Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu Mellunmäen eskarilaisista
09.04.2018 |
Miten on mahdollista, että syksystä asti on mietitty, että mitä tehtäisiin, kun on ongelmia ja näin 7 kk pohdinnan jälkeen päätetty, että ryhmään tulee yksi aikuinen lisää. Ja vanhempien kanssa on peräti kaksi kertaa keskusteltu lasten tilanteesta, muuten on tyydytty miettimään ja seuraamaan.
Miksi en opiskellu LTO:ksi, jos työtehtävissä saa kääntää selkänsä, kun näkee väkivaltaa.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että syksystä asti on mietitty, että mitä tehtäisiin, kun on ongelmia ja näin 7 kk pohdinnan jälkeen päätetty, että ryhmään tulee yksi aikuinen lisää. Ja vanhempien kanssa on peräti kaksi kertaa keskusteltu lasten tilanteesta, muuten on tyydytty miettimään ja seuraamaan.
Miksi en opiskellu LTO:ksi, jos työtehtävissä saa kääntää selkänsä, kun näkee väkivaltaa.LTO::t eivät päätä saavatko ryhmään lisäresursseja eikä edes pk:n johtaja.
Jokaikinen lto ja lh ottaisivat riemusta kiljuen lisäaikuisia ryhmäänsä. Resurssit (lue:aikuisten määrä suhteessa lapsiin) ovat surkeat päiväkodeissa.
Missä muussa työssä saa unohtaa vastuunsa, koska ei viitsi tai jaksa tehdä työtään? Minusta tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten akateemisesti koulutetut naiset eivät edes halua tehdä mitään palkkansa eteen, heille riittää, että ovat työpaikalla. Lapset saavat hakata toisiaan, tehdä mitä tahansa, mutta LTO:t toteavat, että ei kuulu meille. Miten ne kehtaa vaatia lisää palkkaa siitä, että ovat pedagogisesti päteviä kääntämään selkänsä?
Kerro mitä sinä nykyisen lainsäädännön ja olemassaolevien resurssien puitteissa tekisit, jos olisit lastentarhanopettaja? Aloita kertomalla vaikka viisi konkreettista toimenpidettä, jotka ovat realistisesti päiväkodin arjessa lto:n valtuuksilla toteutettavissa.
1. Lasketaan lastentarhanpettajien palkkoja, jolloin on varaa palkata lisää väkeä - osaamattomille ei makseta muuallakaan, miksi päivähoidossa maksettaisiin
2. Keskitetään suunnittelu, ihan turha kaupungin jokaisessa päiväkodissa tehdä samoja asioita => joka päivä saadaan lapsille 9 tuntia lisää aikaa, kun nyt ryhmän aikuiset viettävät keskimäärin ruon ajan palaveeraamalla lapsista ja miettimällä retkiä
3. Rationalisoidaan toimintaa, nykyisellään todella tehotonta. Oppia Ranskasta, jossa 30 lapsen ryhmässä on 2 aikuista.
4. Lastensuojelu peliin alusta asti eli häirikkölapset huostaan ja sijaisperheisiin
5. Katse peiliin - teetkö töitäsi lasten kanssa vai sittenkin mieluummin rupattelet aikuisten kanssa, koska lapset on niin hankalia.
1. Ei toimi. Päteviä työntekijöitä ei saa näilläkään palkoilla - voivat valita paremmat paikat.
2. Liukuhihnalla ja stadardeilla lasten yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Eiku.
3. Ranskassa ei ole kattavaa päivähoitojärjestelmää eikä esikouluihin kulu esim. ruokailua.
4. Älä unta nää. Tästä viimeistään huomaa ettet tiedä todellisuudesta mitään. Lastensuoelu o täysi ylikuormitettu, työntekiät irtisanoutuvat, virat jäävät täyttämättä, työntekijöitä ei saada, jonot ovat järkyttävät
5. Halvalla saa mitä halvalla saa. Hoida itse lapsesi.
Ainakaan et ole LTO, koska sinun pitäisi tietää, että Ranskassa nimenomaan on kattava päivähoitosysteemi ja siellä on 2 tunnin ruokatauko, jonka aikana syödään alkupalat/-keitto, pääruoka ja jälkiruoka.
Kun kaikissa päivähoitolaitoksissa lasketaan palkkoja, ei ole niitä parempipalkkaisia töitä! Liukuhihnalla ja standardella lapset tulisivat huomioiduiksi huomattavasti paremmin kuin nyt, kun LTO kääntää selkänsä siinä vaiheessa, kun pienimmän kimppuun käydään.
Miksi suomalaisen lto:n pitää tuntea ranskalainen päivähoito? Mitä tarkoitat päivähoitolaitoksella? Nyt ollaan Suomessa, ei Ranskassa, senkin hassu. 😉 Tuota toista kappalettasi ei kyllä taida kukaan kommentoida, sen verran posketonta juttua.
Hyviä pointteja tällä aikaisemmalla kommentoijalla lapsiperheiden palveluista säästämisestä.
Minäkin haluaisin tietää mitä suomalainen lastentarhanopettaja tekee ranskalaisen päiväkodin ruokalistalla.
Kävisi opettelemassa, miten lasten kanssa ollaan ruokailutilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ratkaisee kirjoitti:
No mutta se oikeistohallituksen sorvaama SOTE pelastaa kyllä tämänkin. On niin ihanasti tehokkaampaa kaikin puolin.
Kova on tarve saada vihervasemmiston tekemät ongelmat oikeiston syyksi.
Luin hesarin järkyttävän jutun, järkyttävää siis miten vanhemmuus ja on hukassa monella, ei lasten reaktiot sinänsä, ja kyllä se niin on että jos 6- vuotias muksu tulisi haistattelemaan niin kyllä siitä lähtee sellainen iälle sopiva läksytys verbaalisesti ja nurkkaan passituksella että oppii heti että niin ei koskaan enään tehdä. paitsi sitten murkkuiässä tullee uusinta mutta se on toinen asia se.
Vierailija kirjoitti:
Inkluusio on nykytrendi ja tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisryhmiä puretaan niin päiväkodeista kuin kouluistakin ja kaikki ovat "onnellisesti" samassa ryhmässä/luokassa, pahimmillaan siitä seuraa sitten tämän lehtijutun kaltaista settiä..
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kehitysryhmä tuotti raportin tähän liittyen. Jo aiemmin on todettu, että mm. erityisryhmien purkamisella tavoiteltu inkluusio ei ole toteutunut kuten ajateltiin. Ryhmiä on yhdistetty ja tukea tarvitsevat lapset ovat yhdessä muiden lasten kanssa, mutta tukea ei tarjota riittävästi a) kyseiselle lapselle ja b) ryhmälle. Tässä pari nostoa raportista, jossa on myös iso liuta toimenpide-ehdotuksia:
VETURI-tutkimus- ja kehittämishankkeessa (2011–2015) kerättiin kansallisesti useilla tavoilla tietoja vaativan erityisen tuen toteuttamisesta ja toteutumisesta. Tulokset osoittivat muun muassa, että opettajien kelpoisuuksissa, opetusjärjestelyissä (mm. opetusryhmävalinnat, opetusmenetelmät), integraation ja inkluusion toteuttamisessa, erityisen tuen päätöksissä (määrät, perusteet) sekä moniammatillisen työn toteuttamisessa oli suuria kunta- ja koulukohtaisia eroja. (s. 27)
Koulukuntoisuutta ei ole mielekästä arvioida pelkästään sairauden, diagnoosin, käyttäytymisen tai oireen perusteella, vaan arviossa on otettava huomioon toimintaympäristö ja konteksti. Koulukuntoisuus voi heikentyä esimerkiksi pitkien koulukuljetusten aiheuttaman lisärasituksen vuoksi. Aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas voi vaarantaa muiden oppilaiden turvallisuutta ja oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön. Ongelma voi liittyä myös ryhmän toimintaan, esimerkiksi kiusaamiseen. Merkitystä on koulunkin kuntoisuudella – riittävätkö valmiudet ja resurssit oppilaiden tukemiseen? Ovatko arjen toimivuutta lisäävät menettelytavat (hyvä etukäteisvalmistelu) aktiivisessa käytössä? Miten turvataan opiskelurauha integraatiossa tavallisille ja erityisille oppilaille? Aikuisten toimintatavat ja asenteet vaikuttavat oppilaiden toimintaan parhaimmillaan onnistumisia tukien, pahimmillaan käytösoireita provosoiden (vertaa esimerkiksi Prokoulu). Koulukuntoisuuden ja sen palauttamiseksi tarvittavien tukitoimien arvio on tehtävä huolellisen tilannekartoituksen pohjalta (taulukko 3). Usein tarvitaan opetustoimen, terveydenhuollon ja lastensuojelun moniammatillista yhteistyötä (taulukko 3). (s. 40)
Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. OKM
http://valtioneuvosto.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-…
kulttuurijuttuja kirjoitti:
n. 25 vuotta sitten Laakavuorentiellä 3-vuotiaat veti röyheesti tupakkaa, joten ei mitään uutta tuolla alueella...
No tuota nyt ei usko kukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain vaiheessa ketjua pyydettiin konkreettisia toimenpiteitä millä saadaan ne vähän käsiparit riittämään paremmin.
1. Kaikki liikenne päiväkotiin tapahtuu yhden oven kautta, jolloin ovea avaamaan tarvitaan vain yksi aikuinen. (Tylsää kävellä kengät kädessä läpi koko talon, kun sisään pääsy on talon keskellä ja oman lapsen ryhmä ihan ääripäässä, mutta vielä en ole tähän matkaan kuollut). Tällä saadaan vapautettua oman ryhmän aikuinen pois eteisestä. Meillä vanhemman tehtävä on riisua lapsi ja pukea sisätossut(tai katsoa, että lapsi riisuu ja pukee) ja käyttää käsien pesulla. Sitten lapsi "luovutetaan" aamupalaa jakavalle aikuiselle ja samalla voi kertoa tärkeimmät kuulumiset. Toinen aikuinen auttaa syömisessä, vessattamisessa yms. eli toinen ei liikahda ruokailutilasta mihinkään toinen taas juoksee sinne missä apua tarvitaan. Lapsilla ei ole omia aamupalapaikkoja, vaan ruokailutilan pari pöytää on varattu syömistä varten ja kun on syönyt niin voi mennä toisten pöytien ääreen, johon on laitettu esille rauhallisia leikkejä (esim. piirustusta ja värittämistä toiselle pöydälle ja pikkulegot toiselle pöydälle). Toki lapsi ei saa vapaasti valita leikkiään, vaan joutuu valitsemaan näistä rajallisista vaihtoehdoista siihen saakka kunnes aamupiiri alkaa.
2. Kun henkilökuntaa on vähän lapset jaetaan leikkeihin pienryhmiin esim. kahteen huoneeseen. Toinen aikuinen katsoo toisessa huoneessa olevien perään. Molemmissa huoneissa on esim. kaksi leikkiä menossa. Toki taas nämä on poissa lapsen valinnan vapaudesta eli vaikka tilanne on. ns. vapaata leikkiä, niin kuitenkin aikuinen on rajannut vaihtoehdot mistä valita ja välillä kuulemma myös opet jakaa leikkiryhmät (hoitajien sanoin lapset saavat tutustua eri leikkikavereihin). Tässä tosin ongelma, että jos joku tarvitsee vessa-apua, niin se huone on sen aikaa ilman valvontaa tai se ainoa opettaja seisoo huoneiden välisellä ovella. Eli ongelmia ehkäistään ryhmäjaolla ja pienryhmissä toimimisella ja leikkitilan rajoittamisella. Silloin kun avustaja tai kolmas ope on töissä/paikalla hän voi ottaa muutaman lapsen pienryhmätyöskentelyyn tai työskennellä 1-3 lapsen kanssa joilla/jolla on joku erityishaaste (esim. yksi erityinen ja pari tukilasta)
3. Piha on jaettu valvonta-alueisiin. Joka alueelle on määritelty kaksi hoitajaa (ymmärtääkseni ovat tehnyt jaon, että minkä ryhmän hoitaja on milläkin ulkoilulla milläkin alueella, sitten ryhmässä jakavat kumpi hoitaja menee mihinkin ja sitten, jos on kolmas töissä niin hän jää sisälle jonkun pienryhmän kanssa, suunnittelee tms.). Näin hoitajien juoruryhmiin kerääntyminen on saatu estettyä ja joka puolella pihaa on aikuisia. Kun ulkoilu alkaa, niin lapset ovat tietyllä alueella pihaa (kun osa aikuiseista on vielä sisällä pukemassa lapsia, niin valvojia ei riitä koko pihaan). Tämänkin on aika ankeaa, mutta kuulemma turvallisuuskysymys.
4. Pienryhmätyöskentelyä tehdään vähän henkilökunnan aikaan 3 ryhmässä eli yksi porukka on aina toisen open kanssa tekemässä jotain enemmän ohjausta vaativaa (vaikka askartelua) (jako kolmeen ryhmään tekee ryhmistä sen kokoisia, että niitä voi ohjata paremmin, kuin jako kahteen), kun toinen hoitaja tekee loppuporukan kanssa jotain vähemmän vaativaa (eism. tietyt leikit). Nämä leikitään yleensä vessan vieressä olevassa tilassa, jolloin vessan oven auki jättämällä voi pitää silmällä vessassa kävijöitä (ja lapsille ei ole mitään yksityisyyttä ja välillä haisee aika mehevästi). Sitten taas vaihdetaan ryhmää. Toki lapsen kannalta kurja, kun paljon aikaa menee rajatussa tilassa itse leikkien ja ohajattua toimintaa ja oikeasti vapaata leikkiä on vähän.
jatkuu
jatkoa edelliseen (teksti oli liian suuri julkaistavaksi yhtenä kommenttina)
5. Musiikki ja muu ohjelma eli suurin osa lapsista pitää musiikkituokioista ja malttaa istua paikallaan, kun lauletaan ja leikitään laululeikkejä. Tässäkin toinen vetää tuokiota ja toinen toimii yleimiehenä eli vessattaa, ohjaa levottomia takaisin omalle paikalle jne. Liikunta (salissa) taas antaa lapsille mahdollisuuden purkaa energiaa oikein luvan kanssa, tässäkin etukäteisuunnittelu eli joku leikki/teema, jotta vahinkoja ei tule niin helposti.
6. Ongelmien ennaltaehkäisy esim. herkästi muiden läheisyydestä tulistuvalle lapselle pukemispaikka muualle kuin eteiseen (meidän päiväkodissa pari lasta pukee aina leikkihuoneen puolella). Lounaalla, kun on vakituiset ruokapaikat, niin paikat on jaettu niin, että ongelmayksilöt istuu open ja seinän välissä, apua tarvitsevat open toisella puolella ns. kiltit ja omatoimiset syöjät sitten muilla paikoilla. Lounaalla on kaikki kolme (yleensä) töissä, jolloin 2 ruokailee lasten kanssa ja kolmas toimii ruuanjakajana/avustajana (hän syö sitten, kun lapset nukkarissa)
7. Kaikki menee nukkariin, nukutti tai ei (kuuntelevat sadun ja kuuntelevat jonkun aikaa unimusiikkia, jos ei nukuta). Näin saadaan sille kolmanne ruokatauko. Käytännössä yksi pärjää nukkarissa, toinen siivoa paikkoja laittaa aamuulkoilun vaatteita kuivumaan ja kolmas tosiaan ruokailee. Sitten ei nukkuvat pääseekin touhuamaan ja aikaiseen aamuun tulleen työaika loppuu.
Nämä siis maallikkoäidin (ei siis päivähoitoon liittyvää koulutusta) havaintoja oman lapsen päiväkotiarjesta. Lapsen päiväkodissa annetaan olosuhteisiin ja resursseihin nähden laadukasta hoitoa. Toki toivoisi, että henkilökuntaa saataisiin lisää, jolloin saataisiin lisää lapsille valinnanvapautta ja enemmän oikeasti ohjattua toimintaa (nyt osa toiminnasta tasan sen ehdoilla, että lapset pysyy kurissa ja turvallisuus säilyy).
Kirjoituksessa näkyy olevan sekaisin sanoja ope, aikuinen hoitaja jne. Näillä siis tarkoitan ryhmässä työskenteleviä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia, viittaamatta millään sanalla erityisesti kumpaankaan ammattiryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi oli vastaanvanlaisessa eskarissa pääkaupunkiseudulla. Väkivalta oli päivittäistä, mitään ei tehty eikä ketään edes kiinnostanut. Muutimme pois pari vuotta kestettyämme (myös koulussa väkivalta jatkui ja tyyppeinä samat ex-eskarilaiset). Muilla lapsilla on ollut erinomainen eskari. Tuskin voisivat täällä edes uskoa, millaista homma ekassa paikassa oli - niin uskomattomia juttuja sattui.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole kasvatustieteen yliopistotutkintoa eikä edes koulutusta. Hirveän vaikea on kuitenkin ymmärtää, ettei päiväkodin henkilökunnalla ole viittä konkreettista ja realistisesti toteutettavissa olevaa keinoa estää kiusaamista. Mitä siellä yliopistossa opetetaan?
Meidän lukion hissan ja psykan maikka sanoi meille suoraan, että pedagogiset opinnot on suurimmalta osin yhtä tyhjän kanssa. Kiusaamistilanteita ei käsitellä lainkaan, koska proffien mielestä se nyt vaan menee niin "että heikot sortuu elon tiellä" tai "kiusaajat sitä tukea tarttee" (muistatteko vauva.fi:ssä erään kasvatustieteen proffan kolumnin).
Paremmin opena kuulemma pärjää maalaisjärjellä (tai ainakin 10 vuotta sitten pärjäsi, nyt saa syytteet jos puuttuu tilanteisiin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämäkin kerro enemmän siitä, että päiväkodeissa on liian vähän henkilökuntaa ja sekin vähä, mitä siellä on, on väsynyttä..
Sen verran pitää ammattiylpeyttä olla, ettei anna 6-vuotiaiden haukkua v**un ämmäksi, ja jos pihalta löytyy puukko, se KUULUU käsitellä asianmukaisella tavalla sekä kertoa vanhemmille. Ja vastuu pahoinpitelystä (sen ei tarvitse olla kuin yksi tönäisy, jossa kaatunut lapsi lyö päänsä pahasti) kaatuu kuitenkin pk:lle ja henkilökunnalle. Mitä henkilökunnan määrän lisääminen auttaa, jos "vanhakin" henkilökunta on noin kädetöntä. Vastuun pakoilijoita koko sakki.
Tekisin rikosilmoituksen koko päiväkodista.
Mitä ihonväri tähän aiheeseen liittyy? Me asutaan kermapersealueella ja jo eskarista lähtien eräs valkoihoinen, "hyvän perheen" lapsi on piinannut muita väkivaltaisella käytöksellä ja kiusaamisella. Lapset ovat nyt ekalla. Koulu ei voi tehdä enää mitään, koska vanhempien mielestä lapsi ei kuulu erityisluokalle ja hänessä ei ole mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä on varhaiskasvattajien integriteetti? Ei aina voi juosta piiloon kaupungin selän taakse, joskus täytyy seistä selkä suorassa ja pystypäin samalla irtisanoutuen kaikesta hyssyttelystä!
Se vaan ei julkisella puolella mene näin.
Johto kommentoi ja muiden tehtävä on pitää suu kiinni. Lto:lla ei ole mitään valtuuksia. Odotellaan ja hyssytellään kun johtoporras yrittää lässyttää jotain.
Jos menet ulospäin omin päin sanomaan tai tekemään jotain voit saada potkut.
Suurin osa vanhemmista on äärimmäisen sinisilmäisiä eivätkä todella tiedä mitä päikyissä tapahtuu.
Halutaan uskoa että tässä meidän päiväkodissa on asiat hyvin.
Oma lapseni oli kyseisessä päiväkodissa eskarissa kolme vuotta sitten. Yllätyin, miten hyvä päiväkoti oli silloin, sillä alue vähän epäilytti. Hän oli aika levoton ja siirtyi toisesta päiväkodista, mutta käytösongelmat katosivat eskarivuodeksi. Jos henkilökunta on pysynyt saman niin ihmettelen, mitä on tapahtunut.
Vaikuttaa varmaan tosi paljon, millaisia lapsia valikoituu ryhmään. Erityislapset pitäisi laittaa omiin ryhmiinsä, se olisi kaikkien etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapsi kävi tuossa samaisessa laakavuoren päiväkodissa eskarin, tosin 90-luvulla. Hyviä muistoja tuolta ajalta ja ihanat hoitajat.
Silloin sai kiroilusta porkkanan kaulaan. Kukaan ei sitä porkkanaa kaulaansa halunnut, joten yleensä kerta kielto jo riitti.
Kyllä on ikävää lukea mitä on meni siellä tai muissa paikoissa nykyään.
Minkä takia opetusnimisterimme ei halua, uskalla tai kehtaa ottaa myös näitä asioita esiin? Sen sijaan hän kehuu kauniilla ylisanoilla hienoa esikoulujärjestelmää. Ei sanoilla voida piilottaa epäkohtia, eivätkä sanat ole vielä koko totuus. Minkälaisessa tarhassa lienee omat lapsensa? Tuskin sellaisissa, joissa on näitä ongelmia. Ja kun ei omakohtaisesti koe asioita, ei niistä välitä, koska silloin ei synny aitoa tunnetta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi oli vastaanvanlaisessa eskarissa pääkaupunkiseudulla. Väkivalta oli päivittäistä, mitään ei tehty eikä ketään edes kiinnostanut. Muutimme pois pari vuotta kestettyämme (myös koulussa väkivalta jatkui ja tyyppeinä samat ex-eskarilaiset). Muilla lapsilla on ollut erinomainen eskari. Tuskin voisivat täällä edes uskoa, millaista homma ekassa paikassa oli - niin uskomattomia juttuja sattui.
Poliisille tutkintapyyntö heti ensimmäisestä tapauksesta, näin teen minä, kun lapseni menee tarhaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta Suomessa voitaisi ottaa käyttöön mm. Englannista tuttu käytäntö, jossa perseilevä kakara erotetaan päiväkodista/koulusta. Siinähän sitten toistaa hetken kuviota perseily -> erotus -> perseily -> erotus, kunnes lastensuojelu puuttuu peliin. Jos olisin itse tuollaisen lapsi äiti, todellakin tahtoisin lapselleni asianmukaista hoitoa ja apua!
Apu mitä se lapsi useimmiten tarvitsee on kuri ja rangaistukset siellä hoidossakin. Jäähyä ym käyttöön vaan, jätetään ilman jälkkäriä jne. Kaikissa hoitopaikoissa olisi hyvä olla vaikka arestikoppi johon muksun voi laittaa pariksi minuutiksi ilman valvontaakin turvallisesti.
Porukka huutaa täällä huostaanottoa, sairaalakoulua, ymym. Ei ole paikkoja, ettekö te saatana tajua? 9 kk jonotettiin yhdelle lastenkodin muksulle edes arviojaksoa, oli hakattu, poltettu tupakalla ym. Väkivallalla ja kasvatuksella ei ole mitään tekemistä, siitä kurinpitoväkivallasta se oireilu alkaa! Miten voi vaatia lasta olemaan lyömättä ja antaa itse selkäsaunan?
Tarhantädeille ja koulussa opeille pitäisi antaa lupa fyysiseen kurittamiseen. Jotkut kakarat eivät usko mitään muuta kuin voimaa. Jos oltaisiin kunnolla aikuisia ja käytettäisiin aikuisen auktoriteettia ja myös voimaa, kaikki sujuisi paremmin.
Osuit ydinasiaan: miksi lapsia hoitavan pitäisi opiskella kandiksi asti ja tutustua muiden maiden päivähoitojärjestelmiin tai miksi osallistua työnantajan tarjoamiin koulutuksiin, kun lapsia voi ihan hyvin hoitaa suoritettuaan ensiapukurssin. Ei ole tarpeen höpöttää pedagogiikasta tai yksilöllisistä tarpeista, tärkeämpää on osata sanoa, että toista ei lyödä.