Missä euroopan maassa asuu epäkohteliaimmat ihmiset?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Saksassa. Monessa maassa olen asunut ja muutenkin aikalailla reissannut. Olin perhesyistä Saksassa lähes 3 v. Todella töykeää porukkaa! Olimme pohjoisessa, etelässä vieraillessa (esim. Munchenissä) huomasi kyllä, että porukka hieman ystävällisempää.
Tietenkään kaikista Euroopan maista ei ole kokemusta, mutta omien kokemuksieni perusteella Saksalaiset ovat olleet epämielyttävimpiä.
Saksalaisethan sulavat aina ihan täysin, kun kertoo olevansa Suomesta. Ja kohtelevat kuin kuningatarta. Olen ollut siellä monta kertaa ja kauan.
En ole vielä käynyt Hollannissa mutta jostain syystä törmään hollantilaisiin joka paikassa. Ainakin maansa ulkopuolella ovat sellaisia suoraan laukojia, eivätkä mitenkään kehittävästi. Ehkä heidät on siksi ulkoistettukin. :D
^^ Totta, saksalaisilta olen saanut minäkin suorastaan kuninkaallista palvelua.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa.
Kumma. Mä tapaan Suomessa kohteliaita ihmisiä. Kaikkialla paitsi Lahdessa. Jopa Pohjanmaalla, mutta se vaatii panostusta.
Suomi, Venäjä, Viro, Liettua, Puola, Ranska. Huomautan että kaikki muut kuin suomalaiset moikkaavat naapuria.
No kyllähän suomalaiset ovat kaikista töykeintä jengiä mutta se johtuu usein ihan puhtaasta junttiudesta. Siis ei olla sulavia maailmankansalaisia. Onhan brititkin aika wt mutta silti siellä sellainen ironinen kohteliaisuus pinnalla Have a nice day -tyyliin kun halutaan olla töykeitä.
Kiva kuulla, että Saksassa olette saaneet myös ystävällistä kohtelua! Toivottavasti ajat ovat myös muuttuneet. Omista Saksan vuosistani on vierähtänyt jo useita vuosia.
Omien kokemuksieni mukaan kielen osaaminen vaikuttaa tosi paljon kohteluun. Puhun ranskaa kohtalaisesti, ja olen aina saanut siellä ystävällistä kohtelua. Saksankieleni taas on todella surkea ja ehkä sekin vaikuttaa ihmisten kohteluun. Minkähänlaista kohtelua Suomessa saisi, jos ei yhtään puhuisi kieltä?
Saksassa olen saanut etittäin ystävällistä palvelua. Epäkohteliasta on sen sijaan Ranskassa. Ei tekisi mieli kysyä koskaan yhtään mitään siellä. Sitä toivoo pärjäävänsä ilman mitään kontaktia paikallisiin asiakaspalvelijoihin :/
^ Saksalaiset osaavat kyllä englannin kieltä.
Ranskassa ja Venäjällä on ollut epäystävällisintä porukkaa.
Suomen länsirannikolla on sellainen kaupunki ku Pori. Ni siellä.
Suomen Tampereella minua on osoiteltu sormella ja huudettu h.uor a keskellä kirkasta päivää. Tamperelaiset ylipäätään epäkohteliaita.
Vierailija kirjoitti:
Suomen Tampereella minua on osoiteltu sormella ja huudettu h.uor a keskellä kirkasta päivää. Tamperelaiset ylipäätään epäkohteliaita.
Ja Seinäjoella
Puolessa niin epäkohteliasta, että en ensin ollut varma voiko olla tottakaan.
Ranskassa taas tosi kohteliasta, kun liikuin yksin rattaissa olevan lapsen kanssa niin rattaita autettiin kantamaan, ovia availtiin jne. Suomessa taas ennemmin paiskataan ovet rattaiden päälle.
Vierailija kirjoitti:
Ei Venäjä kuulu mun laskuissani Eurooppaan.
Islantilaiset ei olleet kovin vieraanvaraisia ja kylmempiä kuin suomalaiset.
Ihan eri kokemukset islantilaisista. Ystävällisiä ja asiallisia, vaikkeivat ihan puheliaimmasta päästä olekaan. Kuppia ottaneina olivat kyllä kovastikin seurallisia, mutta niin lienee monilla kansallisuudesta riippumatta.
Niistä joissa olen käynyt, Saksassa ja Ranskassa.
Mukavia ihmisiä olen kohdannut tietysti Suomessa ja kaikkialla muualla: Virossa, Briteissä, Itävallassa, Ruotsissa, Kreikassa, Italiassa, mitä noita nyt on.
Oma käytös on ratkaisevan tärkeää.
Venäläiset käyttäytyvät ulkomailla kuin maailman omistajat: he ovat töykeitä, hymyttömiä, ylimielisiä ja tyytymättämiä. Heistä ei pidetä missään.
Käyttäydyn kuin olisin vieraana talossa. Puhun kohteliaasti, hymyilen, en edellytä saavani erikoiskohtelua, silti saan sitä usein. Sympaattiset ihmiset ovat auttaneet uskomattomissa ongelmissa. Maa jossa viihdyn parhaiten on Italia. Älä tungeksi, ahnehdi, hosu, vertaa toista maata Suomeen. Ole väsyneenä, nälkäisenä ja epätietoisenakin kohtelias, niin asiat järjestyvät.
Viimeisin sotku oli Sisiliassa. Hyppäsin rohkeasti minibussiin,jonka piti ajaa rengasreitti ja palata hotellilleni. Helppo homma, seuraisin reittiä kartasta, pikatutustuminen Siracusan vanhaan kaupunkiin. Vaan mitäs kummaa... menetin suuntatajuni. Kysyin kompuroivalla Italiallani että missäs nyt mennään. Koko bussillinen neuvoi parhaansa mukaan, myös turistit. Bussit ei aina seuraa reittiä, on ruuhkia, tie poikki, tietöitä. Ihmiset hymyilivät ja nyökkivät, kyllä, sanotaan kun olet perillä - no problema! -. He huusivat kuljettajan pysähtymään, ja hätistivät minut ulos oikeassa paikassa. No problema!🙂