Suomalaisten juhlapukeutuminen
Taas on kevät ja kohta alkaa valmistautuminen erilaisiin juhliin. Mutta miksi, oi miksi suomalaiset eivät viitsi pukeutua niihin kunnolla. Liian monta kertaa tullaan farkuissa ja jopa puutarhakengissä ylioppilasjuhliin tai nuoriso minihameissa ja liian avonaisissa paidoissa kirkkohäihin. Silloin kun nyt muutaman kerran vuodessa tulee kutsu juhliin niin olisi kunnioitettava juhlakalua ja pukeuduttava juhlavasti.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Räkäporukka viihtyy räkäporukan seurassa oman koodistonsa mukaisissa asusteissa.
Joillakin ongelma on käytöksessä, jos ei asusteissa.
Juhlapuvut on mauttomia. Miettikää sitä miesten perinteistä tummaa tai mustaa pukua. Ei sovi edes hautajaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsken kävin juuri etsimässä hautajaisiin sopivaa mekkoa. Mistä niitä löytyy?
Oli juuri lähinnä kevään juhliin sopivaa tavaraa.
Älä nyt viitsi, aikuinen ihminen. Missään ei myydä jakkupukua mustana? Siihen mustat sukkahousut ja matalakorkoiset kengät. Siinä sulla vaatteet hautajaisiin.
Älä viitsi aikuinen ihminen sekoittaa MEKKOA jakkupukuun. Aivan eri asia.
Sen jakun alla on usein koteloMEKKO tai pusero ja hame. Ilman jakkuakin sopiva hautajaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Juhlapuvut on mauttomia. Miettikää sitä miesten perinteistä tummaa tai mustaa pukua. Ei sovi edes hautajaisiin.
Musta tai tumma puku pitää olla miehillä hautajaisissa!
juhlakalu on kyllä härski sana.
Pönöttäjien ja "minä olen parempi kuin te muut" -ihmisten kokoontumisajot tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna menin mun aikuisen tytön kanssa mun kuopuksen kevätjuhliin ja tunsimme itsemme ylipukeutuneiksi, kun meillä oli siistit mekot päällä, ei edes mitkään erityisen juhlavat, mutta ei ihan arkisetkaan. Siellä oli suurin osa juhlavieraista farkuissa, lököttävisssä t- tai collegepaidoissa, lenkkarit tai crocsit jalassa, jotka oli osalla vieläpä likaiset, ihan kuin olisivat suoraan pellolta tulleet. Kaupungissa kuitenkin asutaan. Kyllä se minunkin silmiin otti, vaikka yleensä en edes toisten pukeutumiseen huomiota kiinnitä.
Kasarilla ala-asteella kaikki olivat pukeutuneet koulun juhliin juhlavasti. Myös ne kaikkein köyhimmät. Järkytyin kun lapseni koulun juhlissa suuri osa oli pukeutunut arkivaatteisiin ja jopa likaisiin sellaisiin. Juhlissa on aivan eri tunnelma, kun myös juhlayleisö on pukeutunut tilaisuuden mukaan. Ei se tarkoita kallista pynttäytymistä. Pukeutuminen on osa lapsen tapakasvatusta.
1960-luvulla maalla asuessamme käytettiin sunnuntaisin ns. pyhävaatteita, vaikka aika harvoin käytiinkin kirkossa jumalanpalveluksissa. Silti niin lapsilla kuin aikuisilla oli pyhävaatteet, esim. meillä tytöillä mekot tai hame ja pusero, samoin äidillä. Sunnuntai oli myös yleinen kyläilypäivä, joten menipä itse tai sattuipa meille tulemaan vieraita, olimme valmiiksi siistejä, mukavaa niin itselle kuin vieraille.
Vielä tuota aiempina vuosikymmeninä naisilla oli arkena naapurissa piipahtaessaan kudin mukananaan, ei kuitenkaan sunnuntaisin, silloin kylässä käyminen oli jotenkin astetta juhlavampaa, mentiin pariskuntana tai koko perheenä (pyhävaatteissa), eikä naisilla sitä kudinta tosiaan ollut mukana. Osattiin pukeutumisella ja käyttäytymisellä erottaa arki- ja juhla/pyhäpäivät.
Nykyään tosiaan ihmettelen, miten nuorten tyttöjen annetaan pukeutua, anteeksi vaan, kuin katunaiset, eikö vanhemmilla ole enää mitään otetta nuoriin? Eipä sillä, eivät pojat osaa useinkaan pukeutua tilaisuuden mukaan, miten osaisivatkaan kun eivät isänsäkään.
Sain kerran kutsun elokuvan ensi-iltaan ja ensi-ilta juhlaan. Kutsussa luki juhla-asu. Kysyin pukeutumisneuvojalta, mitä juhla-asu tässä tilanteessa tarkoittaa. Hän sanoi, että vapaamuotoinen, mutta tilannetta juhlistava asu. Laitoin siistin asun/mekon. No, olin ihan ylipukeutunut. Tuntui siltä, etteivät edes elokuvaan osallistuneet (kuvaajat jne) halunneet juhlistaa oman työnsä tulosta. Vähän surullista.
Myös minua ärsytti ja oksetti, kun yksissä rippijuhlissa juhlittava tyttö oli pukeutunut iltapuvun tyyppiseen spagettiolkaimiseen luomukseen. Tytön kaverit samalla linjalla. Onko nykyisin siis tarkoitus pukeutua kuin yökerhoon lähtiessä? Tai katsoa jostain Seiskasta mallia, kuinka isossa maailmassa juhlapukeudutaan.
Muistan itselläni olleen omissa rippikekkereissäni puolihameen (punavalkoinen - skandaali!) ja valkoisen paitiksen.
Sama tyttö valmistui ammattiin pari vuotta siitä eteenpäin. Juhlat pidettiin tyyliin ylioppilasjuhlat, vaikka eivät sitä olleet. Taas hepenet, spagettiolkaimet ja liehua jokaisella, niin juhlittavalla kuin vieraillakin (nuorilla siis), kenkinä jotkut ihme nirunarut, joissa korkoa huimasti, lähinnä tuli mieleen pornofilmit.
Tässä oli kyse siis siitä, että kerättiin rahaa.
Ilma on hyinen tuolloin, juhlat ulkona joten juhlittavan olikin pakko sonnustautua nahkatakkiin ...
Itse katsoin että yläosani näytti liian avoimelta, joten laitoin ilmavasti huivin kaulan ja hartioiden ympärille. Huivilla voi korjata paljon.
Vierailija kirjoitti:
1960-luvulla maalla asuessamme käytettiin sunnuntaisin ns. pyhävaatteita, vaikka aika harvoin käytiinkin kirkossa jumalanpalveluksissa. Silti niin lapsilla kuin aikuisilla oli pyhävaatteet, esim. meillä tytöillä mekot tai hame ja pusero, samoin äidillä. Sunnuntai oli myös yleinen kyläilypäivä, joten menipä itse tai sattuipa meille tulemaan vieraita, olimme valmiiksi siistejä, mukavaa niin itselle kuin vieraille.
Vielä tuota aiempina vuosikymmeninä naisilla oli arkena naapurissa piipahtaessaan kudin mukananaan, ei kuitenkaan sunnuntaisin, silloin kylässä käyminen oli jotenkin astetta juhlavampaa, mentiin pariskuntana tai koko perheenä (pyhävaatteissa), eikä naisilla sitä kudinta tosiaan ollut mukana. Osattiin pukeutumisella ja käyttäytymisellä erottaa arki- ja juhla/pyhäpäivät.
Nykyään tosiaan ihmettelen, miten nuorten tyttöjen annetaan pukeutua, anteeksi vaan, kuin katunaiset, eikö vanhemmilla ole enää mitään otetta nuoriin? Eipä sillä, eivät pojat osaa useinkaan pukeutua tilaisuuden mukaan, miten osaisivatkaan kun eivät isänsäkään.
Oletko 100 v? Ainakin narinasta päätellen voisi niin ajatella. Tajuatko, että tuosta ajasta on yli 50 v.
Yksissä talvihäissä yhdellä perheellä oli kaikilla farkut jalassa ja lyhythihaiset kauluspaidat. Ensin ajattelin että tulivat vain kirkkoon, mutta ei. Miltähän tuntui olla arkivaatteissa koko muun juhlaväen ollessa parhaimmissaan? Vaikka talvi, silti oli mekkoja ja korkkareita muilla. Sulhanenkin oli elämänsä ensimmäistä kertaa pistänyt puvun päälle, vaikka tunnettu siitä, että likaiset verkkarit ovat hänen juttunsa. Noh, onneks hääpari ei näyttänyt pahastuvan vieraistaan, mikä tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Olin viime vuonna kotipaikkakunnalla (maaseutua) rippikirkossa ja porukka oli siellä crockeissa ja huppareissa. huhheijaa. Tuntuu, että tämä huononee vuosi vuodelta, kyllä vielä ennen vanhaan kaikilla ainakin se (liian pieni) rippipuku oli ja siistit vaatteet naisilla.
Riippuu paikkakunnasta. Täällä akateemisvoittoisessa tuppukylässä kaikilla oli vaatteet viimeisen päälle kuten kuuluukin. Kaupunkilaisvanhempani kun saapuivat maalaiskirkon pihalle, totesivat että täällä ei mitään köyhää porukkaa autoista päätellen ripitetä.
Jos vaatteet on puhtaat, ehjät ja siistit niin mitäpä väliä tuolla on? Aika pirun pinnallista tuomita vaatteiden takia kantaja.
Aivan sama olla verkkareissa tai 5000€ puvussa, ei se sitä ihmistä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna menin mun aikuisen tytön kanssa mun kuopuksen kevätjuhliin ja tunsimme itsemme ylipukeutuneiksi, kun meillä oli siistit mekot päällä, ei edes mitkään erityisen juhlavat, mutta ei ihan arkisetkaan. Siellä oli suurin osa juhlavieraista farkuissa, lököttävisssä t- tai collegepaidoissa, lenkkarit tai crocsit jalassa, jotka oli osalla vieläpä likaiset, ihan kuin olisivat suoraan pellolta tulleet. Kaupungissa kuitenkin asutaan. Kyllä se minunkin silmiin otti, vaikka yleensä en edes toisten pukeutumiseen huomiota kiinnitä.
Koulun kevätjuhliin? Sellainen oman elämänsä Hyacint Bucket siellä.
Kyllä ne koulujen juhlat on ihan juhlia, varsinkin lapsille tärkeitä. Minusta aikuisten olisi hyvä näyttää esimerkkiä lapsille, että juhliin tosiaan puetaan juhlavaatteet päälle. Tai vähintäänkin siistit vaatteet, eikä mitään likaisia lenkkareita ja tukka sekaisin.
Opettajat ovat yleensä noissa juhlissa osanneet pukeutua sopivalla tavalla.
Kummilapsen synttäreillä me vieraat olimme pukeutuneet siististi, oli farkkuja, nättiä neuletta/puseroa ja taisi olla jollakin mekkokin (eli ei mitään juhlavaatteita, mutta siistiä kuitenkin), mutta lapsen isällä oli jalassaan collarit. Olisihan tuo voinut vaikka farkut kaivaa kaapista niiksi muutamaksi tunniksi.
Kyllä aikuinen mies on täysi luuseri jos hänellä ei ole yhtä pukua ja siihen sopivia kenkiä. Ei paljon vaadi, ja kuten täällä on todettu, puku kestää miehellä monta vuotta. Jos on sellainen työ, että pukua tarvitsee joka päivä, palkkakin toki on sellainen että voi ostaa laatua. Muuten häissä ja hautajaisissa jne. käytettävän puvun saa ihan kohtuuhintaan, varsinkin kun jakaa käyttökertojen määrällä. Sitten kunnon kengät ja paita. Solmioita kuka tahansa aikuinen mies saa (ainakin minä olen saanut) lahjoina niin paljon että riittävät loppuelämäksi, olisiko minulla niitä 20-30. Kevyet kesävärit rippijuhliin, tummempaa hautajaisiin jne. Viimeksi tätini hautajaisissa me miehet olimme puvuissa - paitsi yksi, jolla oli villapaita. Hän nyt onkin sellainen tyyppi elämältään ja uraltaan että sitä saattoi odottaakin.
Mies 47.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alipukeutumista näkee ihan Linnan Juhlissakin.
Ja sitten kampaajalla/meikkauksessa käynti ennen juhlia on todella harvinaista Suomessa.
Pukeudun tilaisuuden mukaan ja laittaudun siististi, mutta en todellakaan ala käydä kampaajalla tai meikkauksessa yksiäkään juhlia varten. Jos minun naamani ei juhliin kelpaa, sopii jättää kutsumatta.
Niin. Tuohan on se yleinen wt-asenne elämässä. ”Jos en kelpaa näin, painukaa hemmettiin. Minä en ala itseäni muuttamaan” jne.
Sinusta on WT jos ei ole ammattilaisen tekemä meikki tai tukka? Sanoin jo että laittaudun juhliin asiallisesti. Mitä ihmettä??
Minusta mies hyvinistuvassa puvussa on komea silmää hivelevä näky. Samoin nainen istuvassa juhlapuvussa sekä lapset. Meillä kaikki on olleet tähänmennessä hyvinpukeutuneita niin häissä, hautajaisissa kuin rippijuhlissa. Täällä on hyviä kirppiksiä ja niistä on löytynyt esim poikien tummat puvut. Juhla tuntuu juhlalta, kun on pukeutunut. Lapset oppivat tapakulttuuria.
Entäpä jos on sandaalit 😂 Tää on aina yhtä huvittavaa, juupas, eipäs...