Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi koulussa ei enää opeteta?

Vierailija
08.04.2018 |

Tuntuu, että lapseni eivät opi koulussa tarpeeksi perusasioita. Kirjoittamista on vähennetty, poikieni käsialat (tekstaukset) eivät ole kehittyneet tarpeeksi, kaunoa ei koulussa enää edes kirjoiteta. Kaikki on yhtä helkatin projektia sekä omaehtoista ja -tahtista oppimista. Matematiikassa sisällöt on karsittu minimiin (esim. alakoulun kutosella ei opetella edes murtolukujen kaikkia laskutoimituksia vaan ainoastaan tyyliin murtoluvun kartominen ja jakaminen kokonaisluvulla.

Tämä on käsittämätöntä. Jos haluat, että lapsesi oppii, joudut itse opettamaan kotona. Ymmärtävätkö opettajat ja virkamiehet, että vanhemmat opettavat kotona enemmän, jotta lapset oppisivat. Tämä sitten näyttää, että nämä uudet opetusmenetelmät toimisivat, vaikka kyse on kotien työstä. Tämä uusi koulu vie koko perheen voimat!

Kommentit (114)

Vierailija
21/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juuri tästä puhuin eilen yhden kaverini kanssa. Meidän pojat on ysiluokalla ja saavat kaikesta kiitettäviä, vaikka eivät todellisuudessa osaa mitään. Onneksi yksi opettaja vielä antaa realistisia numeroita, eli jos luokan paras on seiskan arvoinen, hän saa seiskan, eikä kymppiä.

Rysäys on suuri ,jos menevät lukioon.Oletan,että siellä vielä vaaditaan todellista osaamista.Ei ihme,että pitkän matikan kirjoittajat vähenevät(kun matematiikka nyt on tässä nostettu esille) ja näin suuri osa nuorista sulkee ovet monesta korkeakoulu tutkinnosta.

Vierailija
22/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niinpä.

Tästä on väännetty yläkoululaisen matematiikan opettajan kanssa, nuori ei kunnolla opi tunneilla ja meillä kotona sitten matikkasulkeisia jotta oppisi vaaditut asiat. Ja sanon suoraan, että se on aika helvettiä.

Myöskään läksyjä ei "tule" vaan on moniste jossa tehtäviä ja siitä sitten tekemään mitä tekee.

Opettajat istuu pöytänsä ääressä mm wilmailemassa, whatsuppaamassa ja uutissivuilla, muummuassa.

Suuri osa matematiikan opettajista on täysin kypsiä nykyisiin opseihin ja uusiin ns. pedagogiisiin ratkaisuihin niin lukiossa kuin yläkouluissakin. Median ja virkamiesten hypetys uudesta pedagogiikasta on täysin utopistista. Opettajia syyllistetään, jos he vielä opettavat.

Lukion ja yläkoulun matematiikan ope

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki aika menee häiriölapsien integrointiin = aikaa ei jää opetukselle kun pitää hyssytellä

Vierailija
24/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä opetetaan, mutta nykyään ajatellaa eri tavalla siitä, mikä on oppimista. Ennen ajateltiin kuten ap, että kunhan oppilas muistaa kokeessa riittävän määrän faktoja, se on hyvä. Tähän ajateltiin päästävän sillä, että kaadtaan niitä faktoja oppilaiden päihin kirjojen ja luentojen ja mekaanisten haroitusten kautta. Joskus toiste voi sitten ajatella, mihin niitä tarvitaan.

Sitten huomattiin, että kannettu vesi ei pysynyt kaivossa, vaan kaikki unohtui kokeen jålkeen. Alettiin opettaa projektien ja omaehtoisen opppimisen kautta, niin että oppilas/opiskelija tutotaa tiedon itse. Sillä tavalla se yhdistyy tärkeinä pidettyihin asioihin, saa merkityksen, eikä unohdu - ja jos unohtuukin, oppilas on jo oppinut tavan, jolla tuottaa tiedon itselleen uudelleen.

Voit ap lakata ” opettamasta” lastasi. Siitä on vain haittaa.

Olen itse opettaja ja tämä sun juttu on juuri sitä uuden ops:n jargonia, mitä toistellaan. Totuus on se, että esim alakoulussa suurimmalla osalla lapsista ei ole vielä mitään valmiuksia projekteihin ja omaehtoiseen oppimiseen. Ensin pitää katsos olla ne perusasiat kuten lukeminen, kirjoittaminen ja luetunymmärtäminen hanskassa. Nyt ei meinaa olla aikaa näihin, kun ekaluokkalaisten pitäisi tehdä jo kaiken maailman ilmiöviikkoprojekteja. Joudun myös kotona oman lapseni kanssa tekemään järkyttävät määrät töitä oppimisen ja opiskelun eteen, että edes perusasiat olisivat hallussa.

Vierailija
25/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä opetan joskus lapsille käytännön matematiikkaa. Samaa mitä teen itse. Pitää laskea päässä paljonko ostokset tekee yhteensä. Ihan hyvin nuo osaa laskea kun hyvin lähelle tai täysin oikein on aina kun kysyn.

Vierailija
26/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli kyllä paha virhe lopettaa käsialakirjoituksen opettaminen alakoulussa. Kaunis käsiala ei ole tärkeä, mutta se auttaa nopeiden muistiinpanojen tekemisessä, hienomotoriikassa, matematiikan opiskelussa ...832

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä.

Tästä on väännetty yläkoululaisen matematiikan opettajan kanssa, nuori ei kunnolla opi tunneilla ja meillä kotona sitten matikkasulkeisia jotta oppisi vaaditut asiat. Ja sanon suoraan, että se on aika helvettiä.

Myöskään läksyjä ei "tule" vaan on moniste jossa tehtäviä ja siitä sitten tekemään mitä tekee.

Opettajat istuu pöytänsä ääressä mm wilmailemassa, whatsuppaamassa ja uutissivuilla, muummuassa.

Suuri osa matematiikan opettajista on täysin kypsiä nykyisiin opseihin ja uusiin ns. pedagogiisiin ratkaisuihin niin lukiossa kuin yläkouluissakin. Median ja virkamiesten hypetys uudesta pedagogiikasta on täysin utopistista. Opettajia syyllistetään, jos he vielä opettavat.

Lukion ja yläkoulun matematiikan ope

Kuka syyllistää, jos opettaja opettaa? Kuulostaa omituiselta.

Vierailija
28/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä opetetaan, mutta nykyään ajatellaa eri tavalla siitä, mikä on oppimista. Ennen ajateltiin kuten ap, että kunhan oppilas muistaa kokeessa riittävän määrän faktoja, se on hyvä. Tähän ajateltiin päästävän sillä, että kaadtaan niitä faktoja oppilaiden päihin kirjojen ja luentojen ja mekaanisten haroitusten kautta. Joskus toiste voi sitten ajatella, mihin niitä tarvitaan.

Sitten huomattiin, että kannettu vesi ei pysynyt kaivossa, vaan kaikki unohtui kokeen jålkeen. Alettiin opettaa projektien ja omaehtoisen opppimisen kautta, niin että oppilas/opiskelija tutotaa tiedon itse. Sillä tavalla se yhdistyy tärkeinä pidettyihin asioihin, saa merkityksen, eikä unohdu - ja jos unohtuukin, oppilas on jo oppinut tavan, jolla tuottaa tiedon itselleen uudelleen.

Voit ap lakata ” opettamasta” lastasi. Siitä on vain haittaa.

Olen itse opettaja ja tämä sun juttu on juuri sitä uuden ops:n jargonia, mitä toistellaan. Totuus on se, että esim alakoulussa suurimmalla osalla lapsista ei ole vielä mitään valmiuksia projekteihin ja omaehtoiseen oppimiseen. Ensin pitää katsos olla ne perusasiat kuten lukeminen, kirjoittaminen ja luetunymmärtäminen hanskassa. Nyt ei meinaa olla aikaa näihin, kun ekaluokkalaisten pitäisi tehdä jo kaiken maailman ilmiöviikkoprojekteja. Joudun myös kotona oman lapseni kanssa tekemään järkyttävät määrät töitä oppimisen ja opiskelun eteen, että edes perusasiat olisivat hallussa.

Lapsi on jo yläasteella enkä ole kuullutkaan mistään projektista 🙄

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä projekteja kyllä riittää!

Vierailija
30/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ammatillinen opettaja ja turhautunut tähän uuteen systeemiin.

Opiskelijat etsii tietoa itse, toimivat tiimeissä ja tekevät projekteja.

Seurasin läheltä erään ryhmän toimintaa ja olen todella huolissani.

Lähteet joita opiskelijat käyttivät olivat sellaisia joita amatöörit ovat tuottaneet. Ilmeisesti opettaja oli laiminlyönyt ohjauksen mitä lähdekritiikkiin tulee. Lisäksi projekti kusi taloudellisesti koska opiskelijat saivat kokemuksellisesti oppia virheistään. Mielestäni opettajan kuuluisi puuttua tilanteeseen ja tarkistaa raaka-aineiden tarpeet ja ohjata hankinnoissa. Nyt opiskelijat olivat saaneet keskenään suunnitella, tilata raaka-aineet ja miten kävi, suunnilleen 1/3 osa tilatuista tarvikkeista tarvittiin tähän projektiin. Hävikki oli melkoinen. Tapausta ei käsitelty jälkeenpäin yhdessä mitenkään.

Mielestäni aloittavilla ryhmillä ei ole vielä valmiuksia tällaiseen toimintaan, ymmärrän jos viimeisen vuoden opiskelijat tekisivät projektit itsenäisesti, tuolloin osaamista on jo karttunut opintojen ja työssäoppimisen aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opetusta pitäisi itseasiassa karsia ala ja ylä-asteella tai muuttaa osa vapaaehtoiseksi.

Esimerkiksi kaunokirjoitusta ei tarvitse nykypäivänä käytännössä mihinkään. En ole ainakaan itse eikä kukaan tuttavista tarvinnut kymmeniin vuosiin! Miksi sitä siis pitäisi opetella? Yleissivistyksen vuoksi mutta siinä menee opiskeluaika täysin hukkaan!

Ja matikka. Siitäkin voisi opettaa ne tärkeimmät asiat mitä tulee tarvitsemaan arkielämässä (yhteenlaskut, kertolaskut, jakolaskut, prosenttilaskut ja yleisten yksiköiden muunnokset (esim metrit kilometreiksi).

Harva tarvitsee mitään "korkeampaa matematiikkaa" arkielämässä ja vaikka tarvitsisi niin niitä voisi opetella vapaaehtoisesti esimerkiksi ottamalla valinnaiseksi.

Ja ruotsikin voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi!

Vierailija
32/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opetusta pitäisi itseasiassa karsia ala ja ylä-asteella tai muuttaa osa vapaaehtoiseksi.

Esimerkiksi kaunokirjoitusta ei tarvitse nykypäivänä käytännössä mihinkään. En ole ainakaan itse eikä kukaan tuttavista tarvinnut kymmeniin vuosiin! Miksi sitä siis pitäisi opetella? Yleissivistyksen vuoksi mutta siinä menee opiskeluaika täysin hukkaan!

Ja matikka. Siitäkin voisi opettaa ne tärkeimmät asiat mitä tulee tarvitsemaan arkielämässä (yhteenlaskut, kertolaskut, jakolaskut, prosenttilaskut ja yleisten yksiköiden muunnokset (esim metrit kilometreiksi).

Harva tarvitsee mitään "korkeampaa matematiikkaa" arkielämässä ja vaikka tarvitsisi niin niitä voisi opetella vapaaehtoisesti esimerkiksi ottamalla valinnaiseksi.

Ja ruotsikin voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi!

Onko oma käsialasi millaista kun kirjoitat nopealla tahdilla? Tuskin pelkkää tekstausta, vaan kirjaimet sulautuvat kaunon tavalla toisiinsa. Itsekkin pidin nuorempana kaunoa ihan hölynpölynä, mutta mitä vanhemmaksi on tullut niin sitä enemmän kaunolta se kirjoitus näyttää.

Ja matikka ei ole pelkkää laskuja, vaan harjaannuttaa loogista päättelykykyä. Nuo mainitsemasi laskut oppii vuodessa parissa, joten tarvitaan hankalampia tehtäviä jotta haastavuus pysyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikki aika menee häiriölapsien integrointiin = aikaa ei jää opetukselle kun pitää hyssytellä

Juuri tämä! Pahimmassa tapauksessa opettaja ei pysty opettamaan yhtään mitään kun hänen täytyy pidellä aggressiivista oppilasta kiinni koko oppitunnin ajan.

Vierailija
34/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No eikö sitå tätä ole toivottu niin että opiskellaan vapaammin niin että opiskelu sopisi paremmin pojille että oppii tekemällä eikä kuuntelemalla?

Mutta tällä nykysysteemillähän ei opi eli entinen kuuntele ja kokeile sitten itse-systeemi oli parempi. Mutta näillä mennään nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen riitti lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen. Nyt pitää opettaa yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, taloudenhallintaa, itseilmaisua ja ryhmätyötaitoja, itsearviointia ja omien tavoitteiden asettamista, mediakriittisyyttä ja somekäytöstä ym. Koko ajan vaaditaan että koulun pitäisi ottaaa vastattavakseen enemmän ja enemmän aiemmin kotien vastuulle kuuluvasta kasvatuksesta eli arjenhallintaa, käytöstapoja, terveyteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita pitäisi opettaa enemmän ja enemmän kouluissa. Aika ei riitä oppiaineiden opiskeluun kun arjesta selviytyminen vaatii opetusaikaa.

Vierailija
36/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei huolta! Myös lukiota ja korkeakoulutusta on helpotettu niin, että niissäkin pärjää vaikka ei peruskoulussa mitään oppinutkaan.

Vierailija
37/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetusta pitäisi itseasiassa karsia ala ja ylä-asteella tai muuttaa osa vapaaehtoiseksi.

Esimerkiksi kaunokirjoitusta ei tarvitse nykypäivänä käytännössä mihinkään. En ole ainakaan itse eikä kukaan tuttavista tarvinnut kymmeniin vuosiin! Miksi sitä siis pitäisi opetella? Yleissivistyksen vuoksi mutta siinä menee opiskeluaika täysin hukkaan!

Ja matikka. Siitäkin voisi opettaa ne tärkeimmät asiat mitä tulee tarvitsemaan arkielämässä (yhteenlaskut, kertolaskut, jakolaskut, prosenttilaskut ja yleisten yksiköiden muunnokset (esim metrit kilometreiksi).

Harva tarvitsee mitään "korkeampaa matematiikkaa" arkielämässä ja vaikka tarvitsisi niin niitä voisi opetella vapaaehtoisesti esimerkiksi ottamalla valinnaiseksi.

Ja ruotsikin voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi!

Onko oma käsialasi millaista kun kirjoitat nopealla tahdilla? Tuskin pelkkää tekstausta, vaan kirjaimet sulautuvat kaunon tavalla toisiinsa. Itsekkin pidin nuorempana kaunoa ihan hölynpölynä, mutta mitä vanhemmaksi on tullut niin sitä enemmän kaunolta se kirjoitus näyttää.

Ja matikka ei ole pelkkää laskuja, vaan harjaannuttaa loogista päättelykykyä. Nuo mainitsemasi laskut oppii vuodessa parissa, joten tarvitaan hankalampia tehtäviä jotta haastavuus pysyy.

Harvoin enään nykypäivänä kirjoittelen koska opiskeluni on tietokonepainotteista. Mutta jos kirjoittaisin niin tekstaamalla tietenkin. Kauno sotkee ja moni ei enää ymmärrä sillä kirjoitettua tekstiä. Minullakin hankaluuksia lukea 30-vuotta vanhoja itse kirjoitettuja kirjeitä koska niistä ei saa selvää. Ja olen 90-luvun nuoria eli moni muukaan ei saisi.

Nykyään kaikilla on kännyssä laskin joka korvaa monet matikan haasteet työelämässä. Siksi ei tarvitsisi opetella aivan kaikkea. Samoin kielissäkin aletaan mennä älytekniikkaan. Kohta laitamme korvanapin korvaan ja kännykkä kääntää vastapuolen puheen oikein omalle kielelle ja toisinpäin: https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/google-esitteli-langattomat…

Toki perusasiat on hyvä opetella mutta en lähtisi opettelemaan monimutkaisia matikan yhtälöitä ellen suuntautuisi sellaiselle alalle missä niitä tarvitsee. Itsekin olen tarvinnut vain peruslaskutoimituksia työelämässä.

Vierailija
38/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen riitti lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen. Nyt pitää opettaa yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, taloudenhallintaa, itseilmaisua ja ryhmätyötaitoja, itsearviointia ja omien tavoitteiden asettamista, mediakriittisyyttä ja somekäytöstä ym. Koko ajan vaaditaan että koulun pitäisi ottaaa vastattavakseen enemmän ja enemmän aiemmin kotien vastuulle kuuluvasta kasvatuksesta eli arjenhallintaa, käytöstapoja, terveyteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita pitäisi opettaa enemmän ja enemmän kouluissa. Aika ei riitä oppiaineiden opiskeluun kun arjesta selviytyminen vaatii opetusaikaa.

Tämän lisäksi on opeteltava perusruokailutapoja, kuinka käytetään haarukkaa ja veistä, kuinka pukeudutaan säänmukaisesti ( ei ole koko talvena käsineitä eikä ulkohousuja tms. ) selvitellään jatkuvia riitoja ja kiukutteluja kun on kouluikään asti saanut oman tahdon mukaan toimia ja tehdä asioita eikä ole tarvinnut opetella anteeksipyyntöä saati ettei ole kaikessa asioissa ensimmäisenä. Oman vuoron odottaminen on aivan vihoviimeistä ja menee vähintään toiselle luokalle sen oppiminen että minäminä joudun odottamaan jotain asiaa.

Vierailija
39/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No heh, valmistun kohta AMK:sta, eikä tämäkään tutkinto vaatinut vähäisintäkään panostusta. Yhteenkään tenttiin en ole lukenut, yhtään opetusmateriaaleissa mainittua kirjaa en ole lukenut, ainoastaan harjoittelut olen suorittanut kunnolla. Taustalla aiemmat yliopisto-opinnot, siellä joutui kuitenkin vähän käyttämään päätäänkin välillä, mutta ei kovin usein.

Vierailija
40/114 |
08.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajia kohtaan on tällä hetkellä kova painostus. Jos pidät perinteisiä opettajavetoisia tunteja oppikirjoja hyödyntäen, sinua pidetään täysin ajastaan jälkeen jääneenä ja virheellisiä oppitunteja pitävänä.

Valitettavasti luokassa on keskimäärin vain 2-3 henkilöä, jotka selviävät uuden opetussuunnitelman mukaisesta sisällöstä kiitettävästi. Muilla osaaminen jää yleensä heikoksi tai välttäväksi. Hyvät oppilaat katoavat.