa siihen että et hylkää häntä, silloin tuo ylireagointi vähenee paljon.

Tai vaihtoehtoisesti menkää pariterapiaan.

Miehesi on todennäköisesti turvsttomasti kiintynyt lapsena , ja siksi parisuhde tuo esiin tällästä käytöstä. Joku reagoi turvattomasn kiintymyssuhteeseen takertumalla (,,kuten miehesi ja minä) toinen vetäytymällä ja olemalla mahd itsenäinen. Kuten mun mies ja ehkä sinä? Lue turvattoman kiintymyssuhteen merkityksestä parisuhteelle.

Se ei oo sun vika, se ei oo sun miehen vika, mutta jotenkin tää pitäis yhdessä teidän selvittää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä ongelma? Meillä ei ikinä ole kylppärin ovi lukossa, ei siitä lähtien kun lapset syntyivät (ja ovat siis nyt jo aikuisia). Lasten takia jätettiin siis tuolloin ovi lukitsematta, jos jotakin tapahtuu... ja tapahtuihan sitä aina. ;) Kun lapset muuttivat pois, ei vaan tullut mieleenkään alkaa turhaan muuttaa omia tapojaan. Miksi? Ei meillä kumpikaan kyttää, mitä siellä WC:ssä tai kylppärissä ja saunassa tehdään. Eikä sinne sännätä silloin, jos toinen on asioillaan tms. Eli jospa miehesi pitää luonnollisena sitä, että ovia ei sisätiloissa lukita. Meillä ei lukita muitakaan ovia kotona sisällä.

Ongelma on siinä, miten mies mielipiteensä esittää. Kiroilee ja moittii minua ja sanoo, etten osaa käyttää maalaisjärkeä ja en tiedä, mikä käytös on sopivaa ja mikä ei. Lopulta istun lattialla kyyryssä itkien ja hän lopettaa moittimisen ja saarnaaminen vasta kun lopetan mielipiteideni selittelyn ja olen hiljaa tai pyydän anteeksi huonoa käytöstäni. Tämä saattaa kestää tunteja ja riidan syy saattaa olla tosiaan vessassa käynti tai joku muu mielestäni yhtä vähäpätöinen asia, mistä en olisi ikinä uskonut riiteleväni kenenkään kanssa.

Jokaisella saa toki olla omat tapansa, mutta toivoisin, että niistä voisi keskustella eri tavalla kuin miten hän "keskustelee".

AP

Jotain ongelmaahan tuolla miehellä selvästi on, mutta hän vaikuttaa myös sentyyppiseltä, ettei varmaankaan suostu mihinkään terapiaan. Mies on todella tungetteleva ja epäreilu mutta kääntää kaikki riidat ap:n syyksi. Tuota tilannetta ei tarvitse jäädä katselemaan eikä selvittelemään, koska luultavasti se ei tuosta muutu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä salaista vessassa voisi tapahtua? Raskaustesti? Salaiset tekstarit?

Anna miehen tutkia taskut ennen vessaan menemistä, niin varmaan antaa laittaa oven kiinni.

Hän on luonteeltaan ns.luonnonlapsi, jonka mielestä kaikki ruumiintoiminnot on luonnollisia. En vaan haluaisi, että kukaan ryntää sisään, kun teen esim tiettyjä "kauneudenhoitoon" liittyviä toimenpiteitä.

En oikein tiedä, miksi alistun tälläiseen. Aijon kyllä jatkossakin sulkea ja vessan oven, vaikka se varmasti tietää uusia riitoja. Mies on aika kontrolloiva ja mustasukkainen.

Ei ole ensimmäinen kerta, että olen vähän vastaavassa ihmissuhteessa. En osaa laittaa itselleni rajoja, siksi varmaan täältäkin haen nyt tukea mielipiteelleni. Kiitos kaikille tsempistä.

AP

Voi hyvä luoja. Miksi haluat olla hänen kanssaan?? Yksinkin olisi 100% parempi.

Vierailija kirjoitti:

Missä ongelma? Meillä ei ikinä ole kylppärin ovi lukossa, ei siitä lähtien kun lapset syntyivät (ja ovat siis nyt jo aikuisia). Lasten takia jätettiin siis tuolloin ovi lukitsematta, jos jotakin tapahtuu... ja tapahtuihan sitä aina. ;) Kun lapset muuttivat pois, ei vaan tullut mieleenkään alkaa turhaan muuttaa omia tapojaan. Miksi? Ei meillä kumpikaan kyttää, mitä siellä WC:ssä tai kylppärissä ja saunassa tehdään. Eikä sinne sännätä silloin, jos toinen on asioillaan tms. Eli jospa miehesi pitää luonnollisena sitä, että ovia ei sisätiloissa lukita. Meillä ei lukita muitakaan ovia kotona sisällä.

Eiköhän sinua lukuunottamatta kaikille ole selvää, että ongelma tässä ei ole se vessan ovi.

Pariterapiasta ollaan puhuttu ja välillä hän pitää sitä hyvänä ideana, välillä ei. Välillä musta tuntuu, että haluaisin pariterapiaan vain siksi, että se terapeutti voisi pitää mun puolia, kun en itse näköjään osaa ja saa kantaani perusteltua.

Miehen mielestä olen manipuloiva, itsekeskeinen, liian voimakastahtoinen ja lapsellinen ja siitä ongelmat johtuu. Mun pitää kuulemma aina voittaa väittely sen sijaan, että pyytäisin vain yksinkertaisesti anteeksi.

En ole koskaan pitänyt väittelystä eikä mulla ole kilpailuhalua muutenkaan. En ole oikeastaan riidellyt lapsuuden jälkeen juuri kenenkään kanssa ennenkuin nyt. Miehen mielestä ne kumppanit, joiden kanssa en riidellyt, eivät välittäneet musta.

Tiedän kyllä, että vikaa on muussakin ja varmaan pitäis mennä terapiaan, ihan yksin.

AP

Mihin sä tarttet rahaa vessassa?

Vierailija kirjoitti:

Pariterapiasta ollaan puhuttu ja välillä hän pitää sitä hyvänä ideana, välillä ei. Välillä musta tuntuu, että haluaisin pariterapiaan vain siksi, että se terapeutti voisi pitää mun puolia, kun en itse näköjään osaa ja saa kantaani perusteltua.

Miehen mielestä olen manipuloiva, itsekeskeinen, liian voimakastahtoinen ja lapsellinen ja siitä ongelmat johtuu. Mun pitää kuulemma aina voittaa väittely sen sijaan, että pyytäisin vain yksinkertaisesti anteeksi.

En ole koskaan pitänyt väittelystä eikä mulla ole kilpailuhalua muutenkaan. En ole oikeastaan riidellyt lapsuuden jälkeen juuri kenenkään kanssa ennenkuin nyt. Miehen mielestä ne kumppanit, joiden kanssa en riidellyt, eivät välittäneet musta.

Tiedän kyllä, että vikaa on muussakin ja varmaan pitäis mennä terapiaan, ihan yksin.

AP

Miksi ihmeessä sä jatkaisit tuota suhdetta?? Sun mies on ihan hirveä ja kohtelee sua törkeästi. Ei sun ole mikään pakko antaa hänen voittaa väittelyä, jos olet eri mieltä hänen kanssaan. Ja toi sun luonteen solvaaminen on ihan käsittämätöntä, samoin noi haukkumismaratonit. Miksi ihmeessä mies haluaa olla kanssasi, jos olet manipuloiva ja itsekeskeinen? Vastaus: hän on se manipuloiva ja itsekeskeinen, ja yrittää tehdä sinusta palvelijansa. LÄHDE.

Mä luulin, että tämä ketju käsittelee sarkastisesti teemaa "parisuhteessa ei saa olla salaisuuksia" mutta jos ollaan tosissaan niin täältä saat yhden tukijan omalle mielipiteellesi: parisuhteessa saa olla yksityisyyttä.

Vessan oven voi laittaa kiinni ilman, että kukaan saa siitä kohtausta. Ehkä ainoa poikkeus on silloin, jos ole sydänsairas ja kuumeessa, niin voi olla turvallisempaa jättää se ovi auki.

Lisäksi kummankin parisuhteen osapuolen pitää esimerkiksi saada kulkea työmatkansa yksin, käydä viemässä roskat tai käydä kaupassa itsekseen ilman, että joutuu tekemään tiliä siitä, missä on ollut, miksi tänään meni viisi minuuttia pidempään tai miksi ostit sinistä maitoa kun sitä on vielä aamumaitoon jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Pariterapiasta ollaan puhuttu ja välillä hän pitää sitä hyvänä ideana, välillä ei. Välillä musta tuntuu, että haluaisin pariterapiaan vain siksi, että se terapeutti voisi pitää mun puolia, kun en itse näköjään osaa ja saa kantaani perusteltua.

Miehen mielestä olen manipuloiva, itsekeskeinen, liian voimakastahtoinen ja lapsellinen ja siitä ongelmat johtuu. Mun pitää kuulemma aina voittaa väittely sen sijaan, että pyytäisin vain yksinkertaisesti anteeksi.

En ole koskaan pitänyt väittelystä eikä mulla ole kilpailuhalua muutenkaan. En ole oikeastaan riidellyt lapsuuden jälkeen juuri kenenkään kanssa ennenkuin nyt. Miehen mielestä ne kumppanit, joiden kanssa en riidellyt, eivät välittäneet musta.

Tiedän kyllä, että vikaa on muussakin ja varmaan pitäis mennä terapiaan, ihan yksin.

AP

Tämä saisi omat hälytyskelloni soimaan, en missään nimessä tekisi lapsia tuollaisen ihmisen kanssa. Tarkemmin ajateltuna en olisi suhteessa edes sellaisen miehen kanssa, nimittäin näyttää siltä että mies on juuri se manipuloija.

Kiitos kaikille tsempeistä!

Tässä vielä yksi riidanaihe esimerkiksi: meillä oli ollut vähän kireät välit. Lähdin kaupungille ja lähetin kahteen otteeseen viestin, haluaako hän että tuon hänelle ruokaa kaupungista. Hän ei noteerannut viestejä. En sitten tuonut ruokaa ja lopputuloksena oli riita, koska minun olisi pitänyt tietää että hän silti haluaa ruokaa ja tuoda ruoka hänelle väkisin. Näitä vastaavia riittää. Aina kyseessä on kuulemma maalaisjärki, jota en osaa käyttää.

Mies on muutaman kerran ahdistanut minut henkisesti niin nurkkaan saarnaamisellaan, että olen kiljunut hänelle kuin mielipuoli, kun on ahdistanut niin paljon ja päässä vain napsahtaa. En ole tuotakaan tehnyt edellisissä suhteissa kuin eron hetkellä. Huutamisen jälkeen minä olen tietysti se huono osapuoli, koska hän vain puhui kiivaasti mutta minä huusin.

Voikohan tälläistä enää terapialla pelastaa?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille tsempeistä!

Tässä vielä yksi riidanaihe esimerkiksi: meillä oli ollut vähän kireät välit. Lähdin kaupungille ja lähetin kahteen otteeseen viestin, haluaako hän että tuon hänelle ruokaa kaupungista. Hän ei noteerannut viestejä. En sitten tuonut ruokaa ja lopputuloksena oli riita, koska minun olisi pitänyt tietää että hän silti haluaa ruokaa ja tuoda ruoka hänelle väkisin. Näitä vastaavia riittää. Aina kyseessä on kuulemma maalaisjärki, jota en osaa käyttää.

Mies on muutaman kerran ahdistanut minut henkisesti niin nurkkaan saarnaamisellaan, että olen kiljunut hänelle kuin mielipuoli, kun on ahdistanut niin paljon ja päässä vain napsahtaa. En ole tuotakaan tehnyt edellisissä suhteissa kuin eron hetkellä. Huutamisen jälkeen minä olen tietysti se huono osapuoli, koska hän vain puhui kiivaasti mutta minä huusin.

Voikohan tälläistä enää terapialla pelastaa?

Tämä viesti siis minun.

AP

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille tsempeistä!

Tässä vielä yksi riidanaihe esimerkiksi: meillä oli ollut vähän kireät välit. Lähdin kaupungille ja lähetin kahteen otteeseen viestin, haluaako hän että tuon hänelle ruokaa kaupungista. Hän ei noteerannut viestejä. En sitten tuonut ruokaa ja lopputuloksena oli riita, koska minun olisi pitänyt tietää että hän silti haluaa ruokaa ja tuoda ruoka hänelle väkisin. Näitä vastaavia riittää. Aina kyseessä on kuulemma maalaisjärki, jota en osaa käyttää.

Mies on muutaman kerran ahdistanut minut henkisesti niin nurkkaan saarnaamisellaan, että olen kiljunut hänelle kuin mielipuoli, kun on ahdistanut niin paljon ja päässä vain napsahtaa. En ole tuotakaan tehnyt edellisissä suhteissa kuin eron hetkellä. Huutamisen jälkeen minä olen tietysti se huono osapuoli, koska hän vain puhui kiivaasti mutta minä huusin.

Voikohan tälläistä enää terapialla pelastaa?

Ei voi. Lähde.

Voithan sitä ennen kokeilla seuraavaa: ota se asenne, että sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet (koska se on otta). Kun mies aloittaa vaatimisensa, että muutut, sano, että et aio muuttua miksikään ja miehen on joko hyväksyttävä sinut tällaisena tai lopetettava suhde. Kun mies syyttää sinua itsekkääksi tms. pysy rauhallisena ja sano, että jaaha, olet tuota mieltä, itse en kyllä koe näin. Jos mies yrittää ahdistaa sinut nurkkaan, sano, että lähdet nyt pois tilanteesta, koska hän ei tunnu pystyvän käyttäytymään asiallisesti. Lähdet vaikka kävelylle.

(olen sitä mieltä, että sun on lopetettava suhde, voit kokeilla noita ihan mielenkiinnosta ennen kuin pääset lähtemään).

Toista et voi muuttaa, vain itse voit muuttaa tilanteesi. Ero on aina pieni pettymys mutta tässä tapauksessa ainoa mahdollisuus.

Ala heti suunnittelemaan muuttoa. Soita Naisten linjaan tai Nollalinjalle.

Kun nyt yrität eroon, on varmaa, että hän käy käsiksi. Siitäkin huomaat kuinka sairas tuo mies on. Kyseessä on kuitenkin ainoa elämäsi.