Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu Mellunmäen eskarilaisista
09.04.2018 |
Miten on mahdollista, että syksystä asti on mietitty, että mitä tehtäisiin, kun on ongelmia ja näin 7 kk pohdinnan jälkeen päätetty, että ryhmään tulee yksi aikuinen lisää. Ja vanhempien kanssa on peräti kaksi kertaa keskusteltu lasten tilanteesta, muuten on tyydytty miettimään ja seuraamaan.
Miksi en opiskellu LTO:ksi, jos työtehtävissä saa kääntää selkänsä, kun näkee väkivaltaa.
Kommentit (166)
Pitäisi varmaan tehdä kansalaisaloite, että nämä sopeutumattomat ja muille vaaralliset lapset saataisiin omiin erityiskouluihin ja päiväkoteihin. Ns. tehovalvontaan ja pois kiusaamasta ja vahingoittamasta muita. Enemmistön edun tulisi olla aina yksilön etua painavampi kun punnitaan syitä ja seurauksia, oikeutuksia jne. Millä oikeudella yksi saa milloin mihinkin vaikeisiin kotioloihin tai muuhun ongelmaan vedoten kohdistaa jatkuvasti väkivaltaa ja epäsopivaa käytöstä toisia lapsia kohtaan? Yhden lapsen tragediasta tehdään herkästi koko luokallisen tragedia kun kouluviihtyvyys ja oppiminen kärsivät.
Rikolliset aikuisetkin saavat sanktion ja heidät potkitaan pois työpaikalta ja tarvittaessa jopa vankilaan jos ei edellytyksiä ole olla yhteiskunnassa yhteisten sääntöjen mukaan. Lapsi vasta harjoittelee olemista ja elämistä, mutta siitä huolimatta muiden ei kuulu joutua pelkäämään päivittäin väkivaltaa, ei henkistä eikä fyysistä. Jos ei aikuiset sietäisi työpaikallaan jatkuvaa tönimistä, hakkaamista, tappouhkauksia, huorittelua, kasvoille syljeskelyä jne., niin miksi ihmeessä pieni lapsi joutuu sitten sellaista sietämään?!
Säästösyyt ei ole kelvollinen perustelu. Nämä häiriintyneet aiheuttavat niin massiivista haittaa ja sen myötä kuluja läpi koko koulutaipaleen, että halvemmaksi taatusti tulee kun keskitetään ongelmat yhteen paikkaan ja annetaan muiden opiskella rauhassa. Väitän, että ajan myötä maksaa itsensä heittämällä takaisin kun kouluviihtyvyys ja opetukseen käytetty aika kasvavat kohisten. Heikoin aines joka tapauksessa jää heikoksi, turha uhrata koko vuosikertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuonne sentään saatiin 7 kuukaudessa yksi työntekijä lisää - meillä sitä on odotettu jo useita vuosia! Jos minä saisin päättää, meille olisi tullut vaikeaan tilanteeseen lisätyöntekijä kahdessa viikossa, mutta kaupungin johto (ja veronmaksajat) olivat asiasta eri mieltä. Ihan kuin olisi päiväkodin työntekijöiden vika, että lisäresursseja ei otettu heti käyttöön tai ei oltaisi tajuttu ongelmaa. Kyllä ne ovat meillä henkilökunnalla oikein hyvin selvillä ja myös keinot, jotka auttaisivat.
Asia vain julkiseksi ja päättävien henkilöiden nimet juttuun mukaan. Ikävä kyllä kiltteydellä ei saa hittojakaan, vaan vasta kun heittäytyy todella hankalaksi, niin asiat alkavat sujua.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi varmaan tehdä kansalaisaloite, että nämä sopeutumattomat ja muille vaaralliset lapset saataisiin omiin erityiskouluihin ja päiväkoteihin. Ns. tehovalvontaan ja pois kiusaamasta ja vahingoittamasta muita. Enemmistön edun tulisi olla aina yksilön etua painavampi kun punnitaan syitä ja seurauksia, oikeutuksia jne. Millä oikeudella yksi saa milloin mihinkin vaikeisiin kotioloihin tai muuhun ongelmaan vedoten kohdistaa jatkuvasti väkivaltaa ja epäsopivaa käytöstä toisia lapsia kohtaan? Yhden lapsen tragediasta tehdään herkästi koko luokallisen tragedia kun kouluviihtyvyys ja oppiminen kärsivät.
Rikolliset aikuisetkin saavat sanktion ja heidät potkitaan pois työpaikalta ja tarvittaessa jopa vankilaan jos ei edellytyksiä ole olla yhteiskunnassa yhteisten sääntöjen mukaan. Lapsi vasta harjoittelee olemista ja elämistä, mutta siitä huolimatta muiden ei kuulu joutua pelkäämään päivittäin väkivaltaa, ei henkistä eikä fyysistä. Jos ei aikuiset sietäisi työpaikallaan jatkuvaa tönimistä, hakkaamista, tappouhkauksia, huorittelua, kasvoille syljeskelyä jne., niin miksi ihmeessä pieni lapsi joutuu sitten sellaista sietämään?!
Säästösyyt ei ole kelvollinen perustelu. Nämä häiriintyneet aiheuttavat niin massiivista haittaa ja sen myötä kuluja läpi koko koulutaipaleen, että halvemmaksi taatusti tulee kun keskitetään ongelmat yhteen paikkaan ja annetaan muiden opiskella rauhassa. Väitän, että ajan myötä maksaa itsensä heittämällä takaisin kun kouluviihtyvyys ja opetukseen käytetty aika kasvavat kohisten. Heikoin aines joka tapauksessa jää heikoksi, turha uhrata koko vuosikertaa.
Hei alapeukuttaja! Taidat olla jonkun heikoimman lenkin äiti? Mitä ihan tarkalleen ottaen kritisoit tässä? Sitä, että se sinun hakkaajamussukkasi joutuisi ottamaan vastaan seuraukset väkivaltaisesta käytöksestään? Te leimautuisitte, sekö harmittaa? Voin kertoa, että kaikki inhoavat perhettänne ja lastanne joka tapauksessa ja vähemmän käytte muiden hermoille kun olette pois maisemista.
Eipä yllätä tää juttu lainkaan. Lasteni päiväkotiajoista jäänyt vahvasti mieleen, että se mikä tapahuu pk:ssa jää myös sinne. Kiusaamistapaukset ynm. kuitattiin aina sillä, että asia on käsitelty. Vanhemmille ei kerrottu mitään.
Kerran ollassani järkyttynyt, kun lapseni kasvot oli raavittu täyteen jälkiä kyselin mitä tapahtui.
Sain vastaukseksi " voi voi kyllä sä kerkeet järkyttyä vielä monta kertaa"
Pienet lapset opettelevat sosiaalisia taitoja ja toisten huomioimista - eli ettei toisia saa satuttaa, vaikka haluaakin tyydyttää omia halujaan ja tarpeitaan. Ihminenhän on fyysisesti väkivaltaisimmillaan kahden vuoden iässä. Onkin ihmeellistä, että pienten lasten ryhmäkasvatuksessa aikuisia on niin vähän suhteessa lapsiin, vaikka lapset nimenomaan tarvitsisivat lapsia ohjaavia aikuisia sosiaalistumiseen! 3-5- vuotiaiden ryhmässä voi olla 24 lasta ja 3 aikuista, joista vain kaksi lasten kanssa paikalla (kolmas ei vielä tullut omaan työvuoroonsa, tai jo lähtenyt kotiin, sairaana, kokouksessa tms.). Lapset joutuvat pärjäämään paljon itsekseen, eikä aikuinen ehdi ja pysty näkemään kaikkea, mitä ryhmässä tapahtuu. Jotenkin on ajauduttu ajattelemaan toisten satuttamista luonnonlakina, mihin ei muka voisi puuttua järkeistämällä henkilökuntamitoitusta lapsilukuun nähden. Tottakai ammattitaitoisen henkilöstön lukumäärän lisääminen nostaisi tehokkaasti lasten hyvinvointia ja toiminnan laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarista sitten kouluun jatkamaan kiusaamista. Opettajilla ei ole mitään keinoja puuttua. Aikuiset kääntävät selkänsä, tuttua päiväkodista. Ihmettelen ettei päiväkodeissa tapahdu vakavia loukkaantumisia. Mun lapsista toinen oli tikattavana terkkarissa, kun sai kivestä päähän. Toinen oli unohdettu pihalle parin muun lapsen kanssa.
Päiväkodin henkilökunta ei voi kertoa toisen perheen tai lapsen asioista muille, joten meillä ei ole mahdollisuutta infota muita perheitä, vaikka joku päiväkodin lapsista kärsisi vakavistakin tunne-elämän häiriöistä tai muista häiriöistä, jotka näyttäytyvät väkivaltaisuutena. Pienten lasten toiminnasta ei edes käytetä termiä väkivalta koska ajatellaan, ettei lapsi voi olla väkivaltainen, hänhän vasta harjoittelee oikeita toimintamalleja ja hänen persoonansa ja psyykeensä on vielä kehittyvä. Henkilökunta ei ole välttämättä nössöä, vaikka ei kertoisi päiväkotiryhmän tilanteesta avoimesti vanhemmille. Siihen vain ei ole siihen oikeutta, ja harva haluaa rikkoa toimintamääräyksiä oman työpaikkansa menettämisen uhalla. Vaikka palkka on pieni, on se yleensä työntekijälle tärkeä. Ei missään työpaikassa työntantaja katso hyvällä, että työpaikan ongelmia huudetaan julki maailmalle, joka paikassa on ohjeistukset mistä asioista saa puhua ja mistä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiva että tämä tuli julkisuuteen juuri nyt kun eskaripaikat oli jaettu. Olisi voinut jäädä Meltsin Laakavuoren ryhmät täyttämättä. Vaikka tämä jupakka koskee tämänhetkistä eskariryhmää ei todellakaan ole kiva fiilistellä että oma lapsi aloittaa eskarin tuossa "huippupaikassa". Jotain outoa olen kyllä huomannut aikaisemminkin esim. henkilökunnassa ja ilmapiirissä.
seuraava eskariluokka voi olla suht normaali.
Millä meinaat estää sen, ettei joku lapsi heitä äkillisesti toista lasta jollain esineellä? Onnistuuko estäminen kotona, jos perheessä on kaksi lasta, ja toinen haluaakin yhtäkkiä satuttaa toista? Ikävä kyllä yhteenottoja välillät tapahtuu, se on sekuntti pari, kun joku äkillisesti tekee pahaa toiselle, siinä ei ehdi aikuinen reagoimaan. Tilanteita voi toki ennakoida, mutta ei kaikkea eikä aina. Etenkään kun lapsia voi olla yhden aikuisen vastuulla jopa yli 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti henkilökunta on yrittänyt pyytää apua tilanteeseen mutta pk.n johtaja ja ylempi taho ei ole puuttunut asiaan tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan :(
Eikö LTO ole lainkaan vastuussa lasten turvallisuudesta? Siellä on hakattu, potkittu,syljetty jne. ja LTO:t muka voivat sanoa, että kun talon johto ei tähän puutu, niin mekin annetaan niiden hakata pienempiään?
Mitä näille pikkupedoille sun mielestä pitäisi näillä suhdeluvuilla tehdä em. tilanteissa?
Eristää ryhmästä. Julmaa eikä edes tehokasta, mutta jos ei osaa olla muiden kanssa, niin silloin ei ole muiden kanssa. Niin vankilassakin tehdään vaarallisille vangeille. Kyseessä on vähän kuin rokotuksen antama laumasuoja eli uhrataan muutama lapsi - tässä tapauksessa ne pikkupedot - jotta muut ovat turvassa.
Ei vaan väkivaltaiset lapset laitetaan tutkimuksiin ja tuloksen perusteella terapiaan. Päiväkodin virhe, olisi pitänyt osata toimia näin.
Mistä tiedät saako lapsi hoitoa tai käykö psykologilla? Vaitiolovelvollisuus joten et voisi millään tietää vaikka lapsi saisikin apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen lastentarhanopettajien syyllistämistä tämä on? Kyllä se on koko päiväkodin tai vähintään työtiimistä johtuvaa sekä niiden puuttellisista resursseista (henkilömäärä, koulutuksen puute jne.).
Lisäksi näistä viesteistä saa kuvan, että ltot eivät ole ryhmissä ikinä paikalla ja luuraavat palavereissa - niin, ehkä nukkariaikaan kerran kaksi viikossa.
Ltot julistavat olevansa ainoa ammattiryhmä, joka päiväkoteja pitää pystyssä. Tarkemmin vielä juuri yliopistossa opiskelleet. Kukaan muu ei ymmärrä eikä tajua mitään. Mutta, jos on moinen oikeus ja velvollisuus niin eikö myös vastuu ole yksin heillä? Jos jotain ikävää jostain kuuluu niin kas kummaa miten onkin koko työtiimissä vikaa.
Kuka on julistanut ja missä?
Lto: t kaikissa mahdollisissa some kanavissa.
Pistätkö muutaman lainauksen esimerkiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko seuraavia uutisia viime kuukausilta:
...
Ja täällä keskustellaan siitä, mitä väärin tai oikein yksittäinen työntekijä tekee. Pitäisi keskustella siitä, että peruspalvelut kuten hoito, hoiva, kasvatus, opetus ja sosiaalityö vaativat riittävän määrän henkilökuntaa. Se taas maksaa, jolloin kyse on poliittisista valinnoista.Miksi me suostumme tähän?
Olet asian ytimessä.
Me valitettavasti jopa haluamme tätä. Koko ajan tehdään uusia palveluita ja lisätään tukimuotoja. Eli enemmän ja useammalle. Lopulta rahat ei riitä ja pitää säästää. Lopputuloksena on laajat ja huonot julkiset palvelut.
Olisi paljon parempi pitää tarjonta kapeana ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin tehtäviin, joille sitten voitaisiin tarjota järkevät resurssit.
On ilmeisesti kivempaa tehdä uusia kivoja juttuja kuin pitää vanhat kunnossa. Edellinen hallitus mm. halusi tukea tuulimyllyjä: nyt maksamme satoja miljoonia tuulivoimatukea. Ennen vaaleja oli ehdotuksia tarjota ilmainen joukkoliikenne. Ei ilmaista sekään. Juuri äskettäin SDP ehdotti 600 miljoonan euron menolisäyksiä eriarvoisuuden vähentämiseen, mm. oppivelvollisuuden jatkamista (hyödytön ja kallis). Kokoomus sosialisoi yrityselämää yritystuilla jne.
Kaikilla noilla miljoonilla voisi poistaa henkilökintavajeen niistä tärkeistä palveluista joita halutaan säilyttää. Loppuja, kivoja mutta vähemmän tärkeitä, pitäisi karsia. Nyt lastensuojelu ei toimi, laajemmin ottaen julkisen puolen työntekijät uupuvat ja haluavat edes lisää palkkaa korvaamaan rankkaa työtä liian vähällä porukalla. Silti tätä ollaan haluamassa lisää.
Yhä useammin maksamme verot heikkotasoisista julkisista palveluista ja lisäksi yksityisen maksut koska omat lapset tai oma terveys halutaan hoitaa kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
No sanokaapa mitä voi tehdä väkivaltaiselle, aikuisia huorittelevalle, tappamisella uhkaavalle lapselle? Jos ei kerran mielenterveyspalvelutkaan tai lapsen vanhemmat voi asialle mitään - jos asia edes kiinnostaa. Mitä keinoja lastentarhanopettajalla on toimia? Luuletteko tosiaan, että sanominen ja käskeminen tehoaa? Tunteiden sanoittaminen, tunne- ja kaveritaidot yms. pedagogiset keinot vaativat vuosienkin käyttöä, jotta alkavat toimia. Joillekin lapsille niistä ei ole suurempaa vaikuttavuutta silloinkaan. Kun lapsen oma kasvuympäristö - neurologinen ympäristö tai sosiaalisena ympäristönä perhe - on vaurioittava, lapsi tarvitsee moniammatillista apua, mitä on vaikea lapselle meidän yhteiskunnassa saada. Rajojen asettamisesta on helppo puhua, mutta käytännön lapsiryhmätyössä uhmakasta, väkivaltaista, raivoavaa lasta tarvitaan pahimmillaan pitelemään kaksikin aikuista, jotta vältytään suuremmilta vaurioilta. Kuka pitää huolta tällöin muusta lapsiryhmästä, useita kymmeniä minuuttejakin? Kahden kolmen aikuisen tiimistä loppuu työntekijät helposti kesken. Tietenkin henkilökunta tekee kaikkensa, mutta se ei aina riitä.
No se häirikkölapsi pistetään pois sieltä päiväkodista vaikka huostaan ettei pilaa kymmenien muiden lapsuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7. Kaikki menee nukkariin, nukutti tai ei (kuuntelevat sadun ja kuuntelevat jonkun aikaa unimusiikkia, jos ei nukuta). Näin saadaan sille kolmanne ruokatauko. Käytännössä yksi pärjää nukkarissa, toinen siivoa paikkoja laittaa aamuulkoilun vaatteita kuivumaan ja kolmas tosiaan ruokailee. Sitten ei nukkuvat pääseekin touhuamaan ja aikaiseen aamuun tulleen työaika loppuu.
Täytyy tähän nyt todeta, että Mellunmäen tilanteeseen tämä ei sovi, koska eskarilaiset eivät enää yleisesti nuku päiväunia.
Samoin toteaisin näin helsinkiläisenä, että täällä useimmissa päiväkodeissa ei myöskään ole mitään käsiongelmaa (esim. lähihoitajaharjoittelijoitahan täällä on käytännössä aina päiväkodeissa nimenomaan pukemassa haalareita pienille) muuten kuin flunssakaudella, tai edes lähiesimiesongelmaa työn organisoinnissa, vaan ns. skaalausongelma. Helsingissä on varhaiskasvatuksen piirissä yli 2 kertaa se määrä lapsia kuin missään muualla Suomessa, edes naapurikunnissa. Tämä antaa asiakkaille valinnanvapautta, mutta toisaalta myös tekee koko systeemin johtamisesta vaikeampaa kuin kuin paikkakunnalla, jossa koko varhaiskasvatuksessa on vähemmän lapsia kuin täällä yhdessä yksikössä.
Omasta näkökulmasta siis Helsingissä on nimenomaan johtamis- ja kommunikaatio-ongelma. Kun organisaatiossa on neljä-viisi porrasta, käy liian usein niin, että "ikävät" asiat jumittavat kakkosportaaseen, eli käytännössä varhaiskasvatusyksikön (jossa voi olla viisikin pk:ia) johtoon, jossa niitä ei ole valtuuksia ratkaista, mutta niitä ei viedä enää eteenpäinkään. Kukaan ei siis ota vastuuta.
Tähän siis olen itse kiinnittänyt huomiota helsinkiläisnä varhaiskasvatuksen amatöörinä, mutta organisaatioista ja johtamisesta enemmän tietävänä äitinä, jolla on kokemusta kolmesta eri pk:sta ja yksiköstä.
Kyllä meidän päiväkodissa on eskareilla "lepohetki" eli kuuntelevat puolisen tuntia satua ja makaavat sen jälkeen paikallaan unimusiikkia kuunnellen vartin verran. Yksi syy tälle on, se että tämän 45min lapset on yhden aikuisen valvottavissa. Toki yllättävän moni vielä torkahtaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi hetkeksi (ne jotka nukkuu saa nukkua pidempäänkin).
Meilläkin oli, ei lainkaan vapaaehtoinen ja pakko olla nukkarissa 90 minuuttia. Sinä aikana hoitajat vietti siestaa takapihalla aurinkotuoleissa tällaisinä kevätpäivinäja työkokeilija vahti lapsia.
Tästä on kyllä 13 vuotta aikaa. Mutta menin hakemaan yllättäen lapseni päiväkodista aikaisemmin ja siellä leikkihuoneessa ihan koulutettu lastentarhanopettaja nukkui patjalla päiväunia, kun lapset leikkivät ympärillä keskenään. Tämä taitaa olla sitä kuuluisaa varhaiskasvatusta, mitä vain yliopistossa koulutetut opettajat osaavat tehdä.
Monta muutakin ihmeellistä tapahtumaa näin, kun pölähdin päiväkotiin joskus varoittamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanokaapa mitä voi tehdä väkivaltaiselle, aikuisia huorittelevalle, tappamisella uhkaavalle lapselle? Jos ei kerran mielenterveyspalvelutkaan tai lapsen vanhemmat voi asialle mitään - jos asia edes kiinnostaa. Mitä keinoja lastentarhanopettajalla on toimia? Luuletteko tosiaan, että sanominen ja käskeminen tehoaa? Tunteiden sanoittaminen, tunne- ja kaveritaidot yms. pedagogiset keinot vaativat vuosienkin käyttöä, jotta alkavat toimia. Joillekin lapsille niistä ei ole suurempaa vaikuttavuutta silloinkaan. Kun lapsen oma kasvuympäristö - neurologinen ympäristö tai sosiaalisena ympäristönä perhe - on vaurioittava, lapsi tarvitsee moniammatillista apua, mitä on vaikea lapselle meidän yhteiskunnassa saada. Rajojen asettamisesta on helppo puhua, mutta käytännön lapsiryhmätyössä uhmakasta, väkivaltaista, raivoavaa lasta tarvitaan pahimmillaan pitelemään kaksikin aikuista, jotta vältytään suuremmilta vaurioilta. Kuka pitää huolta tällöin muusta lapsiryhmästä, useita kymmeniä minuuttejakin? Kahden kolmen aikuisen tiimistä loppuu työntekijät helposti kesken. Tietenkin henkilökunta tekee kaikkensa, mutta se ei aina riitä.
No se häirikkölapsi pistetään pois sieltä päiväkodista vaikka huostaan ettei pilaa kymmenien muiden lapsuutta.
Kunpa pistettäisiinkin. Sama sääntö kouluihin, kiitos!
Tehkää rikosilmoitus heti, kun näätte pahoinpitelyä kouluissa tai päiväkodeissa. Mikään muu ei auta, ei ainakaan se, että puhuu työntekijöille päiväkodeissa.
Tämä sama ilmiö on nähtävissä kouluissa ja työpaikoilla. Eräässä hoitopaikassa työntekijä teki ilmoituksen asukkaan kaltoinkohtelusta ja tulos oli se, että hän itse joutui irtisanoutumaan ja tuo v-lainen kaltoinkohtelija jatkaa työssään esimiehen hoivissa. Kouluissa rehtorit ovat sanoneet kaiken ajan menevän keskusteluihin siitä, onko hakkaaminen sallittua vai ei. Usein se on m++tulijoille sallittua.
"Ei saa/voi puuttua, koska se on väkivaltaisesti käyttäytyvään lapseen kohdistuvaa ennakkoluuloa. Häntä pitää sääliä ja muita syyllistää kun ei ole kavereita. Tämmöisen lapsen vanhemmille tulee muiden asenteista jaksamis- ja terveysongelmia. Jos väkivaltaisen ja malttinsa helposti menettävän lapsen käytökseen oikeasti puututaan ja käytöksen ja raivon kohteeksi joutuneen lapsen oikeudet ja hyvinvointi huomioidaan, on se väkivaltaisesti käyttäytyneen lapsen henkistä pahoinpitelyä. Pitäähän hänen saada viettää aikaansa hänen ja hänen vanhempiensa haluamalla tavalla. Muuten heitä syrjitään."
Jos ajattelen oman lapsen eskariryhmän raivopäätä. Hän kävi eskariopen päälle suuttuessaan ja sai valtavia yhtäkkiä raivateita. Nykyään hän on rauhallinen, hyvin koulussa pärjäävä teini. En tiedä mitä on tapahtunut tässä välissä. Mutta antaa toivoa muillekin.
(Pakko lisätä, että täysin suomalainen perhe).