Miltä mahtaa tuntua miehestä, jolla on jossain avioton lapsi, johon ei pidä yhteyttä?

Luultavasti ovat.

Ei se luultavasi  edes muista sen muksun olemassaoloa.Tai sitten sitä  ketuttaa kun muija jätti ehkäisyn veks kertomatta. Lapsi on samantekevä.

Sain tällaiselta exältä viime vuonna äitienpäiväonnittelut (taas), lapsesta ei ole koskaan (15 vuoteen) välittänyt.

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Mikset sä  tajua että jos sitä lasta ei ole halunnut, se on ihan sama onko se vai eikö ole olemassa, Ei sillä ole merkitystä tai arvoa eikä sitä mieti.Koska itselle sitä ei ole olemassa.

Jonkinlainen narsisti/psykopaatti pitää olla. Ka silloin ei lapsen kärsimys tunnu missään.

Suojelevat itseään. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Mikset sä  tajua että jos sitä lasta ei ole halunnut, se on ihan sama onko se vai eikö ole olemassa, Ei sillä ole merkitystä tai arvoa eikä sitä mieti.Koska itselle sitä ei ole olemassa.

Vain äärimmäisen narsistinen ihminen ajattelee, että toisen olemassaolo riippuu omista haluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Mikset sä  tajua että jos sitä lasta ei ole halunnut, se on ihan sama onko se vai eikö ole olemassa, Ei sillä ole merkitystä tai arvoa eikä sitä mieti.Koska itselle sitä ei ole olemassa.

Vain äärimmäisen narsistinen ihminen ajattelee, että toisen olemassaolo riippuu omista haluista.

Ihmiselle joka ei ole sitä lasta halunnut, sitä lasta ei ole olemassa. Onhan se nähty jo  monta kertaa. Ei se vaadi narsismia,ainoastaan välinpitämättömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Koska ei se "oma liha ja veri" luo automaattisesti mitään mystistä tunnesidettä. Ellei lapsen kanssa ole ollut missään tekemisisssä, ei välttämättä edes koskaan nähnyt, niin ei se merkitse sen yhtään sen enempää kuin kuka tahansa vieras ihminen.

Miltä tuntuu äidistä, joka muistaa päivittäin kertoa lapsille, että haluaa omaa aikaa, haluaa vapaan viikonlopun jne.?

Varmasti traumatisoinut ja kokee syvää häpeää, että ei ole pitänyt yhteyttä. Lukkiutunut tilanteen kanssa ja ei tiedä, miten voisi enää näin monen vuoden jälkeen aloittaa puhtaalta pöydältä. Vanhempien ero voinut olla riitainen. Sosiaalisilta taidoilta heikko mies, ei uskalla näyttää minkäänlaisia tunteita asiaan liittyen.

Kysyin kerran isältäni onko hän koskaan ajatellut minua (olen siis puhunut hänen kanssaan vain kerran) ja hän sanoi ihan suoraan, ettei kyllä ole. Toisaalta hän myönsi, ettei ollut kehdannut kertoa olemassaolostani nuoremmalle lapselleen (ikäeroa meillä on alle vuosi). Miltä mahtaa lapsesta tuntua, kun saa viimeistään perunkirjoituksissa tietää, ettei isä välittänyt hänestä ollenkaan siksi, että on tämän lihaa ja verta, ja että aivan hyvin se olisikin voinut olla hän, johon ei pidetty yhteyttä?

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti ovat.

Eivät kaikki asiat ole ihan yksinkertaisia tai mustavalkoisia, mutta surullista se on kuitenkin lapsen kannalta.

Katkeroituminen on huono juttu, olisipa siihen aihetta tai ei.

Hän on itsesäälin vallassa koska joku ilkeä nainen on hänet väkisin ottanut siitoskaluksi.

Vierailija kirjoitti:

Hän on itsesäälin vallassa koska joku ilkeä nainen on hänet väkisin ottanut siitoskaluksi.

Tai lähes painostanut naisen kanssaan pikaseksiin välittämättä käyttää kondomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Koska ei se "oma liha ja veri" luo automaattisesti mitään mystistä tunnesidettä. Ellei lapsen kanssa ole ollut missään tekemisisssä, ei välttämättä edes koskaan nähnyt, niin ei se merkitse sen yhtään sen enempää kuin kuka tahansa vieras ihminen.

Eli se olisi oikeastaan ihan sama, vaikka vaimon lapsi paljastuisi naapurin Pentin lapseksi, koska viis biologiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Mikset sä  tajua että jos sitä lasta ei ole halunnut, se on ihan sama onko se vai eikö ole olemassa, Ei sillä ole merkitystä tai arvoa eikä sitä mieti.Koska itselle sitä ei ole olemassa.

Vain äärimmäisen narsistinen ihminen ajattelee, että toisen olemassaolo riippuu omista haluista.

Ihmiselle joka ei ole sitä lasta halunnut, sitä lasta ei ole olemassa. Onhan se nähty jo  monta kertaa. Ei se vaadi narsismia,ainoastaan välinpitämättömyyttä.

Niin mutta normiaikuinen pystyy sisäistämään että joku tosiasia on tosiasia, vaikka se ei ihan oman suunnitelman mukaan mennytkään, ja kantamaan vastuun asiasta. Jotain vikaa on luonteessa jos pystyy suhtautumaan vaan että teinpä lapsen, eikä kinee.

Riippuu varmaan siitä onko äiti synnyttänyt vahinkolapsen vastoin miehen tahtoa. Voi olla, että tuossa skenaariossa kaikki miehet eivät ole valmiita isiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten voi elää, kun tietää, että jossain on lapsi omaa lihaa ja verta? Jonka on hylännyt?

Mikset sä  tajua että jos sitä lasta ei ole halunnut, se on ihan sama onko se vai eikö ole olemassa, Ei sillä ole merkitystä tai arvoa eikä sitä mieti.Koska itselle sitä ei ole olemassa.

Vain äärimmäisen narsistinen ihminen ajattelee, että toisen olemassaolo riippuu omista haluista.

Ihmiselle joka ei ole sitä lasta halunnut, sitä lasta ei ole olemassa. Onhan se nähty jo  monta kertaa. Ei se vaadi narsismia,ainoastaan välinpitämättömyyttä.

Niin mutta normiaikuinen pystyy sisäistämään että joku tosiasia on tosiasia, vaikka se ei ihan oman suunnitelman mukaan mennytkään, ja kantamaan vastuun asiasta. Jotain vikaa on luonteessa jos pystyy suhtautumaan vaan että teinpä lapsen, eikä kinee.

En ole samaa mieltä. Minusta jotain vikaa on naisessa, joka synnyttää lapsen vastoin miehen tahtoa. tuo setelma kun ei ole myöskään lapsen etu.