Pahinta mitä nykyinen kumppanisi on sinulle koskaan tehnyt

Vierailija kirjoitti:

Meillä nyt on asiat hyvin ettei ole tapahtunut mitään järkyttävää. Eniten on loukannut luoton puute. Ei ikinä lainaa esimerkiksi kännykkäänsä mistään syystä. En siis tavallisesti toisen kännykkää käytä, mutta esimerkiksi jos omani ei satu olemaan lähellä ja pitäisi netistä nopeasti katsoa jokin juttu, ei mieheni suostu lainaamaan. Sen sijaan mieheni kyllä tietää salasanani ja saa lainata. En todellakaan katsoisi hänen viestejään tms. Ei vain luota jostain syystä.

Toinen on tyhjät lupaukset eli luvataan tehdä jotain ja sitä ei sitten koskaan tapahdu.

Te joilla on oikeita ongelma, raiskataan tms. niin lähtekää menemään!!

En ymmärrä ihmisiä, jotka jää tuollaiseen suhteeseen. Mikä siinä yksin olemisessa on niin pelottavaa?

No, pahinta on vaikea valita. Elämä jatkuvaa sinnittelyä; haukkuu mua sukulaisilleen, ei osallistu mihinkään kotitöihin tai lapsienhoitoon, jos hänet herättää liian kovaäänisellä keskustelulla lasten kanssa, niin jo on helvetti irti, hänen suvussa tabuja, joista ei voi minulle kertoa, lista loputon.

niin, tiedän että olisin onnellisempi ilman tuota.

Joi kännit sukulaistensa häissä, joissa 1 vieraista ahdisteli (sanallisesti ja vähän yritti muutakin) minua. Pääsin pakenemaan tilanteesta, mutta jäin käytännössä yksin pöytäämme, koska mies oli täysin kännissä (melkein sammunut) ja sukulaisiaan en tuntenut. Vähällä olen kyllä selvinnyt kun noita tarinoita lukee.

Vierailija kirjoitti:

Pyysin sitä tuomaan Omar-munkkeja niin se SAATANA toi berliininmunkkeja 😭

No mutta, sillähän on sitten hyvä maku ainakin. Berliinin munkithan on paljon parempia kuin Omar munkit!

Haukkunut riidellessä mm. aivovammaiseksi ja kusipääksi.

Syylistäminen. Myös kaikkien sukulaisten syyllistäminen.

Haukkuminen ja rumasti puhuminen, raivoaminen mitättömästä asiasta. Haukkuu mut, suvun ja kaverit lyttyyn.

Sanonut h sanan, tyhmä, mielisairas yms.

Ei osaa muutoin käsitellä stressiä. Onneksi nämä kohtaukset ovat aikalailla menneisyyttä. Kovasti kyllä mietin miksi jatkan.

Juonut joskus liikaa niin että seuraava päivä on mennyt mönkään. En nyt kyllä osaa ihan sanoa onko tuo varsinaisesti minua kohtaan tehty teko. Ei ole koskaan nimitellyt mitenkään. Yhdessä 18 vuotta.

Tehnyt nimissäni ison velan. Luottotiedot kuralla ja velka uolla.

Ei helvetti että naiset sitten ovat tyhmiä. Ihan vapaasta tahdosta tuollaisten kanssa eli ihan ootte miehenne ansainneet.

Ei minulla kyllä ole mitään kunnoitusta naisia kohtaan enää sen jälkeen kun löysin vauva palstan.

Vierailija kirjoitti:

On jättänyt kertomatta tärkeitä asioita ja puuhastellut selän takana, ei siis pettämistä, mutta luottamuksen pettämistä kyllä. Asiat tulivat tietooni mutkan kautta ja sen jälkeen asiaa ensin yritettiin selvittää, mutta sen käydessä mahdottomaksi peli vihellettiin poikki ja otin muutaman päivän aikalisän. Mies sai sillä aikaa mietittyä käytöstään ja totesi sen olleen todellakin epäasiallista. Kävimme tilanteen läpi ja sovimme tiettyjä suhteemme pelisääntöjä. Tämän jälkeen meillä ei ole ollut mitään vastaavaa tai lähimainkaan yhtä vakavaa konfliktia. Tästä on pian 2 vuotta aikaa, eli uskon miehen ymmärtäneen asian.

En todellakaan jatkaisi suhdetta sellaisen epäasiallisen käytöksen jäljeen, jota toinen ei ihan aidosti ja vastuun ottavalla tavalla katuisi ja joka ei loppuisi siihen saman tien.

Enkä todellakaan sääli naisia, jotka jäävät raiskaajan, pahoinpitelijän tai alistajan kanssa suhteeseen. Jääminen on sallimista.

Täällä sama, ei pettämistä mutta vähintäänkin kyseenalaista käytöstä ja sen salailua, ja toisen tunteiden tietoista huomioimatta jättämistä parisuhteeseen kuulumattomien salaisten suhmurointien kustannuksella. Erona se että ei koe tehneensä mitään väärin. Tuntuu, että asiat ei ole ennallaan enää. Liekö lopun alkua.

Vierailija kirjoitti:

Ei helvetti että naiset sitten ovat tyhmiä. Ihan vapaasta tahdosta tuollaisten kanssa eli ihan ootte miehenne ansainneet.

Ei minulla kyllä ole mitään kunnoitusta naisia kohtaan enää sen jälkeen kun löysin vauva palstan.

Voi kyynel. Jonkun kitkerän k*sipään kunnioitusta varten mä elänkin.

Vierailija kirjoitti:

Lyönyt niin kovaa että meni taju. Syy: herätin sen päikkäreiltä kun laitoin TV:n päälle..

Toivon, että ymmärrät lähteä.

Ei kai ole hirmu kiinnostava persoona...että kannnattaisi jatkaa syvemmälle....

Tai kuin?

Mitä etsit?

Vierailija kirjoitti:

Lyönyt niin että nenä murtui.

Surullista.

Se taisi olla merkki, että ”koeta nyt tajuta lähteä tästä mun lähipiiristä tai tulee lättyyn uudemman kerran”.

Koeta nyt vaan ottaa siitä vinkistä vaari ja mene hyvä nainen.

Nyt muistan taas, miksi valitsin olla mieluummin sinkku entä huonossa suhteessa. Kiitos muistutuksesta, helpotti hieman.

Etsinyt seuraa netistä. Ei ollut siis mikään deittisivusto, eikä asia mennyt kovin pitkälle, kun jäi kiinni. Oli kertonut kuitenki aika henkilökohtaisia asioita eteenpäin, sekä suoranaisesti haukkunut minua ja se kyllä satutti. Löysin vuosia myöhemmin kuvakaappauksia omeglen tms keskusteluista. Satutti edelleen, en edelleenkään pysty luottaa täysin. Aina kun tulee mahdollisuus, luen messengerin ja whatsappin viestit. Enää ei ole tullut vastaan mitään, joko on viisastunut tai peittelee paremmin..

Oltiin siis tuossa vaiheessa seurusteltu juuri ja juuri pari vuotta.

Kohta vuosikymmen yhdessä.

Mieleeni jäi kun ystäväni sanoi, ettei halua minun päätyvän jonnekin alibin kanteen jossain tragediassa, kun mustasukkainen mies menee liian pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Syylistäminen. Myös kaikkien sukulaisten syyllistäminen.

Haukkuminen ja rumasti puhuminen, raivoaminen mitättömästä asiasta. Haukkuu mut, suvun ja kaverit lyttyyn.

Sanonut h sanan, tyhmä, mielisairas yms.

Ei osaa muutoin käsitellä stressiä. Onneksi nämä kohtaukset ovat aikalailla menneisyyttä. Kovasti kyllä mietin miksi jatkan.

Älä hirveästi mieti. Onhan tossa jo.

Tai puhu...jos ymmärtää ruveta käyttäytymään...voi olla ettäq puhuu niinkuin on kodissaan puhuttu...

Kerro, että se loukkaa ja kuulostaa hirveältä.

Pettänyt luottamuksen silloin, kun olisin häntä eniten tarvinnut. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta mies ei reagoinut lainkaan. Kerran suostui pakotettuna mukaani psykologille, jotta voisimme yhdessä puida asiaa. Toista kertaa ei lähtenyt, koska ongelmahan oli vain minun pääni sisällä. Vastaavanlaisia tapauksia on ollut muulloinkin, isompia ja pienempiä. Nykyään hän ei viitsi pyynnöstäni edes varata terapia.-aikaa lapselle, vaikka hän voisi sen paremmin hoitaa kuin minä. No, erohan tässä tulee.

Yritti kuristaa paidallaan. Ei toki ihan tosissaan, koska olisin kuollut. Jäljet jäi. Ero ollut mielen päällä jo kauan.

Raiskasi. Löi hetkeksi tajun kankaalle. Haukkunut systemaattisesti laiskaksi. Valehdellut ja tuhlannut yhteiset rahat.