Mies haluaisi, että muutamme paikkaan, jossa minulle ei ole mitään
Hänelle siellä olisi työ, on hänellä tosin työ nykyisessä kaupungissammekin. Meillä molemmilla on täällä nykyisellä seudulla työpaikat, sukulaisia, ystäviä, ja olemme molemmat kotoisin täältä, joten kaikki tutut paikat ovat täällä, lähtien tutusta kampaajasta ja tutusta lääkäristä jne. Hän saisi nyt uuden työn satojen kilometrien päästä paikasta, josta minun on vaikea saada oman alan töitä. Olen tosin hoitovapaalla nyt, joten en ole töissä, mutta täällä nykyisellä paikkakunnalla minulla on kuitenkin oman alan työ johon palata ja josta tykkään. En tunne ketään läheltäkään sitä uutta paikkakuntaa ja kyseessä on aivan pieni kaupunki, joten en tiedä miten siellä edes tutustuisi oman henkisiin ihmisiin. Kai sieltä jotain harrastuksia löytyisi, mutta ei niitä joita harrastan täällä nyt. Miestä harmittaa kun en haluaisi muuttaa. Mitä tehdä?
Kommentit (214)
Ota ero ja jää YH:ksi kuten nykyään on tapana.
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää. Ap on työttömänä lasten kanssa kotona vieraalla paikkakunnalla.
Mitähän tästä tulee?
Riippuvuutta, riitaa ja lopulta avioero.
Aloittaja on täysi hölmö, kun antaa miehensä syyllistää ja manipuloida itseään.
Miksi uskot miestäsi, kun hän väittää, että sinä panet hanttiin tunnesyistä ja hänellä on järkisyyt takanaan? Fiksuna ihmisenä ymmärrät tietenkin, että asia on päinvastoin. Muutolle ei ole järkiperusteita lainkaan.
Lopeta heti muutosta vänkääminen ja väittely. Kerro miehelle vielä kerran omat perustelusi rauhallisesti ja ilmoita, että et tule muuttamaan maalle ja asia on osaltasi loppuunkäsitelty. Kieltäydy syyllistymästä, älä anna manipuloida itseäsi.
Miehesi kuulostaa siltä, ett hän on joko typerys, iso lapsi, itsekäs tai kontrollinhaluinen. Jos hän on työuupunut tai masentunut, se voi toki aiheuttaa sen, että ajatus ei juokse loogisesti vaan mikä tahansa poispääsy tuntuu mahdollisuudelta. Sinun täytyy kuitenkin herättää hänet tässä vaiheessa.
Et ole syypää siihen, että mies ei ole tyytyväinen työhönsä. Voit tietenkin rohkaista häntä hakemaan muuta työtä lähempää tai jäädä kotiin sairauslomalle (mikäli masennus) tai hoitovapaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän on pakko olla joku miesvihatrolli. Tai sitten miehesi on suoraan sanottuna idiootti... Teillä ei ole mitään oikeasti järkevää syytä muuttaa, jos kummallakin on työpaikka nykyisessä asuinpaikassa. Etsiköön mies lähempää uuden työpaikan jos nykyinen vituttaa.
Ei ole mikään miesvihatrolli. Siellä uudella paikkakunnalla olisi miehen uuden työn lisäksi halvempia asuntoja, eli saisimme isomman ja paremman kodin, joka olisi järkisyy muuttaa. Hintaerot on niin isot, että jos myymme nykyisen kerrostaloasunnon niin saamme helposti ison omakotitalon ja saamme samalla maksettua lainat pois, eli asuminen olisi siellä velatonta. Ap.
Tuo nyt ei ole pitkällä tähtäimellä nimenomaan mikään järkisyy muuttaa. Mikäli haluatte tai joudutte muuttamaan pois ja uusi työpaikka löytyy vain kasvukeskuksista, tulee asumiselle hintaa ja ette saa sitä asuntoa myytyä tyydyttävällä hinnalla.
Muuttakaa, mutta vuokratkaa uudelta paikkakunnalta asunto, älkää ostako. Voisiko sieltä saada esim okt:n vuokralle, jos mies sellaisesta haaveilee? Vuokraatte oman Turun kodin pois.
Mies ja lapset asuu siellä koko ajan, käyt itse viikot Turussa töissä. Vuokraat jonkun pikku yksiön itsellesi. Voit samalla "katsella" työpaikkoja miehen mieliksi uudelta paikkakunnalta. Jos lapset alle kouluikäisiä, voi hyvin vielä esim. vuoden tehdä tuollaisen kokeilun.
Jos et vuodessa saa itsellesi töitä uudelta paikkakunnalta, niin sitten päätettävä mitä teette. Ja voit viikonloppuisin ja lomilla vähän kuullostella ja miettiä viihtyisitkö uudella paikkakunnalla miten.
Tuo työpaikka-asia on kyllä todella tärkeä. En oikein ymmärrä miestäsi ja hänen vaatimuksiaan, jos todellakin onniin ettet uudella paikkakunnalla tulisi työllistymään. Jotenkin ihan epäreilu asetelma sinua kohtaan!
Minne paikkakunnalle mies haluaisi muuttaa?
Jos siellä "ei ole joogaa tai yhtään tehdasta", niin aika pieni paikkakunta täytyy olla kyseessä. Yleensä ongelmana on, ettei paikkakuntien tarjontaan oikein osata/haluta tutustua.
AP kiltti, mikä on mielesi? Olemmeko onnistuneet auttamaan sinua?
Menköön ukko yksinään. Mistä hän tietää itsekään viihtyvänsä uudessa työssä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies voi edes kuvitella, että haluaisit muuttaa tuollaisessa tilanteessa, saati loukkaantua vastahakoisuudestasi?
Hän haaveilee siitä uudesta työpaikasta niin paljon, että ei kai ajattele asiaa kunnolla minun näkökulmasta. Ja hänen mielestä minun elämässä ei kuitenkaan muuttuisi mikään liian huonoksi, kun olisimme kuitenkin siellä perheenä ja voisimme tehdä yhdessä kaikkea mukavaa ja voisimme saada paremman asunnon kuin nykyinen jne. Ap.
Eli kyseessä on tyypillinen muiden tunteista piittaamaton mies, jolle vain oma hyvinvointi on tärkeää.
Miettisin kahdesti, pysynkö tuollaisen ihmisen kanssa pidempään yhdessä. Ei nuo siitä muuksi muutu, vaikka kuinka muuta väittävät.
Tähän olisi kiva saada päivitystä. Miten ap:n mies suhtautui ideaan hoitovapaalle jäämisestä? Siinä olisi vuosi aikaa huilata nykyisestä työpaikasta ja etsiä uutta. Ja perheen tulot nousisivat myös hieman, koska ap:llä on miestään parempi palkka.
Missä ap luuraa? Mitä mies tykkäsi hoitovapaa-ajatuksesta?
AP on tainnut jo irtisanoutua ja muuttanut tuppukylään, jonne ei internetissä yllä.
Elikkä miehen neljänkympin kriisin tasoittelussa annetaan tohtorintutkinto ja harrastukset vaihdossa siivoojan tai kassaneidin uraan. Harrastukseksi riittää kokkaaminen ja pyykinpesu. Onnea vaan.
Onko miehesi joskus asunut pienellä paikkakunnalla, vai pelkästään isossa kaupungissa? Voi tulla aika shokkina kun hän huomaa mitä se pikkukylän idylli oikein on (ei ole ensimmäinen n. 40-v mies joka kyseisen idean saa). Itse olen opiskelujen takia muuttanut Helsingistä pienempään kaupunkiin (n. 75 000 asukasta) ja jopa täällä ahdistaa välillä vaikka olen toteuttamassa omia unelmiani.
Oletteko tietoisia että asuntojen hinnat ovat laskussa muualla kuin suurimmissa kaupungeissa?
Teoreettinen tilanne: Myytte nykyisen asunnon ja ostatte okt:on jostain maalta. Elätte siellä 3-5v sinnitellen ja lopulta joko eroatte tai haluatte perheenä takaisin nykyiselle paikkakunnalle. Ette saa taloa myytyä tai joudutte myymään sen huonompaan hintaan millä sen ostitte. Katselette Helsingistä (tai missä nyt asuttekaan) asuntoja ja huomaatte niiden hintojen kallistuneen AIVAN HEL*ETISTI siitä kun nykyisen aikoinaan ostitte (Helsingissä n. 10 000e/vuosi).
Lopulta joudutte ottamaan enemmän lainaa mitä teillä oli nykyisestä jäljellä tai asumaan vuokralla. Ette onnistuneet kuitenkaan säästämään, sillä sinä teit hanttihommia pienellä palkalla ja jouduitte maksamaan kakkosauton lainaa koko ajan (Yritäppä asua lasten kanssa maalla ilman autoa, toisaalta yritä vakuuttaa miehelle, että sinä tarvit autoa enemmän. Ei onnistu.)
Sinä et välttämättä koskaan enää työllisty opintojasi vastaavaan työhön, sillä tiedemaailma on jatkanut kulkuaan sillä välin kun sinä piippailit enareita äsmarketin kassalla. Kestäisitkö sen katkeroitumatta miehellesi? Olisitko todella valmis tähän, vai olisiko kohtuullisempaa että miehesi yrittää löytää paremman työ jostain läheltä? Itse en tuohon suostuisi.