Mies haluaisi, että muutamme paikkaan, jossa minulle ei ole mitään
Hänelle siellä olisi työ, on hänellä tosin työ nykyisessä kaupungissammekin. Meillä molemmilla on täällä nykyisellä seudulla työpaikat, sukulaisia, ystäviä, ja olemme molemmat kotoisin täältä, joten kaikki tutut paikat ovat täällä, lähtien tutusta kampaajasta ja tutusta lääkäristä jne. Hän saisi nyt uuden työn satojen kilometrien päästä paikasta, josta minun on vaikea saada oman alan töitä. Olen tosin hoitovapaalla nyt, joten en ole töissä, mutta täällä nykyisellä paikkakunnalla minulla on kuitenkin oman alan työ johon palata ja josta tykkään. En tunne ketään läheltäkään sitä uutta paikkakuntaa ja kyseessä on aivan pieni kaupunki, joten en tiedä miten siellä edes tutustuisi oman henkisiin ihmisiin. Kai sieltä jotain harrastuksia löytyisi, mutta ei niitä joita harrastan täällä nyt. Miestä harmittaa kun en haluaisi muuttaa. Mitä tehdä?
Kommentit (214)
Miten mies voi edes kuvitella, että haluaisit muuttaa tuollaisessa tilanteessa, saati loukkaantua vastahakoisuudestasi?
Vierailija kirjoitti:
Miten mies voi edes kuvitella, että haluaisit muuttaa tuollaisessa tilanteessa, saati loukkaantua vastahakoisuudestasi?
Hän haaveilee siitä uudesta työpaikasta niin paljon, että ei kai ajattele asiaa kunnolla minun näkökulmasta. Ja hänen mielestä minun elämässä ei kuitenkaan muuttuisi mikään liian huonoksi, kun olisimme kuitenkin siellä perheenä ja voisimme tehdä yhdessä kaikkea mukavaa ja voisimme saada paremman asunnon kuin nykyinen jne. Ap.
En muuttaisi, jos muutto ei tuntuisi minusta hyvältä ja jos ei olisi itsellä siellä työpaikkaa.
Minua pelottaa ihan jo ystävien saaminen uudella paikkakunnalla. En ole nyt aikuisiällä saanut juurikaan uusia ystäviä, vaikka olen kyllä tutustunut uusiin ihmisiin paljonkin. Mutta ystävyyksiksi ne tuttavuudet ei ole syventyneet. Ap.
Mies haluaa vaihtelua. Tekis hyvää sullekki nähdä muutakin elämää. Rohkeasti muuttamaan!
Älä muuta, ei elämä siitä ainakaan parane
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa vaihtelua. Tekis hyvää sullekki nähdä muutakin elämää. Rohkeasti muuttamaan!
Tuosta on varmasti pitkälti kyse, hän haluaa vaihtelua. Mutta minusta tuntuu että menetän kaiken, mitä nyt on, enkä saa tilalle mitään. Ap.
Dominoivatko sukulaiset liikaa elämäänne?
Vierailija kirjoitti:
Dominoivatko sukulaiset liikaa elämäänne?
Ei. Mutta he voivat tarvittaessa joskus auttaa lapsen hoidossa. Uudella paikkakunnalla ei ole ketään tuttua, jota voisi kysyä apuun. Jos mies on pitkät päivät töissä ja minä kotona, ja minun pitäisi päästä vaikka hammaslääkäriin, niin täällä nykyisellä paikkakunnallamme on muutama, joita voin kysyä lapsen hoitajaksi, uudella ei olisi ketään. Ap.
Mitäs lapset? Jos teillä uudella paikkakunnalla mahdollisuus parempaan/suurempaan kotiin, kannattaisiko kuitenkin harkita? Vai onko nykyisellä paikkakunnallanne esim. kotihoidon kuntalisä, ilmainen varhaiskasvatus viisivuotiaille, paremmat koulut? Mietitkö/miettiikö teistä kumpikaan asiaa koko perheen kannalta kokonaisuutena, eikä vain omia halujaan?
Vain sinä voit tietää, mikä on sinulle paras ratkaisu. Voit seurata miestäsi ja sanoa samalla hyvästi omalle urakehityksellesi. (Minä tein niin ja nykyään manaan omaa typeryyttäni, varsinkin kun miehestä tuli sittenkin lopulta eksä. En muuttanut kerran miehen työn vuoksi vaan aika monta kertaa. Lapsetkaan eivät ole muistelleet kovin kiitollisina jatkuvaa muuttamista.)
Voit myös ilmoittaa miehelle, että et halua muuttaa vieraalle paikkakunnalle. Sen jälkeen on kolme mahdollisuutta:
1) miehesi peruu muuttoaikeensa ja jää sinne, missä asutte nyt
2) avioliittonne muuttuu etäsuhteeksi, kun mies muuttaa yksin vierraalle paikkakunnalle
3) päätätte erota sovittamattomien ristiriitojen vuoksi ja miehesi muuttaa yksin uuden työn perässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs lapset? Jos teillä uudella paikkakunnalla mahdollisuus parempaan/suurempaan kotiin, kannattaisiko kuitenkin harkita? Vai onko nykyisellä paikkakunnallanne esim. kotihoidon kuntalisä, ilmainen varhaiskasvatus viisivuotiaille, paremmat koulut? Mietitkö/miettiikö teistä kumpikaan asiaa koko perheen kannalta kokonaisuutena, eikä vain omia halujaan?
Molemmat mietimme perheen edun näkökulmasta. Mutta minun näkemys perheen edusta on eri kuin miehen näkemys. Esim. miehen mielestä lapsen kannalta hyvä olisi se parempi koti, minun mielestä taas lapsen näkökulmasta olisi hyvä paremmat koulut (joita täällä on). Ei noita asioita voi verrata, molemmista paikoista voi keksiä asioita puolesta ja vastaan. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vain sinä voit tietää, mikä on sinulle paras ratkaisu. Voit seurata miestäsi ja sanoa samalla hyvästi omalle urakehityksellesi. (Minä tein niin ja nykyään manaan omaa typeryyttäni, varsinkin kun miehestä tuli sittenkin lopulta eksä. En muuttanut kerran miehen työn vuoksi vaan aika monta kertaa. Lapsetkaan eivät ole muistelleet kovin kiitollisina jatkuvaa muuttamista.)
Voit myös ilmoittaa miehelle, että et halua muuttaa vieraalle paikkakunnalle. Sen jälkeen on kolme mahdollisuutta:
1) miehesi peruu muuttoaikeensa ja jää sinne, missä asutte nyt
2) avioliittonne muuttuu etäsuhteeksi, kun mies muuttaa yksin vierraalle paikkakunnalle
3) päätätte erota sovittamattomien ristiriitojen vuoksi ja miehesi muuttaa yksin uuden työn perässä.
Olen panostanut uraani aika paljon, ei tekisi mieli heittää sitä hukkaan. Uudella paikkakunnalla ei ole minun alan töitä eikä lähistölläkään, jossain kahden tunnin matkan päässä saattaisi olla mutta sitten en enää näkisi lapsia hereillä jos olisin 12-13 tuntia joka päivä pois kotoa. En ole ollenkaan varma, että saisin muun alan työtä uudella paikkakunnalla, koska olen niin pitkään tehnyt vain oman alani töitä ja sellaisista ns. hanttihommista kuten kassatyö minulla ei ole koko elämäni ajalta yhtään työkokemusta. Luulen, että näinä työttömyyden aikoina joku muu olisi minua parempi valinta sellaiseen työhön. Ap.
En muuttaisi. Itse olen aikoinaan muuttanut miehen työn vuoksi pienelle paikkakunnalle. Tilanne oli erilainen, koska minullekin oli töitä. Sukulaiset ovat kaukana. Ystäviä ei juuri ole. Mies menetti työnsä eikä uutta työtä ole löytynyt. Lapset joutuvat muuttamaan muualle opiskelujen vuoksi, koska täällä ei kuin peruskoulu ja lukio.
Kyllä molempien pitää olla muuton kannalla ja on syytä miettiä asiat pitemmälle tulevaisuuteen. Mitä jos mies ei viihdykään uudessa työssä?
Miehen kannattaa lähteä yksin, koska hänelle elämä on nähtävästi enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Ap lopettaa hoitovapaan, palaa töihin ja lapset menevät hoitoon. Isää voivat nähdä joka toinen viikonloppu tms. miten nyt sovittekin. Tärkeintä on, että jokainen saa sen, mikä itselle on tärkeintä eli mies uuden mielenkiintoisen työn, ap apua arkeen ja lapset hyvän koulun.
Ap:n elintaso saattaa tosin laskea jonkin verran, mutta tuskinpa kovi radikaalisti.
Tosin ap:lla täytyy olla aika eksoottisia harrastuksia ja harvinainen ammatti, kun mahdollisuuksia kumpaakaan ei uudelta paikkakunnalta löydy.
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Itse olen aikoinaan muuttanut miehen työn vuoksi pienelle paikkakunnalle. Tilanne oli erilainen, koska minullekin oli töitä. Sukulaiset ovat kaukana. Ystäviä ei juuri ole. Mies menetti työnsä eikä uutta työtä ole löytynyt. Lapset joutuvat muuttamaan muualle opiskelujen vuoksi, koska täällä ei kuin peruskoulu ja lukio.
Kyllä molempien pitää olla muuton kannalla ja on syytä miettiä asiat pitemmälle tulevaisuuteen. Mitä jos mies ei viihdykään uudessa työssä?
Ahdistaa vaan tämä tilanne. Mies käyttää hirveästi vaivaa muuton perustelemiseen. Hän keksii minulle joka päivä hyviä syitä muuton toteuttamiselle. Suurin osa niistä on järkisyitä, joita en pysty kiistämään. Mutta yhtään hyvää tunnesyytä hän ei ole keksinyt. Ja minua ahdistaa muuttoidea päivä päivältä enemmän. En halua järjen vuoksi asua paikassa jota tunnetasolla on tunne yhtään hyväksi paikaksi ja jossa ei ole minulle mitään sellaista, joka tuntuisi hyvältä. Joku vaikkapa rahansäästö ei tunnu hyvältä vaikka onkin fakta. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kannattaa lähteä yksin, koska hänelle elämä on nähtävästi enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Ap lopettaa hoitovapaan, palaa töihin ja lapset menevät hoitoon. Isää voivat nähdä joka toinen viikonloppu tms. miten nyt sovittekin. Tärkeintä on, että jokainen saa sen, mikä itselle on tärkeintä eli mies uuden mielenkiintoisen työn, ap apua arkeen ja lapset hyvän koulun.
Ap:n elintaso saattaa tosin laskea jonkin verran, mutta tuskinpa kovi radikaalisti.
Tosin ap:lla täytyy olla aika eksoottisia harrastuksia ja harvinainen ammatti, kun mahdollisuuksia kumpaakaan ei uudelta paikkakunnalta löydy.
No ei niiden harrastusten nyt kovin eksoottisia tarvitse olla. Esim. jonkun vähän pianoa harvinaisemman soittimen soittaminen opettajan opastuksella, roller derby, jonkun tietyn kielen opiskelu aikuisopistossa, ohjattu jooga tms, niitä on vain isommissa kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kannattaa lähteä yksin, koska hänelle elämä on nähtävästi enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Ap lopettaa hoitovapaan, palaa töihin ja lapset menevät hoitoon. Isää voivat nähdä joka toinen viikonloppu tms. miten nyt sovittekin. Tärkeintä on, että jokainen saa sen, mikä itselle on tärkeintä eli mies uuden mielenkiintoisen työn, ap apua arkeen ja lapset hyvän koulun.
Ap:n elintaso saattaa tosin laskea jonkin verran, mutta tuskinpa kovi radikaalisti.
Tosin ap:lla täytyy olla aika eksoottisia harrastuksia ja harvinainen ammatti, kun mahdollisuuksia kumpaakaan ei uudelta paikkakunnalta löydy.
Keksin heti erittäin monta ammattia, joissa on työpaikkoja vain max. seitsemässä suomalaisessa kaupungissa.
En osaa kuvitella elämäntapaa, missä asutaan samalla paikkakunnalla koko elämä. Nytkin meillä on sukulaiset eri mantereella, kuin missä itse olemme, ja ihan hyvin olemme pärjänneet.
Voisiko joku kommentoida mitä tekisi tilanteessani. Ap.