Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi koulussa ei enää opeteta?
08.04.2018 |
Tuntuu, että lapseni eivät opi koulussa tarpeeksi perusasioita. Kirjoittamista on vähennetty, poikieni käsialat (tekstaukset) eivät ole kehittyneet tarpeeksi, kaunoa ei koulussa enää edes kirjoiteta. Kaikki on yhtä helkatin projektia sekä omaehtoista ja -tahtista oppimista. Matematiikassa sisällöt on karsittu minimiin (esim. alakoulun kutosella ei opetella edes murtolukujen kaikkia laskutoimituksia vaan ainoastaan tyyliin murtoluvun kartominen ja jakaminen kokonaisluvulla.
Tämä on käsittämätöntä. Jos haluat, että lapsesi oppii, joudut itse opettamaan kotona. Ymmärtävätkö opettajat ja virkamiehet, että vanhemmat opettavat kotona enemmän, jotta lapset oppisivat. Tämä sitten näyttää, että nämä uudet opetusmenetelmät toimisivat, vaikka kyse on kotien työstä. Tämä uusi koulu vie koko perheen voimat!
Kommentit (114)
No tämä sopii pirtaan. Kansa halutaan pitää tyhmänä ja varakkaat laittavat lapsensa yksityiskouluun nauttimaan laatuopetuksesta. Tavalliselle kansalle riittää pelkkä surkea perusopetus hälyisessä homeluokassa vanhoista oppikirjoista ja netistä.
Näin on menty esim. Britanniassa pitkään. Kouluttamaton peruskansa on yksinkertaista ja median johdateltavissa, kun taas kouluja käyneet varakkaat yhteiskunnan hallinnossa. Koulutustason näkee suoraan ulkomuodosta, kuulee puheesta sekä huomaa kirjoitustyylistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Linkissä kehitysinnovaatiota
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005633055.html
Sairasta!
Alakoulussa tärkeitä taitoja opittavaksi ovar mielestäni
1. Sujuva ja ymmärtävä lukeminen
2. Riittävän siisti ja nopea käsinkirjoitustaito
3. Perusmatematiikka, kuten kertotaulun ymmärtäminen ja osaaminen, murtolukujen laskutoimitukset, prosenttikäsite
4. Äidinkielen kielioppikategorioiden oppiminen
5. Perusteita historiasta, luonnontieteestä, maantieteestä, uskonnoista
6. Harjoittelu omatoimiseen työskentelyyn. Painotus sanalla harjoittelu.
7. Luova tekeminen esim kuvataiteissa ja musiikissa
8. Liikunta liikunta- ja välitunneilla. Ei kännykän räpläystä.
9. Keskittymiskyvyn parantaminen
Tulipa pitkä lista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siellä opetetaan, mutta nykyään ajatellaa eri tavalla siitä, mikä on oppimista. Ennen ajateltiin kuten ap, että kunhan oppilas muistaa kokeessa riittävän määrän faktoja, se on hyvä. Tähän ajateltiin päästävän sillä, että kaadtaan niitä faktoja oppilaiden päihin kirjojen ja luentojen ja mekaanisten haroitusten kautta. Joskus toiste voi sitten ajatella, mihin niitä tarvitaan.
Sitten huomattiin, että kannettu vesi ei pysynyt kaivossa, vaan kaikki unohtui kokeen jålkeen. Alettiin opettaa projektien ja omaehtoisen opppimisen kautta, niin että oppilas/opiskelija tutotaa tiedon itse. Sillä tavalla se yhdistyy tärkeinä pidettyihin asioihin, saa merkityksen, eikä unohdu - ja jos unohtuukin, oppilas on jo oppinut tavan, jolla tuottaa tiedon itselleen uudelleen.
Voit ap lakata ” opettamasta” lastasi. Siitä on vain haittaa.
Tämän lainauksen kirjoitti opetusministeriön työntekijä. Saatko sinä tästäkin palkkaa?
Ehkä eräät unohtavat kaiken kokeen jälkeen. Eivät kaikki, mitä todistaa erään kiertokoulun käyneen ja jo dementoituneen mummon koulussa oppima pätkä raamatusta. Tuskin siitä psalminpätkästä oli paljonkaan hyötyä hänelle, mutta ulkoaopittu kertotaulu oli hyvin tarpeellinen. Hän kun laski hintoja ennen nykyisiä kassakoneita.
Erittäin utopistinen ajatus, että "oppilas/opiskelija tutotaa tiedon itse". Ymmärrän kyllä , mitä tarkoitat. Ehkä sinä olet opetellut oikeinkirjoitusta itseksesi?
Vanhempien kannattaa lukea lapsilleen ääneen mahdollisimman paljon ihan vauvasta lähtien, näin oppii kirjakielen. Jos lapsi ei osaa suomea vaan ainoastaan paikallista murretta, niin hankala sitä on enää koulussa kirjoittaa oikein... tai lapsi kirjoittaa ihan oikein, mutta murretta ja slangia.
Minä luin lapsilleni paljon! Missä vika kun silti eivät osaa kirjoittaa? Väitän että silloisessa opetuksessa. Ei opetettu tavallista.
Vierailija kirjoitti:
Minun aikaan 70-luvulla oli se hullun hauska joukko-oppi matikan tunnilla, piirrettiin niitä ympyröitä ja puhuttiin kaiken maailman unioneista (ei sentään euroopan). No tulipa samalla piettyä kuviksen tunnitkin.
Onko muitakin kuin minä joille joukko-oppi oli helppoa? Vasta yliopiston tilastotieteen kurssilla oivalsin, että siellä saattoi soveltaa joukko-oppia.
Onhan noita villityksiä ollut ja pahin oli liu'uttamalla lukemaan opettelu. Ei toimi Suomen kielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa tärkeitä taitoja opittavaksi ovar mielestäni
1. Sujuva ja ymmärtävä lukeminen
2. Riittävän siisti ja nopea käsinkirjoitustaito
3. Perusmatematiikka, kuten kertotaulun ymmärtäminen ja osaaminen, murtolukujen laskutoimitukset, prosenttikäsite
4. Äidinkielen kielioppikategorioiden oppiminen
5. Perusteita historiasta, luonnontieteestä, maantieteestä, uskonnoista
6. Harjoittelu omatoimiseen työskentelyyn. Painotus sanalla harjoittelu.
7. Luova tekeminen esim kuvataiteissa ja musiikissa
8. Liikunta liikunta- ja välitunneilla. Ei kännykän räpläystä.
9. Keskittymiskyvyn parantaminenTulipa pitkä lista.
10. Tietokoneen käytön perusteet, kuten näppiksellä kirjoittaminen kaikkia sormia hyödyntäen, tekstinkäsittelyohjelman alkeet ja tiedon haku netistä.
Lisäisin vielä 11. Oman tekstin tuottaminen netistä kopioimisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa tärkeitä taitoja opittavaksi ovar mielestäni
1. Sujuva ja ymmärtävä lukeminen
2. Riittävän siisti ja nopea käsinkirjoitustaito
3. Perusmatematiikka, kuten kertotaulun ymmärtäminen ja osaaminen, murtolukujen laskutoimitukset, prosenttikäsite
4. Äidinkielen kielioppikategorioiden oppiminen
5. Perusteita historiasta, luonnontieteestä, maantieteestä, uskonnoista
6. Harjoittelu omatoimiseen työskentelyyn. Painotus sanalla harjoittelu.
7. Luova tekeminen esim kuvataiteissa ja musiikissa
8. Liikunta liikunta- ja välitunneilla. Ei kännykän räpläystä.
9. Keskittymiskyvyn parantaminenTulipa pitkä lista.
10. Tietokoneen käytön perusteet, kuten näppiksellä kirjoittaminen kaikkia sormia hyödyntäen, tekstinkäsittelyohjelman alkeet ja tiedon haku netistä.
Ihan hyvä taito. Yläasteella ja lukiossa saisi olla oma oppiaine tietotekniikalle. Yksi kurssi esim. Toimisto-ohjelmien ja pilvipalveluiden käytön harjoittelua, toinen ohjelmointia sisältäen vaikkapa silmukat, muuttujat, indeksoidut muuttujat..., kolmanteen kurssiin vaikkapa tietokantoja ja tietoliikenteen perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussa tärkeitä taitoja opittavaksi ovar mielestäni
1. Sujuva ja ymmärtävä lukeminen
2. Riittävän siisti ja nopea käsinkirjoitustaito
3. Perusmatematiikka, kuten kertotaulun ymmärtäminen ja osaaminen, murtolukujen laskutoimitukset, prosenttikäsite
4. Äidinkielen kielioppikategorioiden oppiminen
5. Perusteita historiasta, luonnontieteestä, maantieteestä, uskonnoista
6. Harjoittelu omatoimiseen työskentelyyn. Painotus sanalla harjoittelu.
7. Luova tekeminen esim kuvataiteissa ja musiikissa
8. Liikunta liikunta- ja välitunneilla. Ei kännykän räpläystä.
9. Keskittymiskyvyn parantaminenTulipa pitkä lista.
10. Tietokoneen käytön perusteet, kuten näppiksellä kirjoittaminen kaikkia sormia hyödyntäen, tekstinkäsittelyohjelman alkeet ja tiedon haku netistä.
Ihan hyvä taito. Yläasteella ja lukiossa saisi olla oma oppiaine tietotekniikalle. Yksi kurssi esim. Toimisto-ohjelmien ja pilvipalveluiden käytön harjoittelua, toinen ohjelmointia sisältäen vaikkapa silmukat, muuttujat, indeksoidut muuttujat..., kolmanteen kurssiin vaikkapa tietokantoja ja tietoliikenteen perusteita.
Nuo viimeiset eivät taida olla kovin hyödyllisiä useimmille, varsinkaan tietoliikenne. Veikkaan muuten, että perinteinen tietokantarakenne tulee korvautumaan pian jollain muulla ja samalla nykyiset ohjelmat käyvät tarpeettomiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusi OPS tämän määrää. Opettajat eivät tälle voi mitään. Niin tehdään, kun ylempää määrätään.
Tästäkin voimme kiittää Sipilä. Muistamme häntä seuraavissa vaaleissa.
Milloinka vanhentunut LaTex korvautuu jollakin helpommalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kouluissa sentään LaTexia opeteta?
Nykyään kouluissa tärkeintä on viihtyminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun aikaan 70-luvulla oli se hullun hauska joukko-oppi matikan tunnilla, piirrettiin niitä ympyröitä ja puhuttiin kaiken maailman unioneista (ei sentään euroopan). No tulipa samalla piettyä kuviksen tunnitkin.
Onko muitakin kuin minä joille joukko-oppi oli helppoa? Vasta yliopiston tilastotieteen kurssilla oivalsin, että siellä saattoi soveltaa joukko-oppia.
Onhan noita villityksiä ollut ja pahin oli liu'uttamalla lukemaan opettelu. Ei toimi Suomen kielessä.
Joukko-opissahan lapsille opetettiin oikeasti matematiikkaa/matemaattista ajattelua, ei mekaanisia laskutoimituksia, joiden perusteita ei ymmärretä.
Kuvitteleeko joku oikeasti, että Sipilä on päättänt opetussuunnitelman sisällöt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aalto yliopisto
Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl
Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.
Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.
Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?
No siksi, jos ei oikein osaa sitä englantia. Joku amiksen käynyt jota ei ole peruskoulussa hirveästi kiinnostanut englantiin panostaa, amiksessa ne pakolliset kurssit saanut suoritettua eikä vapaa-ajalla ole englantia käyttänyt, ei välttämättä osaa puhua sitä juuri yhtään eikä omaa kyllä oikein mitään mahdollisuuksia osallistua englanninkieliseen koulutusohjelmaan AMKissa vaikka haluaisikin ko. alalle, niin kyllä ne mahdollisuudet siinä menee ettei suomenkielistä ohjelmaa ole saatavilla.
Ulkomaalaiset opiskelijat jotka tulevat suomeen tietysti osaavat ja ovat siihen valmistautuneet koska ovat päättäneet ulkomaille lähteä opiskelemaan, niin silloin tietysti nämä englanninkieliset ohjelmat täyttyvät ulkkareista.
Toki aina joku suomenkielinenkin noihin menee mutta kyllä ulkomaalaiset on enemmistössä.
Töissäkin tarvitaan englantia jatkuvasti. Tehdas pienellä paikkakunnalla, mutta osa isoa kansainvälistä konsernia. Yhtiön raportointikielenä englanti. Ei voi tuudittautua siihen ettei Suomessa englantia tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä.
Tästä on väännetty yläkoululaisen matematiikan opettajan kanssa, nuori ei kunnolla opi tunneilla ja meillä kotona sitten matikkasulkeisia jotta oppisi vaaditut asiat. Ja sanon suoraan, että se on aika helvettiä.
Myöskään läksyjä ei "tule" vaan on moniste jossa tehtäviä ja siitä sitten tekemään mitä tekee.
Opettajat istuu pöytänsä ääressä mm wilmailemassa, whatsuppaamassa ja uutissivuilla, muummuassa.
Suuri osa matematiikan opettajista on täysin kypsiä nykyisiin opseihin ja uusiin ns. pedagogiisiin ratkaisuihin niin lukiossa kuin yläkouluissakin. Median ja virkamiesten hypetys uudesta pedagogiikasta on täysin utopistista. Opettajia syyllistetään, jos he vielä opettavat.
Lukion ja yläkoulun matematiikan opeKuka syyllistää, jos opettaja opettaa? Kuulostaa omituiselta.
Voi kuule, jo 90-luvulla opettajankoulutuksessa syyllistettiin opettamisesta. Se on kuulema aivopesua. Oppilaan pitää innostua itse ja keksiä tieto itse.
Kyllä teini-ikäinen on saanut koko kouluaikansa opetusta 🙄 ja kurjat ovat edelleen käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aalto yliopisto
Tekniikan kandien aloituspaikkoja ilman arkkitehtuuria vuonna 2016 oli noin 930 kpl
Kansainvälisissä maisteriohjelmiin valittiin vuonna 2016 opiskelijoita 642 kpl, joista kuusitoista arkkitehtuuriin. Kuinkakohan suuri osuus Suomessa valmistuvista diplomi-insinöreistä on Suomen kansalaisia? Yliopstoissa ei enää olla huolissaan suomalaisten lukiolaisten tasosta?Tämä on yksi ongelma. Esim. AMKissa missä itse käyn, on IT-insinöörin koulutusohjelma käytännössä suunniteltu pelkästään ulkomaalaisia varten ja jos katselee opinnäytetöitä niin suurin osa niistä on ulkomaalaisten tekemiä ja yksi-kaksi suomalaista aina silloin tällöin.
Ongelma on, että koulutusohjelma on englanninkielinen jolloin siinä menee aina monelta suomalaiselta hakumahdollisuudet samantien. Ulkomaalaisille opiskelijoille se sopii tietysti täydellisesti, kun he ovat valmistautuneet siihen jo päättäessään lähteä ulkomaille opiskelemaan eikä tuota mitään ongelmia.
Miksi suomalaiselta menee hakumahdollisuudet englanninkieliseen ohjelmaan?
No siksi, jos ei oikein osaa sitä englantia. Joku amiksen käynyt jota ei ole peruskoulussa hirveästi kiinnostanut englantiin panostaa, amiksessa ne pakolliset kurssit saanut suoritettua eikä vapaa-ajalla ole englantia käyttänyt, ei välttämättä osaa puhua sitä juuri yhtään eikä omaa kyllä oikein mitään mahdollisuuksia osallistua englanninkieliseen koulutusohjelmaan AMKissa vaikka haluaisikin ko. alalle, niin kyllä ne mahdollisuudet siinä menee ettei suomenkielistä ohjelmaa ole saatavilla.
Ulkomaalaiset opiskelijat jotka tulevat suomeen tietysti osaavat ja ovat siihen valmistautuneet koska ovat päättäneet ulkomaille lähteä opiskelemaan, niin silloin tietysti nämä englanninkieliset ohjelmat täyttyvät ulkkareista.
Toki aina joku suomenkielinenkin noihin menee mutta kyllä ulkomaalaiset on enemmistössä.
Töissäkin tarvitaan englantia jatkuvasti. Tehdas pienellä paikkakunnalla, mutta osa isoa kansainvälistä konsernia. Yhtiön raportointikielenä englanti. Ei voi tuudittautua siihen ettei Suomessa englantia tarvitse.
Ja tähän minusta pitäisi jopa lailla puuttua. Ettei olisi laillista ollenkaan suomessa että työkielenä on englanti tai töissä vaaditaan englannin osaamista. Koska se tiputtaa pohjan monelta suomenkieliseltä joka ei englantia osaa. On todella paljon porukkaa joka ei hallitse englantia kunnolla, myös nuoremmissa erityisesti vain ammattikoulun käyneissä.
Alue: Aihe vapaa
Vähän ihmetyttää nämä alakoululaisten projektit, että missä välissä ne perustiedot opetetaan? Vähän hankala on alkaa jotakin aihepiiriä tutkimaan tai ainakin siitä omaksunee vain todella kapean siivun, jollei tiedä perusteita.
Minusta ensin pitää tietää perustiedot kaikesta, ennen kuin voi alkaa syventymään johonkin pieneen osioon. Ja tämä koskee kaikkia lukuaineita.
Esim. Meidän lapsella oli kolmosluokalla ilmiöaiheena vesi. Aika laaja kokonaisuus.
Ja mitä hän siitä omaksui? Oma ryhmänsä käsitteli lähinnä kalalajeja. Aika paljon muuta veteen liittyvää jäi omaksumatta, koska muut ryhmät lopottivat projektinsa tuotokset nopeasti ja epäselvästi luokan edessä.
Olen tehnyt opettajansijaisuuksia ja todennut seuraavaa: luokissa on aivan liian isot opetusryhmät. Sekaan on integroitu kielipuolia ja erilaisilla diagnooseilla olevia. Kaikki eivät edes osaa lukea/kirjoittaa suomea. Meteli ja vaeltelu pitkin luokkaa on jatkuvaa, opettajan aika menee sen hillitsemiseen. Kirjat on surkeita, kierrätettyjä risoja. Kouluissa on korjattavia sisäilmaongelmia joka paikassa. Kamala työympäristö, kenelle tahansa.
Lapsenikin valittaa päänsärkyä, ja iloitsee kotiin tullessaan, että onpa ihanan hiljaista.
Minusta koulussa voisi opettaa tehokkaammin, jos mentäisiin vanhalla hyvällä mallilla. Mitä vikaa oli opettajajohtoisessa metodissa? Ottihan opettaja siihen mukaan oppilaatkin - ei se ollut pelkkää monologia.