Miksi koulussa ei enää opeteta?

Ja linkki Aallon tilastoihin http://www.aalto.fi/fi/studies/statistics/

Vierailija kirjoitti:

Aalto yliopisto

Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl

Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?

Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.

Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto yliopisto

Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl

Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?

Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.

Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.

Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut. Kaikenlainen sälä.ja silppu täyttää päivät mutta perustaidot, kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ovat aivan retuperällä ja myös lukuaineiden opetus on syvältä, etenkin yläkoulussa. Kirjoihin ei saa tehdä mitään merkintöjä, ei alleviivauksia, numerointeja tms. jotka helpottaisivat asian päähän painamista, muistiinpanoja ei tehdä kun lapset eivät osaa kirjoittaa nopeasti eikä etenkään poikien käsialasta saa mitään selvää. Tunnilla ei ole tajuttu mitään esim. matikasta ja kotona vasta asia menee perille.

Esim. seiskaluokkalaisen pojan matikanopettaja ei käytännössä vaadi mitään. Kirjassa on vasemmalla sivulla sen kappaleen asia ja mallitehtävät. Oikealla sivulla on noin kaksikymmentä eri tasoista tehtävää, joita tekemällä tuo asia opitaan ja painetaan päähän. Tunnilla ei ole tehty näistä mitään ja läksyksi tulee ensimmäinen noista kahdestakymmenestä laskutehtävästä. Kaikki muut jäävät laskematta. Kotitehtäväsivu olisi vielä erikseen mutta kustakin aiheesta tehdään siis vain yksi ainoa tuntitehtävä. Ja seuraavalla tunnilla seuraava asia, yhtälailla päin peetä opetettuna. Lienee sanomattakin selvää, että kotona joutuu käytännössä opettamaan koko asian uudestaan ja laskettamaan lapsella niin monta tehtävää, että asian tajuaa. Omalle pojalle matikka on jkv haasteellista ja sen kanssa saa tehdä töitä. Esim. tuossa alkuvuodesta tuli helposta kokeesta 7 1/2. Itse en ollut siihen kovin tyytyväinen mutta koetulosta suurempi järkytys oli se, että koetulos oli luokan toiseksi paras??!! Mitä hemmettiä opetukselle on tapahtunut? Eikö joka luokassa ole edes yksi tai kaksi oppilasta, joka tajuaa matikkaa ja saa edes ysin? Aikaisemmin joka luokassa oli nyt edes muutama, jota matikka kiinnosti ja sai joka kokeesta kiitettäviä. Opettajalta tulee kokeen jälkeen aina lakoninen viesti vanhemmille, kuinka koe meni taas kerran heikosti. Tekisi mieli laittaa viestiä, että katso nyt hyvä mies peiliin!!! Käytkö sä koulussa vaan syömässä??!!

Lapsen luokassa lasketaan tunnilla, lopuksi osa laskuista tulee läksyksi. Yleensä lapsi on ehtinyt jo tunnilla laskea myös kotitehtäväksi tulevat. Kokeista tulee 9-10, eikä ole ainoa joka saa kiitettäviä.

Itse laskin yläasteen pitkän matematiikan mukaisesti, samoin lukion.

Tasokurssien poistuttua yläasteelta lähinnä hermostuttaa miten hitaasti yläasteen matematiikka etenee ja pärjääkö sillä lukion pitkässä matematiikassa.

Ei hätää. Odottakaa kun lukio alkaa ja pitkä matematiikka ja mitä siitä kirjoittaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto yliopisto

Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl

Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?

Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.

Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.

Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?

Ei menekään. Lähitulevaisuudessa suomalaiset tulevat olemaan ylivoimaisessa asemassa Cas-osaamisensa ansiosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto yliopisto

Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl

Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?

Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.

Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.

Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?

No siksi, jos ei oikein osaa sitä englantia. Joku amiksen käynyt jota ei ole peruskoulussa hirveästi kiinnostanut englantiin panostaa, amiksessa ne pakolliset kurssit saanut suoritettua eikä vapaa-ajalla ole englantia käyttänyt, ei välttämättä osaa puhua sitä juuri yhtään eikä omaa kyllä oikein mitään mahdollisuuksia osallistua englanninkieliseen koulutusohjelmaan AMKissa vaikka haluaisikin ko. alalle, niin kyllä ne mahdollisuudet siinä menee ettei suomenkielistä ohjelmaa ole saatavilla.

Ulkomaalaiset opiskelijat jotka tulevat suomeen tietysti osaavat ja ovat siihen valmistautuneet koska ovat päättäneet ulkomaille lähteä opiskelemaan, niin silloin tietysti nämä englanninkieliset ohjelmat täyttyvät ulkkareista.

Toki aina joku suomenkielinenkin noihin menee mutta kyllä ulkomaalaiset on enemmistössä.

Uusi opetussuunnitelma on laadittu silmällä pitäen näidä kulttuuriamme rikastavia koululaisia, jotka eivät pysyisi kantasuomalaisten mukana vanhanmuotoisessa opetussuunnitelmassa edes Bostikilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto yliopisto

Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl

Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?

Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.

Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.

Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?

No siksi, jos ei oikein osaa sitä englantia. Joku amiksen käynyt jota ei ole peruskoulussa hirveästi kiinnostanut englantiin panostaa, amiksessa ne pakolliset kurssit saanut suoritettua eikä vapaa-ajalla ole englantia käyttänyt, ei välttämättä osaa puhua sitä juuri yhtään eikä omaa kyllä oikein mitään mahdollisuuksia osallistua englanninkieliseen koulutusohjelmaan AMKissa vaikka haluaisikin ko. alalle, niin kyllä ne mahdollisuudet siinä menee ettei suomenkielistä ohjelmaa ole saatavilla.

Ulkomaalaiset opiskelijat jotka tulevat suomeen tietysti osaavat ja ovat siihen valmistautuneet koska ovat päättäneet ulkomaille lähteä opiskelemaan, niin silloin tietysti nämä englanninkieliset ohjelmat täyttyvät ulkkareista.

Toki aina joku suomenkielinenkin noihin menee mutta kyllä ulkomaalaiset on enemmistössä.

Niin, jokaisella suomalaisella on kyllä ihan samanlaiset ellei jopa paremmat mahdollisuudet sinne hakea kun niillä ulkomaalaisilla. Suomalaista nyt ei vaan "ole hirveästi kiinnostanut panostaa" ja sitten itketään kun jossain toisessa maassa jotakuta onkin kiinnostanut enemmän ja valitetaan miten suositaan ulkomaalaisia.  

Ei voi kertakaikkiaan olla niin että kenellekään korkeakouluopinnot ja niiden vaatimukset tulee yllätyksenä joskus 18 vuotiaana ja sitten ihmetellään että mitäs nyt kun olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt lähinnä pelleilyyn opiskelun sijasta. 

Joo, alakouluikäinen ei osaa ajatella noin pitkälle mutta sitä varten lapsella on vanhemmat, jotka ovat vastuussa lapsen koulunkäynnistä. Yläkouluikäisen pitäisi kyllä alkaa jo pikkuhiljaa ymmärtämään itsekin. 

Vierailija kirjoitti:

Uusi opetussuunnitelma on laadittu silmällä pitäen näidä kulttuuriamme rikastavia koululaisia, jotka eivät pysyisi kantasuomalaisten mukana vanhanmuotoisessa opetussuunnitelmassa edes Bostikilla.

Maahanmuuttajataustaiset lapset kuuluu uudistuksen suurimpiin kärsijöihin. Miten ne lapset selviytyy koulusta, joiden luku- ja kirjoitustaidottomat vanhemmat ei osaa suomea eikä ymmärrä koulutuksen tärkeyttä tai paljon muutakaan suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä opetetaan, mutta nykyään ajatellaa eri tavalla siitä, mikä on oppimista. Ennen ajateltiin kuten ap, että kunhan oppilas muistaa kokeessa riittävän määrän faktoja, se on hyvä. Tähän ajateltiin päästävän sillä, että kaadtaan niitä faktoja oppilaiden päihin kirjojen ja luentojen ja mekaanisten haroitusten kautta. Joskus toiste voi sitten ajatella, mihin niitä tarvitaan.

Sitten huomattiin, että kannettu vesi ei pysynyt kaivossa, vaan kaikki unohtui kokeen jålkeen. Alettiin opettaa projektien ja omaehtoisen opppimisen kautta, niin että oppilas/opiskelija tutotaa tiedon itse. Sillä tavalla se yhdistyy tärkeinä pidettyihin asioihin, saa merkityksen, eikä unohdu - ja jos unohtuukin, oppilas on jo oppinut tavan, jolla tuottaa tiedon itselleen uudelleen.

Voit ap lakata ” opettamasta” lastasi. Siitä on vain haittaa.

Siitä on vain haittaa... Tämä kuulostaa äänenpainoiltaan aivan taistolaiselta paasaukselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto yliopisto

Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl

Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?

Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.

Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.

Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?

No siksi, jos ei oikein osaa sitä englantia. Joku amiksen käynyt jota ei ole peruskoulussa hirveästi kiinnostanut englantiin panostaa, amiksessa ne pakolliset kurssit saanut suoritettua eikä vapaa-ajalla ole englantia käyttänyt, ei välttämättä osaa puhua sitä juuri yhtään eikä omaa kyllä oikein mitään mahdollisuuksia osallistua englanninkieliseen koulutusohjelmaan AMKissa vaikka haluaisikin ko. alalle, niin kyllä ne mahdollisuudet siinä menee ettei suomenkielistä ohjelmaa ole saatavilla.

Ulkomaalaiset opiskelijat jotka tulevat suomeen tietysti osaavat ja ovat siihen valmistautuneet koska ovat päättäneet ulkomaille lähteä opiskelemaan, niin silloin tietysti nämä englanninkieliset ohjelmat täyttyvät ulkkareista.

Toki aina joku suomenkielinenkin noihin menee mutta kyllä ulkomaalaiset on enemmistössä.

Niin, jokaisella suomalaisella on kyllä ihan samanlaiset ellei jopa paremmat mahdollisuudet sinne hakea kun niillä ulkomaalaisilla. Suomalaista nyt ei vaan "ole hirveästi kiinnostanut panostaa" ja sitten itketään kun jossain toisessa maassa jotakuta onkin kiinnostanut enemmän ja valitetaan miten suositaan ulkomaalaisia.  

Ei voi kertakaikkiaan olla niin että kenellekään korkeakouluopinnot ja niiden vaatimukset tulee yllätyksenä joskus 18 vuotiaana ja sitten ihmetellään että mitäs nyt kun olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt lähinnä pelleilyyn opiskelun sijasta. 

Joo, alakouluikäinen ei osaa ajatella noin pitkälle mutta sitä varten lapsella on vanhemmat, jotka ovat vastuussa lapsen koulunkäynnistä. Yläkouluikäisen pitäisi kyllä alkaa jo pikkuhiljaa ymmärtämään itsekin. 

Ongelma on siinä, että vanhemmat tosiaankin ovat vastuussa lastensa opettamisesta.

Opettajat voisivat mielellään palata vanhaan tyyliin ainakin osittain. Siis jos heillä olisi lupa siihen.

Linkissä kehitysinnovaatiota

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005633055.html

Vierailija kirjoitti:

Linkissä kehitysinnovaatiota

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005633055.html

75 oppilasta samassa luokassa eikä luokkien väliset seinät ylety kattoon asti... Miten voi olla mahdollista, että jotkut joutuu käymään koko yläkoulun tuollisissa olosuhteissa? Jos oma lapseni olisi tuolla, harkitsisin varmasti lapsen ottamista kotiopetukseen. Eläkkeellä olevat vanhempani voisi auttaa opetuksessa.

up

Minun aikaan 70-luvulla oli se hullun hauska joukko-oppi matikan tunnilla, piirrettiin niitä ympyröitä ja puhuttiin kaiken maailman unioneista (ei sentään euroopan). No tulipa samalla piettyä kuviksen tunnitkin.

Kansalaisaloite uutta opsia vastaan! I'm in.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä.

Tästä on väännetty yläkoululaisen matematiikan opettajan kanssa, nuori ei kunnolla opi tunneilla ja meillä kotona sitten matikkasulkeisia jotta oppisi vaaditut asiat. Ja sanon suoraan, että se on aika helvettiä.

Myöskään läksyjä ei "tule" vaan on moniste jossa tehtäviä ja siitä sitten tekemään mitä tekee.

Opettajat istuu pöytänsä ääressä mm wilmailemassa, whatsuppaamassa ja uutissivuilla, muummuassa.

Suuri osa matematiikan opettajista on täysin kypsiä nykyisiin opseihin ja uusiin ns. pedagogiisiin ratkaisuihin niin lukiossa kuin yläkouluissakin. Median ja virkamiesten hypetys uudesta pedagogiikasta on täysin utopistista. Opettajia syyllistetään, jos he vielä opettavat.

Lukion ja yläkoulun matematiikan ope

Kuka syyllistää, jos opettaja opettaa? Kuulostaa omituiselta.

Voi kuule, jo 90-luvulla opettajankoulutuksessa syyllistettiin opettamisesta. Se on kuulema aivopesua. Oppilaan pitää innostua itse ja keksiä tieto itse.

Ihmiskäsitys on muuttunut aiemmista vuosikymmenistä. Nyt ei enää oleteta että kaikki osaisivat kertotaulut, perspektiivin piirtämisen, epäsäännölliset verbit, kaavat tai syyt ja seuraukset. Kaikilla ei ole valmiuksia oppia ja heidän pitää saada opiskella omien kykyjensä mukaisesti. Kaikki olemme erilaisia eikä ole reilua vaatia kaikilta tiettyä samaa osaamista. Täten oppiminen ja osaaminen eriytyy koska peruskoulussa väistämättä joudutaan etenemään heikoimman mukaan. Tämä on ollut peruskoulun vahvuus mutta koska kouluista on säästetty ei resurssit riitä nostamaan heikkoja keskiverron tasolle vaan käytännössä rämmitään heikon heikolla tasolla ja lasketaan vaatimustasoa koko ajan. Lahjakkaat oppilaat tottuvat saamaan hyviä numeroita mitään tekemättä kun taso on niin heikko. Työn tekemisen arvostus tippuu ja jatko-opinnoissa ihmetellään kun töitä pitäisi tehdä että oppisi, kun aiemmin ei ole läksyjä tarvinnut tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siellä opetetaan, mutta nykyään ajatellaa eri tavalla siitä, mikä on oppimista. Ennen ajateltiin kuten ap, että kunhan oppilas muistaa kokeessa riittävän määrän faktoja, se on hyvä. Tähän ajateltiin päästävän sillä, että kaadtaan niitä faktoja oppilaiden päihin kirjojen ja luentojen ja mekaanisten haroitusten kautta. Joskus toiste voi sitten ajatella, mihin niitä tarvitaan.

Sitten huomattiin, että kannettu vesi ei pysynyt kaivossa, vaan kaikki unohtui kokeen jålkeen. Alettiin opettaa projektien ja omaehtoisen opppimisen kautta, niin että oppilas/opiskelija tutotaa tiedon itse. Sillä tavalla se yhdistyy tärkeinä pidettyihin asioihin, saa merkityksen, eikä unohdu - ja jos unohtuukin, oppilas on jo oppinut tavan, jolla tuottaa tiedon itselleen uudelleen.

Voit ap lakata ” opettamasta” lastasi. Siitä on vain haittaa.

Olen itse opettaja ja tämä sun juttu on juuri sitä uuden ops:n jargonia, mitä toistellaan. Totuus on se, että esim alakoulussa suurimmalla osalla lapsista ei ole vielä mitään valmiuksia projekteihin ja omaehtoiseen oppimiseen. Ensin pitää katsos olla ne perusasiat kuten lukeminen, kirjoittaminen ja luetunymmärtäminen hanskassa. Nyt ei meinaa olla aikaa näihin, kun ekaluokkalaisten pitäisi tehdä jo kaiken maailman ilmiöviikkoprojekteja. Joudun myös kotona oman lapseni kanssa tekemään järkyttävät määrät töitä oppimisen ja opiskelun eteen, että edes perusasiat olisivat hallussa.

Lapsi on jo yläasteella enkä ole kuullutkaan mistään projektista 🙄

Et kai, kun uusi paska OPS on vasta ekaa vuotta yläkoulussa.